Labraan duuniin

Hmm. No joo. Yksi vaihtoehto olisi tietysti kemian aineenopettaja tohon lisäksi. Laborantti ja perus kemisti on sitten varmaan pois laskuista, jos tekniikan puolella työllistyy niinkin paljon paremmin. Ei nappaa lukea 5 vuotta ja sitten pyöritellä peukaloita kotona. Mutta klassinen kemia kiinnostaa ja oikeastaan kemian historia myös. En haluaisi välttämättä myöskään erikoistua koska kokemuksesta jo tiedän että se yleensä rajoittaa elämisen tietyille paikkakunnille.

Mitenkäs sitten tuo aineenopettaja, mitkä siinä olisi jatko-opiskelun mahdollisuudet ja mihin sen kautta voi päästä?

bensaasuonissain kirjoitti:

Hmm. No joo. Yksi vaihtoehto olisi tietysti kemian aineenopettaja tohon lisäksi. Laborantti ja perus kemisti on sitten varmaan pois laskuista, jos tekniikan puolella työllistyy niinkin paljon paremmin. Ei nappaa lukea 5 vuotta ja sitten pyöritellä peukaloita kotona. Mutta klassinen kemia kiinnostaa ja oikeastaan kemian historia myös. En haluaisi välttämättä myöskään erikoistua koska kokemuksesta jo tiedän että se yleensä rajoittaa elämisen tietyille paikkakunnille.

Mitenkäs sitten tuo aineenopettaja, mitkä siinä olisi jatko-opiskelun mahdollisuudet ja mihin sen kautta voi päästä?

Lue lisää

Mitä nyt pari vuotta sitten lukaisin, niin kemian opettajilla melkoisen tiukkaa. Yksi tuttukin on kyseisellä alalla ja viime kuulemalta ollut useamman vuoden työttömänä. Myöskään 3 vuodella ei kyseiselle alalle pääse (käytännössä mihinkään opettajan hommiin).

Erikoistuminen tekniikan kannalla nyt ei ole hirveä paikkakunnan "rajaaja". Esim. jos sitä kemian tekniikkaa lähdet lukemaan niin työtä on tarjolla jokapuolella Suomea. Ei siis rajaudu todellakaan isoihin kaupunkeihin nuo työt.

Jos ei aikaa löyty 5 vuotta opiskella (tai erittäin kovaa motivaatiota vetää 90-120 opintopistettä vuodessa) niin amkissa saisi erilaisia kemian tutkintoja 4 vuoteen. Jos sekään ei riitä niin voithan sitä kandilla yrittää ulkomailla, mutta Suomessa voi muodostua melko hankalaksi saada hommia.

Kyllähän nykyään voi jättää opinnot kandiin (kasa tutkintouudistuksia..). Ideana nimenomaan, ettei kaikkien tarvitse mennä maisteriin asti, jos ei huvita/tökkii/haluaa vaihtaa/pääsee työelämään aiemmin jnejne. Aika näyttää, kuinka suosituksi tämä vaihtoehto muodostuu.

vanhakemisti kirjoitti:

Kyllähän nykyään voi jättää opinnot kandiin (kasa tutkintouudistuksia..). Ideana nimenomaan, ettei kaikkien tarvitse mennä maisteriin asti, jos ei huvita/tökkii/haluaa vaihtaa/pääsee työelämään aiemmin jnejne. Aika näyttää, kuinka suosituksi tämä vaihtoehto muodostuu.

Lue lisää

Totta, kemiasta voi lukea kandin ja vaikka vaihtaa alaa sitten. Mutta en ymmärrä miksi kukaan palkkaisi nimenomaan kandia. Asiantuntijatehtäviin jo vaatimuksena on maisterin paperit, eikä syyttä. Ja laborantin tehtäviin jos pyrkii niin ammatillisen koulutuksen käyneet laborantit pyyhkäisevät lentäen kandista ohi. Samoin maisterit koska heillä on enemmän kokemusta labratyöstä opintojen kautta.

Ei oikein Suomessa toimi tuo kandi. Niin moni lukee maisteriksi, niin miksi palkata suurinpiirtein samaa palkkaa pyytävistä (puhutaan siis vastavalmistuneista) henkilöistä se, jolla on vähemmän kouluttautumista ja kokemusta.

