Mulla on vanha tietokone ja siinä on emolevynä Intel D915-GAG. Tai ei se ihan antiikkinen ole, kun siinä on mm. 4 USB2 paikkaa emolevyssä. Se tukee kuitenkin vain Intelin Pentium 4 tai Celeron yksiytimisiä prosessoreita kannlla 775.
En ole kuitenkaan luopunut siitä, kun joitakin aikoja sitten sain puoli-ilmaiseksi Pentium 4 prosessorin 3,8 GHz ( 2 Mb L2 Cache). Tahnasin sen kiinni hopeatahnalla ja asensin tehokkaan kuparijäähyn 80 mm tuulettimella. Varmuuden vuoksi löin vielä takatuulettimeksi hitaan ja hiljaisen 110 mm tuulettimen Käyttö oli kuitenkin yhä hankalaa, koska näytönohjain oli niin surkea, että jo nettiä selatessakin tökki.
Sitten onni potkaisi jälleen. Sain siihen puoli-ilmaiseksi NVidia Geforce 7600 GT näytönohjaimen DirectX 10.1 PCI-E, mutta suhtauduin asiaan varauksella, koska se kysyy virtalähteeltä tehoa melkoisesti, kuin prosessorina on vielä tuo tehosyöppö 3,8 GHz Pentium 4.
No hemmetti. Sitten mä huomasin, että kyseinen ohjain vaatii vielä lisävirtaa virtalähteestä erillisellä 6 reikäisellä liittimellä ja sellaista ei tuossa virtalähteessä ollut.
En antanut kuitenkaan periksi, vaan luin Intelin sivuilta perusteellisesti tuon laudan D915-GAG selostuksen. Olin jo aikaisemmin ihmetellyt ohimennen, kun laudassa on molex-liittimeen soveltuva kanta! Aika harvoissa emoissa on tuollaista liitintä.
No, sieltähän Intelin sivuilta löytyi tuo kannan merkitys. Vapaasti suomennettuna. "Tätä molex-kantaa voidaan käyttää silloin, kun näytönohjain vaatii normaalia enemmän virtaa".
No ei kun kortti kiinni suurella innolla, ohjaimen ajuri NVidian sivulta ja molex-liitin tuohon kantaan. Onnistui, mutta vain osittain. 64-bittisestä Windows 7 Ultimatesta ja sovelluksista tuli todella nopeita ja selaamisen tökkiminen loppui heti.
Ongelma: NVidia Ilmoittaa Windows 7 lähtiessä käyntiin, että "näytönohjaimen vatimaa tehoa on alennettu, jotta järjestelmä pysyy vakaana eikä ohjain vaurioidu". En alkanut ajaa mitään 3D testiohjelmia, mutta katsoin Windows 7 oman suorituskykymittauksen ja siinä Aero grafiikka sai pisteiksi 4,0 ja peligrafiikka 5,5, joten eivät nämä arvot ihan huonoja ole , jos Windowsin ilmoittama asteikko 1 - 7,9 pitää edes osapuilleen paikkansa. Toisaalta kone toimii (pelejä en pelaa) kortin teho alennettunakin mainiosti ja nyt sillä voi tehdä lähes laikkea, mitä sillä ennen ei voinut tehdä (esimerkiksi kevyt kuvankäsittely Gimp:illä jne), oli sitten NVidia laskenut kortin tehoja enemmän tai vähemmän ja 64 bittinen Win 7 pyörii ongelmitta. 400 MHz DDR-muisteja on 4 kannassa yhteensä 4 gigatavua (= laudan maksimi), joka riittää tarpeisiini hyvin (4 x 1 GB kampa). Nälkä kasvaa syödessä. Jos nyt haluaisin päästä tuosta tehonvähennyksestä eroon, niin ainoa vaihtoehto olisi ostaa vaikkapa noin 600-700 wattinen virtalähde, jossa on tuo liitinmahdollisuus suoraan korttiin. Olen haluton luopumaan tästä aikoinaan itse vuonna 2006 kasatusta koneesta , joka toimii tänä päivänä moitteetta (mitään vikoja ei ole ollut siis 9 vuoteen) ja on rakennettu todella siistiin hopeanväriseen koteloon. Tunnearvoa sillä on myös.
