KEKITYSAPU, paljonko maksavat ent siirtomaaisännät

Ei mitään, ne oottaa että Suomi maksaa kaik heitin rötökset.

Suomen pitkä valtaus ja alistus noiden vähemmänrakkaitten naapureitten
yllättäen hyökättyä ja vietyä itsenäisyytemme
ja sen jälkeen
vuorotellen sortaessa kansaamme
niin se vaikuttaa kansanluonteessamme vieläkin.

Emme ole kyenneet pitämään puoliamme vieläkään.

Toivoa sopii, että nousemme.

lahjakkaille suomalaisille, paljon jo musiikinkin kuuluisuuksia maailmallakin,
kapellimestareita ja laulajia
Tässä lisää voimaa ja iloa: http://www.eatforum.org/

Ismo Höltön valokuvanäyttely Ateneumissa on huikea sukellus Suomeen ennen kulutusjuhlaa, köyhiin syrjäseutuihin ja muutosta kipuilevaan pääkaupunkiin, kirjoitti HS huhtikuussa 2015.

Näyttelyssä kohtasin puolen vuosisadan takaa oman nuoruuteni, 1960-luvun elämää. Vanhojen naisten vakaudessa, yhteen puristettujen huulten takana oli voimaa ja luottamusta kohdata tuleva. Työmiehen lapiohommissa ja ilmeessä puupinon äärellä oli aistittavissa ylpeys tehdystä työstä. Niin lasten kuin aikuisten katseissa oli syvä luottamus ja avoimuus. Erityisesti minua puhutteli köyhä maaseutu, mutta myös Helsingin avainlapset päivähoitojärjestelmän puuttumista raportoivana.

Lääkärinä jouduin tietysti myös huomioimaan valokuvissa terveysnäkökulman. Tupakan yleisyys hämmensi. Erityisesti mieleeni painui yksi vaalea, kaunis, lapsenkasvoinen poika tupakka suupielessä, liekö enää hengissä. Voi olla, että henkitoreissaan happirikastimen kanssa pärjää, jos ei ole kuollut keuhkosyöpään tai sydäninfaktiin.

Vai onko ehkä sittenkin lopettanut tupakoinnin. Alle 45-vuotiaana lopettaneet selviävät elämässä lähes yhtä lailla kuin tupakoimattomat. Tupakoinnista on hohto hävinnyt muualla kuin Kaurismäen elokuvissa, sitä pidetään vähän luusereiden harrastuksena. Tupakoivien miesten määrä on vähentynyt 75 prosentista 20 prosenttiin 1950-luvulta vuoteen 2013. Tupakoivia naisia on reilut 10 prosenttia.

Miesten keuhkosyöpä yleistyi sotien jälkeen, mutta tupakkavalistus ja tupakkapolitiikka alkoivat tehota jo 1970-luvun lopulla. Nitistääkö uuden hallituksen haittavero lopunkin tupakoinnin? Savuton Suomi olisi suuri voitto terveydenhuollon kustannuksissa ja merkittävä hyvinvointivajeen korjaaja.

Toinen hyvinvoinnin mittari kuvissa oli suu. Harvat hampaantyngät kertoivat karua kieltä ajasta, jolloin omat ikätoverini saivat rippilahjaksi hammasproteesit. On vaikea uskoa, että yhden ihmisiän kuluessa olemme tulleet aikaan, jolloin hampaiden oikominen, valkaisu ja hammaskorut ovat arkea.

Toivon, että nekin vanhemmat, joiden asioista lapsuudessa on huolehdittu, muistavat omien lastensa ohjauksen merkityksen hampaiden huollossa ja ymmärtävät jatkuvan napostelun aiheuttaman happohyökkäyksen hampaita tuhoavana vaarana. Säännöllinen ateriarytmi on tässäkin mielessä parasta terveydenhoitoa.
Toivotaan hallitukselta makeankin haittaveroa.

Minun mielestäni hampaiden oikominen on hyvä, mutta en hyväksy hammaskoruja.
Kauneimmillaan hampaat ovat hymyilevinä ja puhtaina, terveinä.

Jos hmpaat ovat mustia tynkiä, ja kaulalla hohtaa kallis helminauha,
niin silloin kyllä henkilön päässä on mätää.

Hammaskorut ja tatuoinnit ovat yhtä yököttäviä molemmat.

Ne vat hyviä vain, jos pitää typeryyttänsä havainnollistaa.

Muistan lämmöllä lapsuuteni ja nuoruuteni aikaista hammaslääkäriä Seinäjoella. Hän hoiti koko perheemme ruokasalin kaluston, ja joskus minun piti viedä pienempää sisartani sinne.

Hän ymmärsi lapsia ja aikuisia, antoi harjausneuvoja ja hoiti hyvin muutenkin hampaitamme. Aino Latvala oli hänen nimensä, muistan toki muitakin, Sirkka Mansnerus ja Ekman, josta muistan vain sukunimen.
Kahdella viimeisellä en käynyt, mutta kerran piti viedä sisko Ekmanille,
äti oli tilannut ajan, ja sisko tuli ulos hammaslääkäri huoneesta kyynelet valuen. Ei ollut kuitenkaan huutanut siellä.


Siihen aikaan ihailtiin tuollaista "Thermopylain solan sankaruutta".
( Spartalaiset taistelivat saksalaisia vastaan Thermopylain solassa, ja siellä nuori poika sai tehtäväkseen pelastaa 300 sotilasta, ja hän pysyi urhoollisesti vaiti, vaikka kettu puri hänen vatsaansa...)

Kekitetysti budjettinsa mukaan.
Arvelet ilmeisesti, että voisivat maksaa meillekin, kun tarpeeksi kovaa huudamme, että meitä on niin niin niin sorrettu satoja vuosia. Eikä meillä ole ollut yhtäkään siirtomaata, päin vastoin, tänne on tunkenut niin karjalaiset pakolaiset kuin inkeriläisetkin. Muista puhumattakaan.
Me ollaan kuitenkin aina vaan yksin jääty ja kärsitty.