Apu18
Talvi on tainnut tulla jäädäkseen; lumi peittää maan, jouluhysteria täyttää kaupat ja ihmiset tutisevat pakkasessa kalpeina kuin Päivi Räsänen seksimessuilla. Taas kerran olen saanut kokea, että asiantuntevia auttajia on harvassa kuin viittomakielisiä radio-ohjelmia, ainakin kysymysten määrästä päätellen. Pidemmittä puheitta siis asiaan.
Aloitan ikävimmästä. Sain vihaista palautetta, jossa minun käskettiin olla sekaantumatta toisten asioihin:
”Lähetin sinulle vähän aikaa sitten kirjeen, mutta vastauksesi tyrmistytti. Miksi sinun Apu piti tutkia tarkemmin minun ja tyttöystäväni sukupuolielämää? Luulin olevani taitava sängyssä, ennen kuin kerroit, kuinka asianlaita todellisuudessa oli... Olisi ollut tahdikkaampaa antaa minun uskoa kykyihini tuottaa tyydytys kumppanilleni.” nimim. CorollaBoy-85
Valitan, mutta en arvannut, ettet tosiaan pysty erottamaan kumppanisi orgasmia epileptisestä kohtauksesta.
”Olen 17-vuotias miehenalku ja huolissani ulkonäöstäni. Olemukseni ei ole millään mittapuulla komea saati miehekäs, ja en usko naisten innostuvan minusta, tein mitä hyvänsä. Miten pääsen tästä tilanteesta eteenpäin?” nimim. susiruma87
Olennaista on, että etsit seuraa itsesi tasoisista (niin älyllisesti kuin ulkonäöllisesti) yksilöistä. Tämä vaihtoehto ei välttämättä ole se tyydyttävin, kuten Groucho Marx asian ilmaisi: ”Ne, joille minä kelpaan, eivät kelpaa minulle!”
Toinen vaihtoehto on hakeutua Vihreiden naispoliitikkojen seuraan. Heille ei kumppanin ulkonäkö tunnu merkitsevän mitään: tapailihan Rosa Meriläinen pitkään asianajaja Matti Wuorta ja Merikukka Forsius purjehti avioliiton auvoisaan satamaan Hjallis Harkimon kanssa. Ja olen myös melko varma, ettei kyseisten mieshenkilöiden varakkuus ja yhteiskunnallinen asema ole vaikuttanut asiassa lainkaan… Etenkin jälkimmäinen suhde on tukevalla pohjalla, sillä se on kestänyt hirvittävästä tragediastaan huolimatta (iltalehtien mukaan parille syntynyt lapsi on aivan isänsä näköinen).
”Opettaja puhui uskontotunnilla Vatikaanin poikakuoroista, ja mainitsi siinä samalla käsitteen ’sodomia’. Mitä se tarkoittaa? Tuttu sana, mutta merkitys ei tule mieleen. Toinen outo sana on ’homoikoni’, jota mediassa aina toisinaan näkee. Mistä siinä taas on kyse?” nimim. Pätkis
Sodomia käsitteenä on ikivanhaa perua; nimi juontaa juurensa Raamatusta, ja Suomessa jo Mikael Agricola kirjoitti aiheesta muistiinpanoihinsa:
Sohdomja site tarcoittawi, cun lehemeises güllijansa byllyysj laidhawi.
(Kouluissa muuten harvoin kerrotaan, että Agricola laati uskonnollisten opusten lisäksi myös lakeja, ja seuraava on niistä tunnetuin: Sen wihtumajseng ackan tahbost tulle annehdawacsi melcei yhde cowa tuomjo cuni ihmjsengi tahbost. Yllättäkää opettajanne: muistakaa tämä tiedonjyvä historiantunnilla!)
Tämän määritelmän lisäksi sivistyssanakirjan selitys sanalle on ”eläimeensekaantuminen”. Sanalla on siis monta merkitystä: näyttää siltä, että yhteiskunta on tehnyt palveluksen maaseudun aikamiespojille niputtamalla kaikki heidän mieliharrastuksensa saman otsikon alle.