En kemian puolelta tiedä, kun itse tekniikkaa luen, mutta eikös se kandit ole vähän kaikissa osa-alueissa aika "leväperäisesti" opetettu ja vasta maisterissa aletaan erikoistumaan jollekkin laajemmalle kokonaisuudelle? Jos kemiassakin näin toimitaan niin onhan se ymmärrettävää jos halutaan palkata kemisti, joka esim. ymmärtää orgaanista kemiaa hyvin.

Hm. Joo ei siitä ajoneuvoasentajan ammatista pitkällä tähtäimellä varmaan kovin paljoa hyötyä ole, mutta alkumetreillä on varmasti hieman.

Moni ei sitä ajattele mutta automekaanikko joutuu opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa ja käytännössä myös kemiaa. Esimerkiksi moottorien toiminnassa varsinkin vianetsinnässä käytetään varsin tarkkoja (ja erittäin kalliita) laitteita jotka laskee pakokaasujen pitoisuuksista yhtä jos toista asiaa.

Nykypäivän moottorit huolehtii moottorin tarvitseman polttoaineseoksen täsmällisyydestä tietokoneen avulla mutta asentajille opetetaan myös miten homma toimii vanhemmissa autoissa.

Esimerkiksi, miten samasta polttoaineesta voidaan saada huomattavasti enemmän energiaa eli tehoa, se vaatii jo aika paljon tietoa kemiasta, mutta myös tietysti fysiikasta. Myös autojen akut ja niiden toiminta käytännössä, opettaa ainakin sen miten vedestä voi tehdä vetyä. Senkin tiedän jo miten tuo vety saadaan takaisin vedeksi. Ja hiilivetyjen palamisessa syntyvät tuotteet oppii myös jo koulutuksen alkupäässä ihan perus-pakokaasutesteissä. Alaan liittyvät korityöt sivuavat myös kemiaa koska pitää oppia alumiinin, teräksen, sinkin yms ominaisuuksia ihan käytännössä, esimerkiksi hitsaustöissä.

Joskus tullut esimerkiksi pääteltyä mitä aineita kappale sisältää ottamalla näytteitä eri kohdista ja laskemalla tilavuuden ja painon avulla suuntaa antava arvaus ja sitten testaamalla miten se reagoi aineisiin joiden tiedetään reagoivan arvauksen kanssa juuri tietyllä tavalla. Tämä nyt ei tietenkään ole oikea tapa selvittää aineen koostumusta mutta hyvin usein se onnistuu.

Rikkihappoa ja tislattua vettä saa kaikista autotarvikeliikkeistä ja niillä pääseekin jo aika pitkälle kun niitä osaa yhdistää ruokakaupan tuotteisiin.

Jotkut alan opettajat on oikeasti aika päteviä kemiassa ja fysiikassa.

LabraanDyuniin kirjoitti:

Hm. Joo ei siitä ajoneuvoasentajan ammatista pitkällä tähtäimellä varmaan kovin paljoa hyötyä ole, mutta alkumetreillä on varmasti hieman.

Moni ei sitä ajattele mutta automekaanikko joutuu opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa ja käytännössä myös kemiaa. Esimerkiksi moottorien toiminnassa varsinkin vianetsinnässä käytetään varsin tarkkoja (ja erittäin kalliita) laitteita jotka laskee pakokaasujen pitoisuuksista yhtä jos toista asiaa.

Nykypäivän moottorit huolehtii moottorin tarvitseman polttoaineseoksen täsmällisyydestä tietokoneen avulla mutta asentajille opetetaan myös miten homma toimii vanhemmissa autoissa.

Esimerkiksi, miten samasta polttoaineesta voidaan saada huomattavasti enemmän energiaa eli tehoa, se vaatii jo aika paljon tietoa kemiasta, mutta myös tietysti fysiikasta. Myös autojen akut ja niiden toiminta käytännössä, opettaa ainakin sen miten vedestä voi tehdä vetyä. Senkin tiedän jo miten tuo vety saadaan takaisin vedeksi. Ja hiilivetyjen palamisessa syntyvät tuotteet oppii myös jo koulutuksen alkupäässä ihan perus-pakokaasutesteissä. Alaan liittyvät korityöt sivuavat myös kemiaa koska pitää oppia alumiinin, teräksen, sinkin yms ominaisuuksia ihan käytännössä, esimerkiksi hitsaustöissä.