Kasaan uuden nykyaikaisen 8-ytimisen AMD FX-9590 4,7 GHz, 8 Mb L2 Cache ja vaikka Apacer:in 2133 (o.c.) 8 gigan kammoilla neljään kantaa (32 gigatavua), neljä SSD 250 gigasia tai suurempia levyjä ja ne vielä RAID 10 moodiin, ja näytönohjaimeksi vaikapa AMD R8 285 Strix ja tuplaa ne kahteen PCI-E kantaan siltaamalla, niin eiköhän ala tapahtua. Mutta tämä operaatio vasta sitten, kun nykyisestä koneesta nousee savu ja näyttö pimenee tai kone menee niin pitkäikäiseksi, että sitä ei teknisesti ole enää mahdollista esimerkiksi käyttöjärjestelmän rajoitteista johtuen käyttää.
En ole kuitenkaan luopunut siitä, kun joitakin aikoja sitten sain puoli-ilmaiseksi Pentium 4 prosessorin 3,8 GHz ( 2 Mb L2 Cache). Tahnasin sen kiinni hopeatahnalla ja asensin tehokkaan kuparijäähyn 80 mm tuulettimella. Varmuuden vuoksi löin vielä takatuulettimeksi hitaan ja hiljaisen 110 mm tuulettimen Käyttö oli kuitenkin yhä hankalaa, koska näytönohjain oli niin surkea, että jo nettiä selatessakin tökki.
Sitten onni potkaisi jälleen. Sain siihen puoli-ilmaiseksi NVidia Geforce 7600 GT näytönohjaimen DirectX 10.1 PCI-E, mutta suhtauduin asiaan varauksella, koska se kysyy virtalähteeltä tehoa melkoisesti, kuin prosessorina on vielä tuo tehosyöppö 3,8 GHz Pentium 4.
No hemmetti. Sitten mä huomasin, että kyseinen ohjain vaatii vielä lisävirtaa virtalähteestä erillisellä 6 reikäisellä liittimellä ja sellaista ei tuossa virtalähteessä ollut.
En antanut kuitenkaan periksi, vaan luin Intelin sivuilta perusteellisesti tuon laudan D915-GAG selostuksen. Olin jo aikaisemmin ihmetellyt ohimennen, kun laudassa on molex-liittimeen soveltuva kanta! Aika harvoissa emoissa on tuollaista liitintä.
No, sieltähän Intelin sivuilta löytyi tuo kannan merkitys. Vapaasti suomennettuna. "Tätä molex-kantaa voidaan käyttää silloin, kun näytönohjain vaatii normaalia enemmän virtaa".
No ei kun kortti kiinni suurella innolla, ohjaimen ajuri NVidian sivulta ja molex-liitin tuohon kantaan. Onnistui, mutta vain osittain. 64-bittisestä Windows 7 Ultimatesta ja sovelluksista tuli todella nopeita ja selaamisen tökkiminen loppui heti.
Ongelma: NVidia Ilmoittaa Windows 7 lähtiessä käyntiin, että "näytönohjaimen vatimaa tehoa on alennettu, jotta järjestelmä pysyy vakaana eikä ohjain vaurioidu". En alkanut ajaa mitään 3D testiohjelmia, mutta katsoin Windows 7 oman suorituskykymittauksen ja siinä Aero grafiikka sai pisteiksi 4,0 ja peligrafiikka 5,5, joten eivät nämä arvot ihan huonoja ole , jos Windowsin ilmoittama asteikko 1 - 7,9 pitää edes osapuilleen paikkansa. Toisaalta kone toimii (pelejä en pelaa) kortin teho alennettunakin mainiosti ja nyt sillä voi tehdä lähes laikkea, mitä sillä ennen ei voinut tehdä (esimerkiksi kevyt kuvankäsittely Gimp:illä jne), oli sitten NVidia laskenut kortin tehoja enemmän tai vähemmän ja 64 bittinen Win 7 pyörii ongelmitta. 400 MHz DDR-muisteja on 4 kannassa yhteensä 4 gigatavua (= laudan maksimi), joka riittää tarpeisiini hyvin (4 x 1 GB kampa). Nälkä kasvaa syödessä. Jos nyt haluaisin päästä tuosta tehonvähennyksestä eroon, niin ainoa vaihtoehto olisi ostaa vaikkapa noin 600-700 wattinen virtalähde, jossa on tuo liitinmahdollisuus suoraan korttiin. Olen haluton luopumaan tästä aikoinaan itse vuonna 2006 kasatusta koneesta , joka toimii tänä päivänä moitteetta (mitään vikoja ei ole ollut siis 9 vuoteen) ja on rakennettu todella siistiin hopeanväriseen koteloon. Tunnearvoa sillä on myös.