”Homoikoni” sen sijaan on uusi sana. Voisi luulla, etenkin näin kirkonkin kannalta vapaamielisenä aikana, että tämä tarkoittaisi (nimensä mukaisesti) uskonnollista maalausta, jossa miespuoliset pyhimykset harjoittaisivat rivakkaa rakkautta sädekehät hekumasta hytkyen, mutta asia ei ole näin. Käsite on niin tuore, ettei sille ole vielä selitystä Nykysuomen sanakirjassa. Ehdotettu on mm. ”Mies tai nainen, joka julkisilla paikoilla liikkuessaan kerää ympärilleen Laura Voutilaisen näköisiä miehiä.” – määritelmää.
”Olen koulussa kahdeksannella luokalla ja meillä on vasta tällä lukuvuodella seksivalistusta. Eikö tämä ole mielestäsikin liian myöhään? Onko asia aina ollut näin, vai onko ennen oppi annettu aiemmin?” nimim. opin sauna autuas aina
Tilanne ei tosiaankaan ole ollut näin ikävä aina. Ennen vanhaan jo pikkulapset saivat kuulla housuitta hosumisen autuudesta: niinkin varhain kun 1930-luvulla Georg Malmsten tunsi velvollisuutensa kertoa pikkulapsille yhden illan juttujen vaaroista:
”Taas Mikki Hiiri mättähältä mättähälle käy, ja ’pikku-jalka’ pilkahtaa…” (Mikki Hiiri ja susihukka)
”Piippolan vaari” taas kertoi lapsille jyväjemmarien seksuaalisista mieltymyksistä. (Vaarihan tunnetusti ”hoitelee” laulussa koko eläinkatraansa.) Lisäksi laulu on kaunis opetus siitä, ettei sukupuolielämä välttämättä lopu vaari-iässä. Tämähän tuntuu nykyaikana unohtuvan; horisontaalihuvia pidetään vain nuorten ja kauniiden harrastuksena.
Yksi kuuluisa vanha lastenlaulu, ”Telefooni Afrikassa”, puolestaan kertoo vaihtoehtoisista rakastelutavoista ja ”poikkeavina” pidetyistä asennoista:
”Häntä pannaan toiseen korvaan, toinen ’kärsää’ käyttää…”
Mikä ihmeellisintä, monet asiantuntijat sanovat, että NYKYISIN seksiä on kaikkialla ja lasten suojeleminen siltä on vaikeaa! Ennen vanhaanhan valistus on näemmä aloitettu pienestä pitäen (enkä tällä viittaa minkään elimen mittoihin).
Apu
[email protected]
Talvi on tainnut tulla jäädäkseen; lumi peittää maan, jouluhysteria täyttää kaupat ja ihmiset tutisevat pakkasessa kalpeina kuin Päivi Räsänen seksimessuilla. Taas kerran olen saanut kokea, että asiantuntevia auttajia on harvassa kuin viittomakielisiä radio-ohjelmia, ainakin kysymysten määrästä päätellen. Pidemmittä puheitta siis asiaan.
Aloitan ikävimmästä. Sain vihaista palautetta, jossa minun käskettiin olla sekaantumatta toisten asioihin:
”Lähetin sinulle vähän aikaa sitten kirjeen, mutta vastauksesi tyrmistytti. Miksi sinun Apu piti tutkia tarkemmin minun ja tyttöystäväni sukupuolielämää? Luulin olevani taitava sängyssä, ennen kuin kerroit, kuinka asianlaita todellisuudessa oli... Olisi ollut tahdikkaampaa antaa minun uskoa kykyihini tuottaa tyydytys kumppanilleni.” nimim. CorollaBoy-85
Valitan, mutta en arvannut, ettet tosiaan pysty erottamaan kumppanisi orgasmia epileptisestä kohtauksesta.