Joskus tullut esimerkiksi pääteltyä mitä aineita kappale sisältää ottamalla näytteitä eri kohdista ja laskemalla tilavuuden ja painon avulla suuntaa antava arvaus ja sitten testaamalla miten se reagoi aineisiin joiden tiedetään reagoivan arvauksen kanssa juuri tietyllä tavalla. Tämä nyt ei tietenkään ole oikea tapa selvittää aineen koostumusta mutta hyvin usein se onnistuu.

Rikkihappoa ja tislattua vettä saa kaikista autotarvikeliikkeistä ja niillä pääseekin jo aika pitkälle kun niitä osaa yhdistää ruokakaupan tuotteisiin.

Jotkut alan opettajat on oikeasti aika päteviä kemiassa ja fysiikassa.

Lue lisää

Kuullostaa enemmän tekniikan ymmärtämiseltä ja sen hyödyntämiseltä. Vastaavan tyylisiä hommia on melko monessa ammatissa, joten suoraa hyötyä ei labrahommiin tuollaisista oikein voida nähdä saatika yhteyttä suoraan kemiaan / fysiikkaan. Varmaan kuka tahansa osaa tietokonetta käyttää, mutta harva osaa oikeasti ohjelmoida tai ymmärtää tietokoneen rakenteen ja toimintaperiaatteen päälle. Samalla periaatteella myös kuka tahansa pulliainen työstää kemiaa jatkuvasti kotona siivotessa ja kokatessa. Monia kemiallisia menetelmiä hyödynnetään jatkuvasti tietämättä niiden merkitystä saati nimitystä.

Syyt, miksei tavallisen pulliaisen "opeista" ole oikeastaan mitään hyötyä kemiaa aloittelevalle on ihan siinä, että se opetettava kemia on aivan eritasoita. Ihan alkuun opetetaan esim. ainemäärälaskuja, laboratoriokäyttäytymistä, reaktioyhtälöitä, yms. Näitä ei normaalit ihmiset joudu koskaan hyödyntämään, ellei ole selvästi kemian alalla töissä.

Niin ja se unohtui vielä mainita että ainakin noissa autohommissa jotkut tosiaan tekee hyvinkin suurpiirteisesti ja näppituntumalta, mutta monissa korjaamoissa varsinkin merkkiliikkeissä asiat tehdään aina kirjan mukaan ja tietokoneet ja laskimet apuna. Tämä on ihan rahakysymys, nimittäin jos vaihdettu osa tms. hajoaa niin siitä täsmällisyydestä riippuu korvausvastuu ihan täysin. Osan valmistaneessa firmassa on duunissa tyyppejä joiden erikoisalaa on juuri tuollaisten asioiden selvittäminen. Niiden homma on selvittää oliko kaikki pultit uusia ja koostumukseltaan oikeanlaisia, oliko ne kiristetty juuri oikeaan momenttiin ja onko kierteen välissä oleva liima juuri sitä mitä kirjassa kehoitettiin käyttämään. Jos ne pystyy todistamaan että jossain on lepsuiltu niin korvausvastuu siirtyykin osan vaihtaneelle taholle eli monessa paikassa juurikin asentajalle.

Mm em syistä olen jo luonnostaan täsmällinen ja käytän aina kirjaa ja tietokonetta apuna. En tietenkään kemiasta tiedä mutta autopuolella on varsin paljon tietokoneohjelmia jotka hoitaa laskemisen varmasti ja täsmällisesti. Ne ohjelmat on myös yleensä em syistä niin hyvin testattuja että luottaisin enemmän niiden tulokseen kuin ihmisen laskuihin. Varsinkin väsyneenä tai kiireessä tulee helposti virheitä, siksi on aina hyvä ottaa tavaksi katsoa kirjasta ja käyttää tietokonetta laskemiseen. Siinä säästää aikaakin ja aika on rahaa.

En sitten tiedä miten kemian puolella toimitaan mutta luulisi että jo turvallisuus syistä toimintatapojen voisi olettaa olevan samansuuntaisia. No, jos ei ole niin silmähuuhtelupulloa olen päässyt jo käytännössä kokeilemaankin, niin siitä ainakin on varmasti etua labrassa. Ensimmäisenä opettelen sen sijainnin side silmillä eikä kiinnosta vaikka muut pitäisi pöpinä.