Kasaan uuden nykyaikaisen 8-ytimisen AMD FX-9590 4,7 GHz, 8 Mb L2 Cache ja vaikka Apacer:in 2133 (o.c.) 8 gigan kammoilla neljään kantaa (32 gigatavua), neljä SSD 250 gigasia tai suurempia levyjä ja ne vielä RAID 10 moodiin, ja näytönohjaimeksi vaikapa AMD R8 285 Strix ja tuplaa ne kahteen PCI-E kantaan siltaamalla, niin eiköhän ala tapahtua. Mutta tämä operaatio vasta sitten, kun nykyisestä koneesta nousee savu ja näyttö pimenee tai kone menee niin pitkäikäiseksi, että sitä ei teknisesti ole enää mahdollista esimerkiksi käyttöjärjestelmän rajoitteista johtuen käyttää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä sen nykyisen koneen nykyisen virtalähteen antama teho sitten on?
Ja eikös ole niin, että ajan mukana virtalähteen ulos antama teho laskee radikaalisti?
Jos siihen koneeseen uudenkin virtalähteen, tai vaikka käytetynkin (jossa on se näytön ohjaimeen tökättävä liitin), laittaa, eihän ne montaa kymppiä maksa.
Olet oikeassa. En jaksa nyt ottaa kuoria pois lukeakseni virtalähteen antotehoa, mutta luulen, että se on maksimissaan 350-400 wattia ja toimii varmaankin äärirajoilla, joten kyllä tässä kannnattaa se uusi tai käytetty 650-700 wattinen virtalähde hankkia ajoissa, joka soveltuu piuhaltaan suoraan tuohon Geforce 7600 GT - korttiin antamaan sen vaatiman lisävirran.
Hyvää kevättä!
Ei se teho taida laskea juurikaan ajan kuluessa. Uskoisin, että ennemminkin jännitteet alkaa heittämään - vaikka tuskin sitäkään. Todennäköisesti kondensaattorit myös jossain vaiheessa hiukan kuivahtavat, mistä seuraa rippelin kasvamista. Heikko lenkki on se hakkurin iso kivi, mikä voi hajota jos ajellaan pitkiä aikoja maksimitehoilla. Mutta eipä sekään heti hajoa, pikemminkin mitoitukset varmaan riittää n. 10 vuoden jaksolle. Ja pölyt poistamalla mennään varmasti vielä toinenkin vuosikymmen perään!
Jäi vielä sanomatta, että laudassa on tosi hyvä erillinen Win seiskaa tukeva Creativen SounBlaster Audigy äänikortti ja kelvolliset kaiuttimet.
Suurin vitsi, minkälaisen olen kuullut tietokoneammattilaisen suusta oli: "Kaikki oheislaitteet ja laudan komponentit, jotka tukevat Win seiskaa, tukevat myös Win 8 ja 8.1."
Esimerkiksi tuota SoundBlaster audiokorttiani on kokeiltu kaverin koneessa, jossa oli Win 8. Eipä tullut mitään ääniä. Täydellinen mykkyys yllätti. SounBlasterin ajurilevykkeestä ei irronnut toimivaa ajuria ja netistään ei mistään löytynyt siihen ajuria ja kun Creative oli tuoteselosteessaan kirjoittanut aivan oikein, että käyttöjärjestelmävaatimuksena on 32 tai 64-bittinen Windows XP tai 32 tai 64-bittinen Windows 7, niin ei pitäisi mennä puhumaan olemattomia.
No, ainahan jokaiselta pääsee sammakoita suusta joskus.
Päinvastoin keskustelufoorumeilla oli paljon kysymyksiä ympäri maailman, että "How can i get working my SounBlaster Audigy card with Windows 8" !
