Harrastajan kannalta portti on mitä käytännöllisin. Siihen voi kytkeä suoraan TTL-tasoista logiikkaa. Myös 3V3 on mahdollinen kunhan väliin kytkee LVX-sarjan logiikkapiirin. Kun katsoo, kuinka yksinkertaista on EPP-parallel portin käyttö, toteutus on itse asiassa todella helppoa. Tuossa on 3 user-signaalia, jotka voi määrittää itse. Näitä kun käyttää esim. 'LS138 3to8 mux:lle ja ohjaamaat G/enable nastoja eri piireille, on mahdollista kytkeä useampia laitteita samaan porttiin yhtä aikaa. Nopeutta on sen verran, että n. 1Mt/s(8mbit/s) vähintäänkin onnistuu ja tämähän käytännössä riittää melkein mille tahansa laitteelle.
Välttämättä ei tarvitse edes käyttää logiikkapiirejä välissä, vaan esim. kontrollerin saa suoraan kytkettyä datalinjoille, jonka jälkeen voi hyödyntää sen tarjoamia palveluja, kuten AD/DA muuntimia, I2C väylää, jne.
Ennen kaikkea tämä on tarjolla lähes ilman koodaamista, mitä ei voi sanoa esim. USB-väylästä. Tässä on sitä hardis-miehen näkökantaa, mikä kyllä hivelee mieltä!
Välttämättä ei tarvitse edes käyttää logiikkapiirejä välissä, vaan esim. kontrollerin saa suoraan kytkettyä datalinjoille, jonka jälkeen voi hyödyntää sen tarjoamia palveluja, kuten AD/DA muuntimia, I2C väylää, jne.
Ennen kaikkea tämä on tarjolla lähes ilman koodaamista, mitä ei voi sanoa esim. USB-väylästä. Tässä on sitä hardis-miehen näkökantaa, mikä kyllä hivelee mieltä!
Vastaukset 15
Vanhimmat
mutta kun win 98 on sitten uusin mahdollinen käyttöjärjestelmä jos pitää käyttää suoraan rinnakkaisporttia. uudemmissa pitää käyttää jotain esim. rajapintaa tai muuta paskaa en itse oikein ymmärrä mitään tästä aiheesta joten saatan olla väärässä.
muistelen vuosia sitten lukeeni juuri jotain että win 98 jälkeen on joku rajapinta juttu sarja sekä rinnakkaisporteissa. tosin sarjaportista en ole ihan varma mutta ainakin rinnakkaisportissa.
ja yksi mitä olen myös kuullut on että uudemmassa raudassa nämä sarja ja rinnakkaisportit on erilaisia kuin vanhassa eikä toimi kunnolla nimenomaan näissä virityksissä.
XP:kin osaa. Kaveri teki radion joka hyödyntää rinnakkaisporttia. Sillä syötetään jakoluvut suoraan PLL-piirille ja toisessa osassa radion toimintaaluetta I2C muodossa. "Beicikillä" kirjoitettu käyttöohjelma osaa sitten valita tarvittavat osat käyttöä varten. Ei mikään "matkaradio", mutta toimiva 3D-kytkentä (avaruuskytkentä).
Siinähän se juju juuri onkin: Pääsee käyttämään geneeristä TTL-rajapintaa, mitä hyödyntää käytännössä kaikki chipit - ainakin jossakin määrin. Loppujen kanssa kommunikaation voi tehdä ohjelmoimalla, siis jos suora kytkentä ei tuo toivottua tulosta. Lisäksi nuo EPP-porttiset laitteet löytyy lähes kaikista vanhoista emolevyistä - ainakin 386/486/pena väliltä. Niitä saa nykyään ilmaiseksi tai ihan muutamalla eurolla. Irrallinen ISA/PCI-väyläinen rinnakkaisportti irtoaa alle kympillä. Muutenkin on järkevä laittaa tällaiseen "tesukoneeseen" kiinni verkkokortti ja räpiköidä sitä kautta, niin ei pääkoneelle aiheudu haittaa.. ja rungot maatetaan sitten vähintäänkin yhteen! Jos ilmenee kipinöintiä, niin sitten tarvii kyllä maatetun pistorasiankin. ;)
Tosiaan voi joutua hiukan kokeileen, millä on helppoa hommat. Itse käytän suosiolla 2.4-kerneliä ja linuxia ISA-väylän korttien kanssa. Välillä tosin aikakriittisyys vaatii käyttämään myös dossia. Käyttis onkin tästä syystä 4 gigan CF-korteilla. Sen vaihtaminen onnistuu siis boottaamalla koneen. Voisi toki olla asennettuna eri osioillakin, mutta ei jaksa kikkailla. Useinmiten 2.6-kernelit saa tekemään yhteistyötä, mutta se voi joskus vaatia malttia, kun on vähän sorruttu jo automaatioon, joka palvelee lähinnä tavanomaista koneen käyttöä.
