No niin,
Nyt on sitten se uusi perheenjäsen tullut taloon.
Ja kauhea eroahdistus tuntuu olevan. Vikinä ja haukkuminen alkaa heti kun poistun huoneesta, vessan oven takanakin pitää huutaa. Ja kun menin parvekkeelle laittamaan kynttilää, tyttö seisoi oven takana ja vinkui koko ajan, vaikka näkikin minut oven lasin läpi. Olisiko hyviä vinkkejä tähän? Olen jo aloittanut 'eroamiskoulutuksen' eli menen pois, esim. rappuun tai parvekkeelle, ja tulen takaisin herkkujen kanssa kun koira on hiljaa. Jotta naapurit eivät kärsisi, tarvitsisin hyviä vinkkejä nopeasti! En ole pahemmin ehtinyt kokeilla väsyttämistä ennen poislähtöä, huomenna on sen vuoro... Aion myös vuokrata molemmille sitruunapannat muutamaksi viikoksi, jos ei auta kokeillaan muita konsteja. (siis en väitä että ahdistus poistuisi sitruunapannalla, mutta haukut loppuisi...) Tosin onhan tässä vielä huomennakin vapaata, ja Jumbo on meillä vasta toista päivää, että alkuunhan kaikki on vaikiaa.
Ja tietäisikö joku mistä saisi kestävän lapsiportin (koira on ISO ja VAHVA...)? Voin kyllä itsekin rakentaa, mutta olisi kiva ostaa valmiina....
Nyt on sitten se uusi perheenjäsen tullut taloon.
Ja kauhea eroahdistus tuntuu olevan. Vikinä ja haukkuminen alkaa heti kun poistun huoneesta, vessan oven takanakin pitää huutaa. Ja kun menin parvekkeelle laittamaan kynttilää, tyttö seisoi oven takana ja vinkui koko ajan, vaikka näkikin minut oven lasin läpi. Olisiko hyviä vinkkejä tähän? Olen jo aloittanut 'eroamiskoulutuksen' eli menen pois, esim. rappuun tai parvekkeelle, ja tulen takaisin herkkujen kanssa kun koira on hiljaa. Jotta naapurit eivät kärsisi, tarvitsisin hyviä vinkkejä nopeasti! En ole pahemmin ehtinyt kokeilla väsyttämistä ennen poislähtöä, huomenna on sen vuoro... Aion myös vuokrata molemmille sitruunapannat muutamaksi viikoksi, jos ei auta kokeillaan muita konsteja. (siis en väitä että ahdistus poistuisi sitruunapannalla, mutta haukut loppuisi...) Tosin onhan tässä vielä huomennakin vapaata, ja Jumbo on meillä vasta toista päivää, että alkuunhan kaikki on vaikiaa.
Ja tietäisikö joku mistä saisi kestävän lapsiportin (koira on ISO ja VAHVA...)? Voin kyllä itsekin rakentaa, mutta olisi kiva ostaa valmiina....
Vastaukset 14
Vanhimmat
montako koiraa sulla on??
Kävitkö kattomassa pentua ennen luovutusta?
Pentu tarvitsee aikaa, paljon yhteistä aikaa.
Minkä ikänen ja rotunen pentu on??
Miksi otit koiran? Käyttö,näyttely vai kotikoira?
Portista en osaa sanoa,meillä on ihan tavallinen lapsiportti ja kyllä se kestää 8kk uros sakemannin.