LabraanDuuuniin kirjoitti:

Niin ja se unohtui vielä mainita että ainakin noissa autohommissa jotkut tosiaan tekee hyvinkin suurpiirteisesti ja näppituntumalta, mutta monissa korjaamoissa varsinkin merkkiliikkeissä asiat tehdään aina kirjan mukaan ja tietokoneet ja laskimet apuna. Tämä on ihan rahakysymys, nimittäin jos vaihdettu osa tms. hajoaa niin siitä täsmällisyydestä riippuu korvausvastuu ihan täysin. Osan valmistaneessa firmassa on duunissa tyyppejä joiden erikoisalaa on juuri tuollaisten asioiden selvittäminen. Niiden homma on selvittää oliko kaikki pultit uusia ja koostumukseltaan oikeanlaisia, oliko ne kiristetty juuri oikeaan momenttiin ja onko kierteen välissä oleva liima juuri sitä mitä kirjassa kehoitettiin käyttämään. Jos ne pystyy todistamaan että jossain on lepsuiltu niin korvausvastuu siirtyykin osan vaihtaneelle taholle eli monessa paikassa juurikin asentajalle.

Mm em syistä olen jo luonnostaan täsmällinen ja käytän aina kirjaa ja tietokonetta apuna. En tietenkään kemiasta tiedä mutta autopuolella on varsin paljon tietokoneohjelmia jotka hoitaa laskemisen varmasti ja täsmällisesti. Ne ohjelmat on myös yleensä em syistä niin hyvin testattuja että luottaisin enemmän niiden tulokseen kuin ihmisen laskuihin. Varsinkin väsyneenä tai kiireessä tulee helposti virheitä, siksi on aina hyvä ottaa tavaksi katsoa kirjasta ja käyttää tietokonetta laskemiseen. Siinä säästää aikaakin ja aika on rahaa.

En sitten tiedä miten kemian puolella toimitaan mutta luulisi että jo turvallisuus syistä toimintatapojen voisi olettaa olevan samansuuntaisia. No, jos ei ole niin silmähuuhtelupulloa olen päässyt jo käytännössä kokeilemaankin, niin siitä ainakin on varmasti etua labrassa. Ensimmäisenä opettelen sen sijainnin side silmillä eikä kiinnosta vaikka muut pitäisi pöpinä.

Lue lisää

No et kyllä väärässä ole. Itse prosessitekniikkaa opiskelen ja en varmana tule koskaan koulujen jälkeen kemiaa hyödyntämään samalla tavalla kuin opinnoissa (eli laskemista ja tällaista). Koneethan ne nykyään hoitaa kaiken, mutta on se hyvä, että konetta käyttää kuitenkin asiaa ymmärtävä henkilö. Enemmänkin puhtaat kemistit varmaan joutuu hyödyntämään ihan paperille sutattavaa kemiaa, mutta itsellä kemialliset prosessit mallinnetaan fysikaallisin keinoin koneilla.

asdfasdfasdfasdfadsf kirjoitti:

Kuullostaa enemmän tekniikan ymmärtämiseltä ja sen hyödyntämiseltä. Vastaavan tyylisiä hommia on melko monessa ammatissa, joten suoraa hyötyä ei labrahommiin tuollaisista oikein voida nähdä saatika yhteyttä suoraan kemiaan / fysiikkaan. Varmaan kuka tahansa osaa tietokonetta käyttää, mutta harva osaa oikeasti ohjelmoida tai ymmärtää tietokoneen rakenteen ja toimintaperiaatteen päälle. Samalla periaatteella myös kuka tahansa pulliainen työstää kemiaa jatkuvasti kotona siivotessa ja kokatessa. Monia kemiallisia menetelmiä hyödynnetään jatkuvasti tietämättä niiden merkitystä saati nimitystä.

Syyt, miksei tavallisen pulliaisen "opeista" ole oikeastaan mitään hyötyä kemiaa aloittelevalle on ihan siinä, että se opetettava kemia on aivan eritasoita. Ihan alkuun opetetaan esim. ainemäärälaskuja, laboratoriokäyttäytymistä, reaktioyhtälöitä, yms. Näitä ei normaalit ihmiset joudu koskaan hyödyntämään, ellei ole selvästi kemian alalla töissä.

Lue lisää

Niin en sitten tiedä miten nykypäivän kemian opetus lähtee liikkeelle mutta ainakin autopuolella opetellaan matematiikkaa ja alakohtaista fysiikkaa useampia opintoviikkoja. Se sitten lopulta kiteytyy siihen että opettajat aivopesevät oppilaisiin muutamia nyrkkisääntöjä ja loput hoidetaan kirjoilla ja tietokoneilla.