Enkä nyt aivan ole valmis kuoppaamaan USB:iakaan, se nyt vaan vaatii erilaisen tavan tehdä asioita - suora TTL-tason yhteys menetetään ja se pitää jollain konstilla luoda uudelleen, mikä taas merkitsee lisää tekemistä.
Tuolla vaikka siihen usb-porttiin ttl-taso.
http://www.miniinthebox.com/fi/pl2303hx-usb-ttl-converter-adapter-module-w-dubond-kierre-blue_p833697.html
Saahan niitä ajureita usb:lle, käytä vaikka arduino ajuria. Käytä normaalin sarjaportin tavoin. Käytät siis linuxia, portti ei sitten ole "com" vaan esim. "/dev/ttyUSB1" tai vastaava. Millä sitten koodaatkin niin lataat vain siihen sopivan serial kirjaston. Helppoo kun heinän teko.
Tasopa hyvinkin, paljonko on jitteriä? USB:lle voi lähettää käsittääkseni datapurskeen kerran/ms. EPP-portilla pääsee sen sijaan lähelle 0-jitteriä(PCI) tai alle 100ns jitteriin(ISA). Käytännössä sulkee USB-portin pois monien piirien kohdalla, ellei mukaan laita kontrolleria.. PC:tä kun voi käyttää ihan hyvin kontrollerin asemassa. Kääntäjäksikin kelpaa ihan tuttu kääntäjä tällöin. Datapurskeen saa linjoille vähintään 1us tarkkuudella. Eli jos käyttis tukee Real Time operaatiota, ei se jää portista ainakaan kiinni.
Noita vanhoja PC-koneita ei kaikilla ole enää nurkissa. Eikä se windowsikaan tarjoa lpt-portille reaaliaikaa ellei päivitykset ja virustojunnat ole sammutettu, ja täydet resurssit sovellukselle. Ei se tarkoituskaan ole usb-porttiin kytkeä mitään ilman kontrolleria. Mitä merkitystä on muutaman ms-viiveillä jos ohjataan relekortteja, luetaan lämpötiloja, sääilmiöitä ym. tai vaikka ohjataan kotiautomaatioo. Ei lpt-porttiinkaan tehdä esim. oskiloskooppia ilman älyä. Nykyään on harrastajallekin helppoja tapoja tehdä omia sovelluksia esim. ohjattuna wlaninkautta niin ei nuo portit ole enää niin tärkeitä.
Juu. Samaa mieltä. En näe vaan mitään mieltä siinä, että kaveri, joka osaa elektroniikkaa, joutuu osaamaan myös ohjelmointia, että saa tietokoneeseen mitään kytkettyä. Homman kun pitäisi mennä yhdellä in/out käskyllä, jotta se olisi hw-järkevää toimintaa. Itse käytän rinnakkaisporttia 8-kanavaisena data-analysaattorina 1MHz asti. Käytännössä siis vääntämällä kontrollerin n. 500khz taajuudelle saa samplattua kellon tahdissa datalinjat. Yleensä ei tarvitse tehdä näin radikaalisti vaan datalinjat elää riittävän rauhallisesti, että 8MHz kelloilla saa vielä tuloksia. Datapuskuri ei ole suuren suuri. Itse asiassa windowsista en tiedä, saako sitä toimimaankaan, mutta linux:ssa saa ainakin 20us siivun helposti ladattua. DOS:lla saa sitten virheettömänä pidempiä pätkiä - käytännössä muistin täydeltä ja joka 256:s merkki voi olla virheellinen. En minä ainakaan halua tehdä sovelluksia, vaan se mielenkiinto on jossain ihan muualla, kuten siinä hardiksessa. Ihan sama, mikä se softa sitten on!
https://www.google.fi/#q=lpt linux
Kyllä rinnakkaisporttia voi käyttää vielä nykyaikanakin. Katsopa tuolta Inpout32.dll ohjaimen käytöstä ohjelmoinnissa. Toimii.
http://www.logix4u.net/
On kuitenkin huomioitava, että tällä ohjattavan rinnakkaisportin pitää olla olemassa joko emolevyllä, lisäkortilla tai telakassa, siinäkin oikeanlainen.
