Hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen velaksi on epäreilua tulevia sukupolvia kohtaan.
Se toteuttaa seuraava maksaa periaatetta, meidän sukupolvemme saa hyvinvoinnin ja seuraava sukupolvi saa siitä laskun maksettavaksi.
Jotta palvelut voidaan turvata ja ihmiset saavat veroilleen vastinetta, talous pitää panna kuntoon. Velaksi on menty jo monta vuotta, ja kuntaliitot/kunnat sekä valtio ovat rapauttaneen taloutensa rapakuntoon. Nyt ovat maksumiehiksi myös joutuneet mm. pienituloiset sekä eläkeläiset, tasaverojen kautta. Tämä on vaikuttanut myös yritystoimintaan, välilliset kustannukset ovat pakottaneet yksityistä sektoria vähentämään myös työntekijöitä, työ pakenee ulkomaille. Työttömyys on ajanut myös ihmisiä ruokajonoihin ja kuntien toimeentuloluukuille.
Velanotto soveltuu investointien rahoittamiseen, mutta pysyvien julkisen menojen rahoittaminen jatkuvalla velanotolla johtaa lopulta umpikujaan. Valtiolta alenee luottoluokitus ja kunnat joutuvat valtiovarainministeriön holhoukseen kriisikuntina. Tulot ja menot pitää saada tasapainoon, poliittinen järjestelmä ei saa ruokkia omaa äänestäjäkuntaa, jotta nämä taas äänestäisivät heidät uudestaan valtaan. Tämä Farssi taas nähtiin kun nykyinen hallitus ei saanut toteutettua talouden tasapainottavaa päätöksen tekoa. Nähtäväksi jää jatkuuko sirkus.
Se toteuttaa seuraava maksaa periaatetta, meidän sukupolvemme saa hyvinvoinnin ja seuraava sukupolvi saa siitä laskun maksettavaksi.
Jotta palvelut voidaan turvata ja ihmiset saavat veroilleen vastinetta, talous pitää panna kuntoon. Velaksi on menty jo monta vuotta, ja kuntaliitot/kunnat sekä valtio ovat rapauttaneen taloutensa rapakuntoon. Nyt ovat maksumiehiksi myös joutuneet mm. pienituloiset sekä eläkeläiset, tasaverojen kautta. Tämä on vaikuttanut myös yritystoimintaan, välilliset kustannukset ovat pakottaneet yksityistä sektoria vähentämään myös työntekijöitä, työ pakenee ulkomaille. Työttömyys on ajanut myös ihmisiä ruokajonoihin ja kuntien toimeentuloluukuille.
Velanotto soveltuu investointien rahoittamiseen, mutta pysyvien julkisen menojen rahoittaminen jatkuvalla velanotolla johtaa lopulta umpikujaan. Valtiolta alenee luottoluokitus ja kunnat joutuvat valtiovarainministeriön holhoukseen kriisikuntina. Tulot ja menot pitää saada tasapainoon, poliittinen järjestelmä ei saa ruokkia omaa äänestäjäkuntaa, jotta nämä taas äänestäisivät heidät uudestaan valtaan. Tämä Farssi taas nähtiin kun nykyinen hallitus ei saanut toteutettua talouden tasapainottavaa päätöksen tekoa. Nähtäväksi jää jatkuuko sirkus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kokoomuksen ja Kataisen olisi pitänyt ymmärtää, että kun yhdelle lupaa on annettava kaikille. Ilmeisesti Katainen vallanhimossaan lupasi 500€ kuussa lisää hoitajille, ja kuvitteli että poliisit, ylemmät virkamiehet ja muut julkisen sektorin työntekijät tyytyvät entiseen palkkaansa. Vaalien jälkeen kävi niin, että sairaanhoitajat uhkasivat massairtisanomisilla, jos Katainen ei lunasta lupaustaan, ja tämän jälkeen muut sanoivat, että: nuo saivat, antakaa myös meille. Tämä taas pakotti nostamaan yksityisen sektorin palkkoja, koska muuten yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoima olisi romahtanut. Tämä siksi, että on olemassa vain yhdet markkinat. Tällä sooloilulla oli kallis hinta, joka kyllä piti Kataisen vallassa ja Kokoomuksen nousua vuosikaudet, hinta vaan oli kova Suomalaisille, 50miljardia lisää velkaa, ja työttömiä 4000,000 tuhatta ja ruokajonot ja köyhyys lisääntynyt .Hinnat nousi siihen tasoon, mihin ei pienemmillä tuloilla rahat enää riitä, tämä näkyy kuntien toimeentuloluukuilla, sekä kasvavissa ruokajonoissa
Nokian vielä tuodessaan tuloja, ja vientikin veti, olisi pitänyt rakentaa puskurirahastoa, tai maksaa vanhaa valtion velkaa pois, tänä aikana olisi palkkamalttia tarvittu.