2 koiraa, narttuja. 6 ja 4 vuotiaat. Kotikoiria, sekarotuisia ovat molemmat. Ihania nyssäköitä! Halusin lenkkikaverin(ja jo Napin otamista harkitsin yli vuoden, Jumbon 3kuukautta), ja kun Nappi tuntui tulevan kaikkien kansa toimeen otin toisen koiran. Nappi on ollut mulla 1,5 vuotta, ja Jumbo tuli siis eilen. Napilla ei ollut ongelmia muitten kanssa, vaikka oltiin yökyläilemässäkin ja ollut viikon, pari käymässä toisen koiran kotona. Vähän välillä murisevat toisilleen, mustasukkaisuutta näin alkuun, mutta ongelma on siis Jumbon ahdistus. Jumbo on hylätty (kuten Nappikin) eikä se voi tietenkän vielä luottaa muhun, mutta sitä tässä yritetään rakentaa, luottamusta. Eihän se päivässä onnistu, eikä tarvitsekkaan, mutta haluaisin vinkkejä jo valmiiksi jos tilanne jatkuu. Pitäs vaan saada tyttö pysymään rauhallisena, kun joudun tiistaina töihin, olen poissa 7 tuntia. Että sais Jumbon uskomaan, että kyllä tulen vielä takasinkin!Sitä porttia tarvitsen eteiseen, kun tytöt tulee muuten suoraa olkkariin ulkoa ravistelemaan ittensä...
Minullakin on hylätty narttu koira, nyt 1v 5kk. Tuli aivan pentuna, n 4 kk ikäisenä.Meilläkin oli alussa eroahdistusta mutta ajan kanssa rauhoittui. Ehkä tilanne oli siinä mielessä helpompi kuin sinulla,Saara oli niin pieni ja otti heti vanhemman koiran emokseen.Olen myös aina koirien kanssa töissä, työmaani on piharakennuksessa. eivät siis joudu olemaan yksin kumpikaan.Eivätkä hauku vaikka ihmisiä käy monta asiakkaana pitkin päivää.Olen kieltänyt haukkumisen, eivätkä nuo piittaa muista. Saara kyllä hyppii vastaan ja kerjää hellyyttä mutta vanhempi vain istuu tuolissaan eikä välitä.Ajan mittaan on ollut helppo jättää koirat keskenään kotiin kauppareissun ajaksi koska niillä on seuraa toisistaan. Tiedätkö yhtään koirasi taustaa? Meillä luottamus syntyi vasta tänä kesänä.Otin sitkeästi koiran syliin miltei joka päivä.Alussa ei oikein tykännyt mutta nyt tulee itsekkin jo viereen makaamaan sohvalle.En tiedä mitä pennulle oli tapahtunut, ilmeisesti heitetty autosta koska ei millään mennyt autoon.Kulkurina se tietenkin pelkäsi autoja paljon, käveli kyllä nätistä hihnassa.Olen nyt käyttänyt myös homeopaattisia lääkkeitä apuna.
Onkohan sentään kyse eroahdistuksesta? Jos pentu on ollut sinulla vasta päivän, pari, kyse voi olla siitä, että se kaipaa emoaan ja entistä laumaansa. Vaatii totuttelua.
Minä en pennulle laittaisi sitruunapantaa. Vai onko koirasi jo iäkkäämpi?
4-vuotias, hylätty katukoira. (kts. vastaukseni Rivalle)
Kävisin aivan aluksi hakemassa DAP-jutskan apteekista, se auttaa jonkin verran koiraa, rauhoittumaan ollessaan yksin. Meillä toimii, vaikka koirat olivat vanhuksia. Myöskin aika auttoi, kun paikat tulivat tutuksi, niin koiratkin rauhoittuivat.
Onko sunkin koirat hylättyjä? Ihan pakko kysyä. Aika moni on puhunu tosta dapista, se on sitten tiistaina ostettava. Kuullostaa hyvältä siis.
Toinen on ollut meillä pennusta asti, mutta toinen tuli vasta noin 4 vuotta sitten ja oli aina ollu vähän huonoissa olosuhteissa ja kiertolaisena. Nyt se saa olla meillä loppuun asti :)
älä huomioi koiraa millään tavalla, kun se kantaa leluja /kyöhnää vieressäsi toivoen rapsutusta. Sinä määräät koska leikitään/syödään/silitetään. Eli huomion kerjuu kaikella tavalla on kitkettävä pois.