Yhden asian Creative oli kuitenkin käyttöjärjestelmävaatimuksissaan unohtanut. Mulla on ns. tuplaboottijärjestelmä, jossa 1 terabitin (Western Digital) on asennettu ensin Windows 7 ja sen jälkeen sen rinnalle (ei hitaasti toimivaksi Windowsin sisälle) on anntettu levytilasta 25% eli noin 250 gigatavua uusimman 64-bittisen Ubuntu Linuxin (2014-04) käyttöön. Käynnistettäessä sitten voi valikosta nuolinäppäimellä valita, kumman käyttöjärjestelmän haluaa boottaavan. No, Ubuntu etsi ilman mitään käyttäjän toimenpiteitä ajurin SoundBlasterille ja äänet Ubuntun kautta esimerkiksi musiikkia kuunnellessa loistavat.
Kun tässä satuin kirjoituspäälle, niin tuo Intelin Microsoftin yhteisrahastus joskus puistattaa päätä.
Ongelma on se, että jos ostat uudentyyppisen Intel-prosessorin, menee yleensä aina emolevy uusiksi ja pahimmillaan myös muistit uusiksi, joten arvokkaaksi tulee pelkkä prosessorin vaihto!!!!
AMD sen sijaan on pärjännyt Intelin harmiksi ihan hyvin ja uskoisin, että loppukäyttäjäystävällisyydellä on tähän melko suuri osuus.
Esimerkki: Asus:in AMD-prosessoreille tarkoitettu lauta M5A97 LE R 2.0 (AM3 ).
Se tukee prosessoreita AM3 Phenom, II/Athlon, II/Sempron 100 sarjan prosessoreita aina tuohon mainitsemaani 8-ytimiseen AMD FX-9590 prosessoriin asti eikä muistitkaan mene uusiksi. Päinvastoin, jos tuntee 1333 MHz DDR3 muistit liian hitaiksi, niin siitä vain vaikka 2133 MHz (o.c:) palikat paikalleen. Eikös tämän takia Microsoftin ja intelin "fuusiota" kutsuta nimellä Wintel? Osta uusi prosessori ja kaikki menee uusiksi!
Kyseisessä laudassa on muuten kätevä ominaisuus: Hiiriohjattu BIOS / Setup, joka tekee häärimisen siellä paljon vikkelämmäksi, kuin koputella nuolinäppäimiä.
Kaikki komponentit toimivat kaikissa käyttöjärjestelmissä. Eri kysymys on toimivatko ne odotetulla tavalla!!!
"""""""""""""""""""Kaikki oheislaitteet ja laudan komponentit, jotka tukevat Win seiskaa, tukevat myös Win 8 ja 8.1."""""""""
Olen asentanut todella moniin Vista koneisiin seiskaa ja kasia, ja aina jos seiska on toiminut. niin silloin toimii myös kasi versiot. Mutta tietysti ajuri täytyy olla oikea. Elikkä mun täytyy kuitata tuo lauseke.
Kirjoitat selkeätä logiikkaa, näin se menee, mutta jos it-jätit laskevat, että noin marginaaliseen tuotteeseen ei kannata tehdä ajuria vähäisen menekin ja suurempien kustannusten takia, niin silloin sitä ajuria ei tehdä. Tämä on siis tilanne, jolloin ajuria ei ole olemassakaan. Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi loppukäyttäjälle olisi tehdä itse toimiva ajuri, mutta useimmille tietokoneen käyttäjistä se olisi "hieman vaikea tehtävä", jopa niin vaikea, että se jäisi tekemättä.
Kimmo Rousku kirjoittaa kirjassaan (WSOYpro Oy 2009) Windows 7 kappaleessa "Vista - Mikä meni pieleen" sivulla 25 ajuriongelmista näin:
"Laiteohjainongelmat
Kuten edellä mainitsin, Vista törmäsi melkoiseen määrään sellaisia laitteita, joihin ei ollutkaan saatavilla Vistan kanssa toimivaa laiteohjainta. Ymmärrän hyvin kaikkien niiden kotikäyttäjien ärtymyksen, jotka huomasivat käyttöjärjetelmän päivitettyään, että esimerkiksi pari vuotta vanha kirjoitin ei enää toiminutkaan uuden käyttöjärjestelmän kanssa ja kirjoitinvalmistajan todetessa, että osta uusi malli.