Palkankorotukset toteutettiin talouden jo hiipuessa laskuun, ja tämä on johtanut siihen, että Suomesta on hävinnyt teollisuutta enemmän kuin yhdestäkään toisesta Euroopan maasta talouskriisin jälkeen. Nyt Suomessa on yli 20% vähemmän vientiteollisuuden työpaikkoja kuin vuonna 2007, ja julkisen sektorin palkat ovat 20% korkeammat kuin vuonna 2007. Tällä hetkellä ylisuuri julkinen sektori on pakottanut nostamaan verot sekä yrittäjien sivukulut niin koviksi, niin että yksityisen sektorin kannattavuus on huomattavasti heikentynyt, tämä näkyy joukkoirtisanomisena ja pätkätöin .Tämäkään ei riitä vaan joudumme ottaa velkaa noin 8 Miljardia vuodessa
Tästä on aiheutunut että yksityisen sektorin työ pakenee halpamaihin, sekä se tieto/taito ja osaaminen jonka Suomalaiset veronmaksajat ovat maksaneet, pelkät kotimarkkinat, ei enään riitä takaamaan sitä hyvinvointia, mitä sodan jälkeinen kouluttamaton sukupolvi meille rakensi.
Epäreiluudelle löytyy selitys, pienituloisilla ei ole edunvalvojia.
Mikäli haluaa tietää mistä kaikki johtuu voi vilkaista seuraavaa ketjua.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13498485
Valtion ja kuntien ottamista lainoista suurin osa on virrannut hyvätuloisten taskuihin, eli pitäisikin laskea paljonko julkisen alan palkat sisältävät lainarahaa korkoineen.
Sitten vain raippaverolla paaluttamaan lainaa ja korkoja takaisin.
Verorahoilla elämiseen täytyy sopeuta ilman velkaa ja erilaisten maksujen korottamista.
Kuntien kohtuu vero prosentti voi olla korkeintaan 20% koska vanhenevan väestön tulot eivät riitä "parempaan".
Vuonna 1992 Ahon hallitus päätti eriytetystä tuloverotuksesta, pääoma- ja ansiotulojen erilaisesta verotuksesta. Tämä päätös on vaikuttanut keskeisesti kaikkein suurituloisimpien verotukseen.
( eli ennen verotettiin kaikkia tuloja yhdessä )
Vanhasen hallituksen aikaan oli nousukausi ja rahaa tuli ovista ja ikkunoista, mitä teki Vanhasen hallitus ns. jakovaroille, jakovarat jaettiin veronkevennyksinä suurituloisille.
Mitä tulee tekemään Sipilän hallitus se jää nähtäväksi, toivottavasti ei käy niin, että kepu pettää aina.
Suurituloisille lisää vastuuta, vastuuta voidaan lisätä verotuksen kautta, noudattamalla verotuksen periaatteita.
Verotuksen tulee olla progressiivinen, se on keskeinen verotuksen periaate.
Kun puhumme veroista, niin useimmiten valitamme tuloveroa ja sen progressiivisuutta.
Valtion progressiivisen ansiotuloveron osuus kaikista veroista on kuitenkin nykyään hyvin pieni.
Suurin erä veroista ovat arvonlisävero eli alv, ja muut välilliset verot.
Siirtyminen työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen merkitsee verotuksen progressiivisuuden vähentämistä.
Jos ylläpidetään tasapainotettua budjettia ja alennetaan tuloveroja, niin sitten on joitain muita veroja pakko nostaa, ja joku ne maksaa.
Niinpä ketkäs ne sanovatkaan, että työnverottamista ei saa nostaa?
Sitten on joitakin muita veroja pakko nostaa ja joku ne maksaa.
Pienituloinen maksaa suhteellisesti enemmän välillisiä veroja, koska hän kuluttaa suuremman osan tuloistaan. Hyvin suurituloiset säästää enemmän suhteessa ja siitä syystä suurituloiset maksavat suhteessa vähemmän, toki euromääräisesti enemmän, mutta suhteessa vähemmän.
Pienituloisilla ei ole edunvalvojia, joten kansa maksaa ja kärsii niin kauan kuin viisastuu.