Ohjain ei toimi tulostukseen tarkoitettujen USB -> Parallel muuntimien kanssa, jotka vaativat kirjoittimelta kuittauksen vastaanotetusta bytestä, niinkuin parallel-liitäntään oikeastaan kuuluukin. Tällöin vaaditaan ohjattavasta laitteesta kuittauselektroniikka, joka kyllä on helppo tehdä, mutta vaatii suunnittelijan taitoja. Näin saadaan kyllä aikaiseksi järjestelmä, jossa "kirjoitetaan" ohjaus kirjoitinportille, mutta edelleenkään ei voida käyttää oikean kirjoitinportin lukuominaisuuksia. Googlettamalla voi tähän löytyä valmiita ratkaisuja, mutta hintavampia. Siinä tapauksessa alkavat jo Raspberry ja vastaavat olla kilpailukykyisempiä.
Rasbi jopa se 2-versio on aika onneton ja johtuu pääasiassa Linuxista. Et saa nopeaa kellokeskeytystä, et saa rautakeskyetyksiä ja kaikess on 15 metriä erilaisia laiteohjaintasoja välissä. Toinen typeryys on I/On muksaus ja kolmas on se että syvällistä dokumentaatiota kyseisiin prossuihin ei saa kuin firma mikä sitoutuu myymään vähintään tietyn määrän prossuja.
Saako siihen 2.4 tai 2.2 tason kerneliä? Nuo ovat nimittäin sulautettujen kannalta parempia vaihtoehtoja ja juurikin keveydestä johtuen. Jos siihen sais vaikka dos:n, niin alkas olla monille riittävän reaaliaikasta.
2.6 kerneli on malliesimerkki siitä, kun softaa on lähdetty tekemään kantilta "mihin suuntaan rautaa voidaan kehittää" - kaikki muut arkkitehtuurit periaatteessa kärsii, paitsi se, jota suositaan..
Linuxin käyttö TEORIASSA sallii porttien suoran käytön mutta käytännössä pitää olla pitkän linjan guru että osaa ottaa RT kernelin tai edes RT laajennuksen kerneliin ja kääntää sen. Lisäksi pitää osata koodata HW laiteohjain jotta Linuxilla pääsee joain tekemään. Tämä sama typeryys on sitten mukana Rasbissa, BBBssä ja muissa vastaavissa.
Voi kuinka kivaa olisikaan vielä tehdä rautaohjelmointia jos PChen saisi käyttiksen jolla voisi suoraan koodata rautaa käskeviä ohjelmia ilman että pitää vuosi opiskella käännösympäristöä ja käyttistä itseään.
Arduino ja vastaavat on ainoa keino ja niistä taas loppuu potku hyvin helposti. 8bit porssu ja 16MHz ei ole kovin kummoinen ympäristö.
Jos tästä mitään apua on, käsitellään Linuxia ja rinnakkaisportin ohjausta ainakin seuraavissa:
http://as6edriver.sourceforge.net/Parallel-Port-Programming-HOWTO/parallel-port-programming-howto.html
http://stackoverflow.com/questions/17851461/how-to-access-parallel-port-in-linux
Windows XP:llä olen itse koodannut Visual Basicilla ja C:llä rinnakkaisportin ohjauksia juuri tuota inpout32.dll käyttäen. joten sillä ainakin onnistuu.
Tuo "softismi" filosofia suuntaus on muutenkin aika tappava. Kun hommat on tehty näin - oletetaan, että siellä vastapäässä on myös prosessori ja softaa. Itse en pidä tätä ollenkaan välttämättömänä - usein pelkkä liimalogiikka ja toiminnallisuus riittä ja homman pystyy todellakin tekemään ilman laitepään prosessoria. Mutta homma onkin pilattu softalla. Ei siinä mitään, mutta entry-level hinta pompsahtaa helposti tuossa kohtaa - samoin kuin taitotason vaatimukset. Btw. itse ajan mega640:lla 28MHz:lla ilman ongelmia. :)
Sitten kun se liityntä softa on tehty, niin - yllätys yllätys - tarvitaankin vielä toinen prosessori mukaan, koska aiempi riittää todellisuudessa vain pyörittämään tiedonvaihtosoftaa PC:n kanssa.. tai vaihto kalliimpaan prosessorimalliin on edessä!
Aiheen vierestä hieman. Ennenvanhaan oli mukavaa kun oli IM6402:n kaltaisia piirejä, joita pystyi käyttämään ilman prosessoria. Tuo on UART, siis paino sanalla Universal -- siinä on tai oli erilliset linjat tulevalle ja lähtevälle datalle eikä turhia sisäisiä pinoja tai muuta vastaavaa. Suunnittelin ja rakensin Sharp MZ-80K:honi itse sarjaporttikortin sillä 30 vuotta sitten ja hyvin toimi. Nykyisin kun pohditaan sitä, miten nuoret saataisiin innostumaan jostakin järkevästä, niin elektroonikko/ohjelmoijana sanoisin, että enemmän juottimen savua ja vähemmän hipaisunäytön kautta koodaamista.