”Olen 17-vuotias miehenalku ja huolissani ulkonäöstäni. Olemukseni ei ole millään mittapuulla komea saati miehekäs, ja en usko naisten innostuvan minusta, tein mitä hyvänsä. Miten pääsen tästä tilanteesta eteenpäin?” nimim. susiruma87
Olennaista on, että etsit seuraa itsesi tasoisista (niin älyllisesti kuin ulkonäöllisesti) yksilöistä. Tämä vaihtoehto ei välttämättä ole se tyydyttävin, kuten Groucho Marx asian ilmaisi: ”Ne, joille minä kelpaan, eivät kelpaa minulle!”
Toinen vaihtoehto on hakeutua Vihreiden naispoliitikkojen seuraan. Heille ei kumppanin ulkonäkö tunnu merkitsevän mitään: tapailihan Rosa Meriläinen pitkään asianajaja Matti Wuorta ja Merikukka Forsius purjehti avioliiton auvoisaan satamaan Hjallis Harkimon kanssa. Ja olen myös melko varma, ettei kyseisten mieshenkilöiden varakkuus ja yhteiskunnallinen asema ole vaikuttanut asiassa lainkaan… Etenkin jälkimmäinen suhde on tukevalla pohjalla, sillä se on kestänyt hirvittävästä tragediastaan huolimatta (iltalehtien mukaan parille syntynyt lapsi on aivan isänsä näköinen).
”Opettaja puhui uskontotunnilla Vatikaanin poikakuoroista, ja mainitsi siinä samalla käsitteen ’sodomia’. Mitä se tarkoittaa? Tuttu sana, mutta merkitys ei tule mieleen. Toinen outo sana on ’homoikoni’, jota mediassa aina toisinaan näkee. Mistä siinä taas on kyse?” nimim. Pätkis
Sodomia käsitteenä on ikivanhaa perua; nimi juontaa juurensa Raamatusta, ja Suomessa jo Mikael Agricola kirjoitti aiheesta muistiinpanoihinsa:
Sohdomja site tarcoittawi, cun lehemeises güllijansa byllyysj laidhawi.
(Kouluissa muuten harvoin kerrotaan, että Agricola laati uskonnollisten opusten lisäksi myös lakeja, ja seuraava on niistä tunnetuin: Sen wihtumajseng ackan tahbost tulle annehdawacsi melcei yhde cowa tuomjo cuni ihmjsengi tahbost. Yllättäkää opettajanne: muistakaa tämä tiedonjyvä historiantunnilla!)
Tämän määritelmän lisäksi sivistyssanakirjan selitys sanalle on ”eläimeensekaantuminen”. Sanalla on siis monta merkitystä: näyttää siltä, että yhteiskunta on tehnyt palveluksen maaseudun aikamiespojille niputtamalla kaikki heidän mieliharrastuksensa saman otsikon alle.
”Homoikoni” sen sijaan on uusi sana. Voisi luulla, etenkin näin kirkonkin kannalta vapaamielisenä aikana, että tämä tarkoittaisi (nimensä mukaisesti) uskonnollista maalausta, jossa miespuoliset pyhimykset harjoittaisivat rivakkaa rakkautta sädekehät hekumasta hytkyen, mutta asia ei ole näin. Käsite on niin tuore, ettei sille ole vielä selitystä Nykysuomen sanakirjassa. Ehdotettu on mm. ”Mies tai nainen, joka julkisilla paikoilla liikkuessaan kerää ympärilleen Laura Voutilaisen näköisiä miehiä.” – määritelmää.
”Olen koulussa kahdeksannella luokalla ja meillä on vasta tällä lukuvuodella seksivalistusta. Eikö tämä ole mielestäsikin liian myöhään? Onko asia aina ollut näin, vai onko ennen oppi annettu aiemmin?” nimim. opin sauna autuas aina
Tilanne ei tosiaankaan ole ollut näin ikävä aina. Ennen vanhaan jo pikkulapset saivat kuulla housuitta hosumisen autuudesta: niinkin varhain kun 1930-luvulla Georg Malmsten tunsi velvollisuutensa kertoa pikkulapsille yhden illan juttujen vaaroista:
”Taas Mikki Hiiri mättähältä mättähälle käy, ja ’pikku-jalka’ pilkahtaa…” (Mikki Hiiri ja susihukka)
”Piippolan vaari” taas kertoi lapsille jyväjemmarien seksuaalisista mieltymyksistä. (Vaarihan tunnetusti ”hoitelee” laulussa koko eläinkatraansa.) Lisäksi laulu on kaunis opetus siitä, ettei sukupuolielämä välttämättä lopu vaari-iässä. Tämähän tuntuu nykyaikana unohtuvan; horisontaalihuvia pidetään vain nuorten ja kauniiden harrastuksena.