Vista on ollut markkinoilla jo pitkään, joten Windows 7:n osalta laiteohjaintuki on paljon kehittyneempi, kuin Vistan tullessa markkinoille. Laiteohjain-arkkitehtuuri on pysynyt ennallaan, minkä vuoksi laitevalmistajien on ollut helppo päivittää olemassa olevista ohjaimistaan Windows 7 -yhteensopivat laiteohjaimet. Keskeinen haaste on edelleen 64-bittiset laiteohjainversiot, joita ei välttämättä löydy joillekin eksoottisimmille vanhemmille laitteille edes seiskastakaan." (Rousku, s. 25)
Se, mikä on Rouskun mielestä eksoottista, on aika suhteellinen käsite. Kautta koko Windowsin historian laiteohjainongelmat ovat oleet kyseisen käyttöjärjestelmän yksi suurimmista ongelmista. Suurin katastrofi oli 32- bittisyydestä nousu 64-bittisyyteen 2000-luvulla. Tavalliset tietokoneen käyttäjät eivät välttämättä 2000-luvun lopulla ymmärtäneet 64-bittisen tullessa markkinoille, että oheislaitteisiin ei ole tyydyttävästi ajureita saatavilla ollenkaan. Monien kaikista uusista oheislaitteista tuli kerralla ongelmajätettä, jos asensi 64-bittisen Windowsin. Tällöin käyttäjällä oli kaksi mahdollisuutta.
1. Ostaa uudet laitteet, joihin ajuri löytyy
2. Palata vanhaan 32-bittiseen Windowsiin
Moni toteutti vaihtoehdon 2 ja minäkin sain ilmaiseksi 64-bittisen Windowsin eräältä Microsoftiin suuttuneelta yrittäjältä, joka sanoi "Mulla ei ole varaa ostaa koko toimiston atk-laitteita uusiksi. Ota tietokoneista tämä kiekko, kun minä en tee sillä mitään, poika on asentamassa vanhaa Windowsia takaisin.
Tämä ongelma oli Microsoftin ja laitevalmistajien tiedossa jo pitkään ennen 64-bittisen Windows XP:n julkaisua, mutta kaupallisista syistä niistä vaiettiin lähes täysin. Lopputuloksena oli ennätysmäärä ongelmajätettä ympäri maailman tai edellä mainitsemassani vaihtoehdossa 2 ongelmajätteeksi muuttui tarpeeton 64-bittinen Windows XP asennuskiekko.
Windows XP Professional x64 Edition
AMD64-arkkitehtuuria tukeviin koti- ja yritystietokoneisiin laadittu 64-bittinen myyntipaketti. Kyseessä on Windows XP Professionalin päivitetty versio. 64-bittinen versio on käytännössä harvinainen, sillä sen käyttöä rajoittaa sopivien laiteajurien puute. (Wikipedia)
Kokonaisuudessaan nämä laiteajuriongelmat Windowsin ovat nykyhetkeen tultaessa kyllä lieventyneet humattavasti, mutta eivät poistuneet.
Linuxin historia ajurien osalta on perin toisenlainen. Kun pelkkä kaupallisuus ei ole ainoa innovatiivisuuden lähde. Linuksin alkuaikoina ajuriongelma oli valtava. Linuxia on kuitenkin kehitetty tähän päivään asti niin, että aina edelliseen Linux-versioon kehitetty ajuri on yhteensopiva uusien versioiden kanssa. Linux-ajuringelmat ovat tänä päivänä lähinnä eri distribuutioiden välisiä yhteensopimattomuuksia, mikä on valitettavaa.
Ubuntu Linux näyttää nousseen "standardi-Linuxiksi" ja kieltämättä sen suunnaton ajurituki, helppo asennus, ilmaisuus (myös GNU-ohjelmistot) ja käyttäjäystävällisyys on saanut monen miettimään Windowsille vaihtoehtoa
Ubuntun tilanne tällä hetkellä on se, että on suoranainen ihme, mihin 32- tai 64-bittinen Ubuntu Linux EI löydäisi ajuria.