Tytöille!?

mulla alkoi kuudenella eli kolme vuotta sitten. mun
mielestä se oli aluks kivaa kun tunsi olonsa isommaksi mukamas mutta ei se oo kivaa loppujen
lopuksi. juttelin asiasta äidin kanssa ja luin
tietoo ja kaikkee.

Mun menkat alko ku olin 11-v. Ihmettelin, et miksi mun pikkareis on jotai ruskeeta.. Ajattelin eka, et ne on paskaset, ja laitoin pesuun. otin uudet alkkarit ja nekin likaantuivat samalla tavalla. Minulla oli ollut edellisenä yönä kovia mahakipuja. Näytin äitille pikkareita, ja se totes, että menkathan ne sulla on alkanu.. Olin vähän hämmentyny aluks.. Sitten vaan rupesin käyttämään siteitä. Eikä siitä sen enempää:)

Mulla alko ku olin kuudennella. Ei se ollu mitenkään ihmeellistä ja vähän petyin, kun olin odottanut niitä niin pitkään. Nykyään menkat on ehkä inhottavin asia mitä tiedän. Onneksi tamponi on keksitty.

Mulla alko kuudennella eräänä aamuna vaan ja sattumoisin just sillon oli koulussa uintia. Piti soittaa äidille töihin ja sanoa ja sit sisko kirjotti lapun. tuli ainaki kerralla sanottuu :)
olin kyl odottanu niitä ja eka olin sillee jes nyt musta tuli "iso" mut heti sen päivän päätteeks aloin vihata menkkoja :D

En halunnut koskaan, että minulla alkaisi menkat. Olin toki lukenut kaikkea tietoa niistä lippusista ja vihkosista, mitä terveydenhoitaja oli jaellut. Taisi olla se kevät, kun täytin 12 (vuonna 2000). Huomasin pikkuhousujeni likaantuneen ja tajusin heti mistä oli kyse. Itkin koko päivän, enkä uskaltanut heti sanoa äidille mitään. Illalla sitten näytin kuitenkin äidille pikkuhousujani, kun en uskaltanut asiasta sanoakaan ja äiti sitten neuvoi vähän käytännön asioita; miten usein siteitä piti vaihtaa, mihin käytetyt sitten pistettäisiin jne.

Nykyään en pidä menkoista vieläkään, etenkin pari ensimmäistä päivää on aivan kamalia, koska minulla on aika runsaat kuukautiset, joten koko ajan saa pelätä, että tulee siteestä yli. Ainakin koulussa. Helvetinmoista suttaamista ja sitten pari ensimmäistä päivää saattaa alavatsaa vähän jomottaakin ja (mikä nolointa) suoli toimii aika kauheata vauhtia. Ei nyt mitään ripulia ole, mutta kuitenkin.

Menkat on paha, jolle ei voi mitään. Ne nyt vain on kärsittävä ja olen oppinut suhtautumaan niihin hieman välinpitämättömämmin kuin ennen.

Tälläsiin on kiva vastata....^^'
Mulla alko viime kesäkuussa. Ensi en meinannu uskaltaa kertoo äitille... Mut sit veriset alkkarit löyty pyykkikorista ja äiti kysy et onko mulla mitään kerrottavaa sille...Ei tuntunu mitenkään oudolta kertoo. Ne on ihan ok. Mulla ei oo mitään kipuja onneks(:

mulla alko menkat kun olin kahdeksannella luokalla. meillä oli koulussa just alkamassa liikuntapäivä, ja onneks kävin vessassa ennen kuin piti lähteä kävelee jotain 8km, ja sitten huomasin että mulla oli verta alushousuissa. siinä sitten hieman kirosin, että miks niitten piti just sillo alkaa. no ei auttanu muu kuin mennä terkkarilta pyytää siteitä.
ei mulla mitään kipuja ollu, mutta kauheeta suttaamistahan se oli, ja mieliala heitteli sinne tänne.
nykyisin niiden kanssa on vain elettävä...

Mä en ikinä halunnu menkkoja, mut 13-vuotiaana, 7. luokalla ne sit alko. Meillä ei porukoille tollasista paljon puhuttu, jos muutenkaa, ite piti hommat hoidella. Mä vihasin niit alusta asti, ne teki elämästä helvettiä. Se on niin epäreilua, ihan ku elämä valuis hukkaa niitten aikana, ja maksaaki niin prkl#*¤sti. Mä päätin, et eroon niistä on päästävä vaik henki menis, en aio tällästä sietää loppuelämääni. Sit aloin laihtua, osin tietosesti, ja jossain vaiheessa ne loppu. Ei ole harmittanut. Ehkä pidätte mua hulluna, mutta mulle se oli sen arvosta.

illalla huomasin vähän jotain ruskeaa pikkuhousuissa,mut sitä oli niin vähän et ajattelin et se on jotain paskaa...
aamulla ne sit oli alkanu ekaks aloin itkee ja itkin kauan. Sit kun olin koonnu itteni hain puhtaat pikkarit ja siteen ja laitoin sen. Sit illalla kun äiti tuli töihin ni kerroin sille se vaan sano et tuolla kaapissa on siteitä. Sillon ei ollu mitään kipuja mut nyt on ihan kauheet kivut joka päivä kun on menkat.....Mä inhoon niitä.