Yksi kuuluisa vanha lastenlaulu, ”Telefooni Afrikassa”, puolestaan kertoo vaihtoehtoisista rakastelutavoista ja ”poikkeavina” pidetyistä asennoista:
”Häntä pannaan toiseen korvaan, toinen ’kärsää’ käyttää…”
Mikä ihmeellisintä, monet asiantuntijat sanovat, että NYKYISIN seksiä on kaikkialla ja lasten suojeleminen siltä on vaikeaa! Ennen vanhaanhan valistus on näemmä aloitettu pienestä pitäen (enkä tällä viittaa minkään elimen mittoihin).
Apu
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
apu wanaha pedofiili se jaksaa vieläki :)
IHAN BESTEIN
harvinaisen lapsellinen ja tylsä ihminen. vääntää nyt sitten ihan paskoja vitsejä ja postaa niitä suomi24:n foorumiin koska luulee olevansa hauska.
...ainoan lohtuni, valonvälkkeeni loputtoman pimeyden keskellä. En kestä enää, sain niin murskaavaa kritiikkiä! Kuinka jatkaa eteenpäin? Ajaudun nyt masennukseni kulminoituessa epätoivoiseen, vihoviimeiseen tekoon! (Ostan Mamban joulualbumin.)
Totta puhuakseni, kiitos kritiikistä. Huomaan itsekin, että "veisaan samoja veisuja" turhan usein. (Voisin toki mainita Aarno Laitisen, joka kirjoittaa joka viikko Iltalehteen kolumnin siitä, miten feministit pilaavat maailman, mutta jääköön...) Viime aikoina olen kirjoittanut liian taajaan, jotta taso olisi voinut säilyä kelvollisena.
Joku herkempihipiäinen voisi loukkaantua kritiikistä, joka kohdistuu ihmiseen hänen "teostensa" sijaan. (Ilman lainausmerkkejä en näitä tekeleitäni voi vakavalla naamalla teoksiksi sanoa.) En kuitenkaan piittaa mokomasta: tiedän, että olen tylsempi kuin Matti Vanhasen perjantai-ilta, enkä koskaan ole itseäni järin kypsänäkään pitänyt. Ja vitsien tasosta: ei kai sitä voi minään nerouden huipentumana pitää, jos kirjoittelee rivouksia pseudoagricolamaiseen tyyliin ja kierrättää ikivanhoja lastenlauluihin perustuvia kaksimielisyyksiä. (Taas voisin mainita Uutisvuodon ja "Haluatteko kuulla vitsin, jonka kuulin Yleisradion kahvilassa..." -osion, mutta olkoon.)
Tästäkään huolimatta en aio lopettaa. Niin kauan kuin yksikin lukija pitää teksteistäni, aion kirjoittaa, mikäli suinkin keksin ideoita. Kiitän vielä kerran, että vaivauduit kertomaan mielipiteesi. Lupaan yrittää nostaa tasoani, kun palaan taas parrasvaloihin. Mukavaa joulunodotusta sinullekin.
.....
herran jumala!!:D sinä suunaton huuliveikko, mahdoton vitsin vääntäjä.. mikäli mun fiilis asteikolla 1-10 oli ennen kun löysin tämän tekstin jotain -7990000 niin nyt se heiluu jo siellä kolmosen(3)kieppeillä:).. kiitoskiitos kiltti lapsi, kirkas silmä silkohapsi..
*nostaa olematonta hattua ja poistuu paikalta samasta ovenraosta olemattoman itsetuntonsa kanssa*