Jos mahdollista niin päivän ateriat kannattaisi laittaa kongiin (motivaatiolelu) ja "eristää" esim. koira toiseen huoneeseen (muista koirista ettei ne syö sitä ruokaa).Eli tällä järjestelyllä koira huomaa että sinun kanssasi on tylsää kun et rapsuta/leiki/anna ruokaa ja kun on yksin niin on kivempaa kun saa ruokaa ja on leluja....pitäisi toimia,kestää tietysti oman aikansa.. Onnea yritykselle..
Kaikille kiinnostuneille tiedoksi, että Jumbo päästää mut jo vessaan ilman suuria hötkyilyjä. Kaipa on ymmärtänyt, ettei sieltä minnekään kauas pääse lähtemään... Olen tytöstä ylpeä! :)
Siitä se pikkuhiljaa alkaa tottua uusille tavoille :)
Nyt on ensimmäinen päivä yksin kotona takana, ja tyttelit olivat varsin kiltisti! Mitään ei tuhottu vaikka olin siihen varautunut. Kukaan ei valittanut, että koirat olisivat huutaneet täällä kahdestaan. Ihanaa! Edes joku asia on hyvin... Koirat meinaan tappelevat jatkuvasti ja pienempi alkaa olla jo ruvella, tai vähän liioiteltua, sillä on siis yksi haava kankussa. Kun saadaan se vielä reilaan niin homma alkaa olla kotiinpäin.
Hienoa kuulla, että ensimmäinen päivä on mennyt hyvin.
Yksin oloa ollaan meilläkin harjoiteltu. Vessaan ja suihkuun voin mennä ilman kitinää ja roskatkin voin viedä. Joten hyvin kai menee. Ekat yksin olot töiden takia ovat onneksi parituntisia ( olemme limittäneet työvuoromme ekaksi viikoksi) .Pelottaa vain hieman miten nekin sujuvat.
Rakensimme portin eteiseen, jolla rajaamme koiran tilaa vähän pienemmäksi. Ikeasta löytyy standardi kokoiseen oveen puisia ja metallipinnaisia portteja. (puisesta koirat syövät itsensä läpi) Ne maksavat jotain 50 €. Lastentarvikeliikkeistäkin niitä saa. Voi olla että hyvin varustelluista tavarataloistakin löytys.
Itse haimme 50x50 mm silmällä olevaa verkkoa rautakaupasta ja verhoilulistaa, parit saranat ja säpin. Portin korkeudeksi tuli 60 cm joten pitää kyllä koiran toisella puolella ( itellä rotikka). Kokeilimme porttia täysikasvuiselle sakemannille ja hyvin toimi.
Nyt vain on niin, että päätin luovuttaa ja etsiä Jumbolle hyvän kodin. Siis toisen kodin. Tytöt tappelevat kokoajan rajummin ja enemmän päivässä, ja kun huomaan suojelevani pienempää ja huutavani Jumbolle EI!! EI!!! jatkuvasti, on parempi että tyttö saa kodin, jossa se on ainut koira... En voi uskoa olevani niin ilkeä, että huudan koiralle, joka ei edes taida ymmärtää mikä on vialla... Riipaisee tämä päätös, mutta mielummin molemmat koirat iloisiksi ja onnellisiksi, kuin tämmöistä tappelua jatkuvasti. Nappi ei pysty puollustautumaan niin hyvin, ja Jumbolle ei riitä Napin alistaminen vaan se ihan oikeasti 'tappaa' Nappia. Ja Nappi on lopettanut alisumisen, se yrittää pienillä voimillaan vastustaa isompaa. Muuten Jumbo on ihana halinalle, joka antaa yhtä paljon hellyyttä kuin sitä pyytää, mutta ei vain sovi yhteen toisen koiran kanssa.