Syy siihen lienee se vahinkojen minimoiminen ja täsmällisyyden tasaisuus. Tiedän toki ihmistyypin joka haluaa päteä osaamisellaan ja nauraa kirjoille ja laskimille. Tiedän myös että ennemmin tai myöhemmin nauru kohdistuu heihin. Automekaanikoiden joukossa on kaikenlaisia tapauksia. Ehkä se on se stereotypia joka saa alan ulkopuoliset ajattelemaan että kyseessä on lähinnä kokkiin rinnastettava ammatti. Mutta sitä se ei ole.

Sitä en ymmärrä täysin että mikä logiikka on käyttää aikaa reaktioyhtälöiden opiskeluun ja moolimassoihin jos ne löytyy jo kirjoista ja varmasti tietokoneohjelmiakin jo on. Niiden avulla itse asian ymmärtäminen helpottuu, vertaa vaikka kolmen muuttujan yhtälöön, kun opit ensin käyttämään ohjelmaa niin lähdekoodin ymmärtäminen on huomattavasti helpompaa. Miksi siis kiduttaa oppilaita jo alussa kun parempiakin lähestymistapoja olisi käytettävissä?

LabraanDuuuniin kirjoitti:

Niin ja se unohtui vielä mainita että ainakin noissa autohommissa jotkut tosiaan tekee hyvinkin suurpiirteisesti ja näppituntumalta, mutta monissa korjaamoissa varsinkin merkkiliikkeissä asiat tehdään aina kirjan mukaan ja tietokoneet ja laskimet apuna. Tämä on ihan rahakysymys, nimittäin jos vaihdettu osa tms. hajoaa niin siitä täsmällisyydestä riippuu korvausvastuu ihan täysin. Osan valmistaneessa firmassa on duunissa tyyppejä joiden erikoisalaa on juuri tuollaisten asioiden selvittäminen. Niiden homma on selvittää oliko kaikki pultit uusia ja koostumukseltaan oikeanlaisia, oliko ne kiristetty juuri oikeaan momenttiin ja onko kierteen välissä oleva liima juuri sitä mitä kirjassa kehoitettiin käyttämään. Jos ne pystyy todistamaan että jossain on lepsuiltu niin korvausvastuu siirtyykin osan vaihtaneelle taholle eli monessa paikassa juurikin asentajalle.

Mm em syistä olen jo luonnostaan täsmällinen ja käytän aina kirjaa ja tietokonetta apuna. En tietenkään kemiasta tiedä mutta autopuolella on varsin paljon tietokoneohjelmia jotka hoitaa laskemisen varmasti ja täsmällisesti. Ne ohjelmat on myös yleensä em syistä niin hyvin testattuja että luottaisin enemmän niiden tulokseen kuin ihmisen laskuihin. Varsinkin väsyneenä tai kiireessä tulee helposti virheitä, siksi on aina hyvä ottaa tavaksi katsoa kirjasta ja käyttää tietokonetta laskemiseen. Siinä säästää aikaakin ja aika on rahaa.

En sitten tiedä miten kemian puolella toimitaan mutta luulisi että jo turvallisuus syistä toimintatapojen voisi olettaa olevan samansuuntaisia. No, jos ei ole niin silmähuuhtelupulloa olen päässyt jo käytännössä kokeilemaankin, niin siitä ainakin on varmasti etua labrassa. Ensimmäisenä opettelen sen sijainnin side silmillä eikä kiinnosta vaikka muut pitäisi pöpinä.

Lue lisää

"Ensimmäisenä opettelen sen sijainnin side silmillä eikä kiinnosta vaikka muut pitäisi pöpinä."

Itse pitäisin labrassa sokkona kulkevaa henkilöä turvallisuusuhkana, oli labrassa muuta väkeä tai ei. Labran pöydillä on monesti lasitavaroita ja reagensseja, kalliista laitteista puhumattakaan.

109109 kirjoitti:

"Ensimmäisenä opettelen sen sijainnin side silmillä eikä kiinnosta vaikka muut pitäisi pöpinä."

Itse pitäisin labrassa sokkona kulkevaa henkilöä turvallisuusuhkana, oli labrassa muuta väkeä tai ei. Labran pöydillä on monesti lasitavaroita ja reagensseja, kalliista laitteista puhumattakaan.

Lue lisää

Eiköhän tuokin ollut vain sanonta, eikä nyt kirjaimellisesti otettavissa :D