taisi? Kallista sotimis-tappamismenetelmällä ja kurjaa.
Miks ei asioita voi selvittää puhumalla eikä sodit
tavallinenh
38<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Teit nyt niiin vaikian aloituksen, ettei kukaan arvaa aloittaa. Helpoin vastaus on, että puhuminen ja kommunikoiminen on niin vaikeaa, että sitä eivät osaa edes valtioitten päämiehet. Monesti ihmettelen itsekin; miten voi olla mahdollista, että nykyajan sivistyneet ihmiset ovat niin sodanhimoisia barbaareja. Mitä syytä nykypäivänä on sotia?
Sota on kaikilla mahdollisilla tavoilla ja mittareilla ajateltuna suurta hulluutta, jolle ei ole vertaa. Taloudelliset ja moraaliset syyt, kaiken tehdyn ja rakennetun tuhoaminen (infrastruktuuri), luonnonvarojen käyttäminen väärin ... Tällaisen toiminnan tuloksena kukaan ei voita mitään.
Sota on pahinta laatua oleva ihmisoikeusrikos, miksi kaikkia sotahulluja valtionpäämiehiä ei panna siitä edesvastuuseen?
Siinäpä se, kun ihmiskunnan sivistys on vielä aamunkoitossaan.
Ihminen tappaa omaa lajiaan ja omaa rotuaan, pitkä on matka todelliseen sivistykseen.
Ei onnistu puhumalla kuten olet huomannu täälläkin riidellään paljon pienemmistä asioista, onneksi täällä ollaan virtuaallisesti ettemme pääse toistemme kimppuun, hyvä se :)))
Mistäs täällä nyt on riidelty.
Noo ei nytte, joskus vähän.
Ei asiat puhumalla parane.
Juupas/eipäs, se ei johda mihinkään. Ei mitenkään erikoinen asia ole, otsikoissa kaikenmaailman tappeluksia joka päivä.Jostain hiton kukkavaasista nyrkkitappelukset perinnön jaossa jne. Realismi eri asia, kuin idealismi. Oishan se kiva kun kaiilla oiskivaa ei toimi, pian on silleen, että kaikilla muilla on kivaa, paitsi itelläsi, jo noin nivisti ajattelee.
Tullut ajat sitten tulokseen, että ei asiat riitele, ne aina järkevästi ajateltavissa, ihmiset ne riitelee. Ihminen tarkka elukka reviireistään ja omaisuudestaan, siksi tappeluksia. Ihan kuin kaikilla muillakin elukoilla, ihmisillä enenpi suunnitelmallista ja harkitumpaa, muut elukat toimivat enemmän vaiston varaisesti. Mutta ihan samasta vaistossa ihmisilläkin on kyse.
Tai jotenkin noin.
=DW=
Yeap, tasan totta. Puhe ei auta hevon hemmettiäkään niin kauan, kunnes ihmiset opettelevat myös kuuntelemaan mitä muilla on sanomista. So. ymmärtämään sanojen sisällön, tajuamaan toisten ajatukset sanojen takana ja joskus myöskin sen, mitä jätetään sanomatta.
Se siitä oli seurauksena kun siellä baabelintornissa sekotettiin kaikki kielet että ihmiset joutuisivat nyrkit verissä tappelemaan joka asiasta sen sijaan että puhusivat sujuvasti ja rakastettavasti esperantoa keskenään. Voi näitä ihmiskunnan ikuisia unelmia!
Niinhän tämä ihmiskunta on alkanut sekoittua. Ihmiset liikkuu ja nai ristiin rastiin, eroaa ja taas nai.
Englannin kieli valtaa alaa, eipä täällä kotimaankaan kaupungeissa, kun katuja kulkee, kovin montaa suomenkielellä nimettyä firmaa näe.
Ehkäpä miljoonan vuoden päästä...... tai ollaanko jo toisella planeetalla.
Kyllä ne on ihmiset liikkuneet ja naineet aikaisemminkin, meinaan naapurimaista, naapurikunnista ja jopa morsiammenryöstötkin yleisiä jne, mutta erona on että ennen ihmiset liikkui enemmin laumoina ja nyt enempi yksittäin tai pienissä yksiköissä tyyppi perhe. Englanninkielestä on tulemassa lingua franca ja sitä soperrellaan kukinomien taitojensa ja lahjakkuuksiensa mukaan jokaisessa maailmankolkassa. Mandariinikiina ja espanja ovat pari muuta valtakieltä, kunhan osaa noi kolme niin hyvin pärjää.
Mutta palatakseni asiaan: olen sitä mieltä että vaikka usein sanommekin että sodat ja riidat johtuvat usein siitä että emme oikein hyvin ymmärrä toisiamme niin ei sekään selitä aina sitä miksi joku haluaa ottaa sinulta pois sinun viimeisetkin simarusinat ja jos laitat hanttiin niin olet sotaisa ja sulla on yhteistyövaikeuksia. Vallanhalu, ahneus ja ylpeys ja ne kaikki muutkin seitsemän kuolemansyntiä joista taannoin keskustelimme ovat pääsyynä siihen että emme tule juttuun keskenämme. Juuri nyt mun suosikkiviholliset ovat neoliberaalit rohmukapitalistit jotka vievät viimeisenkin leivänsyrjän kerjäläisen palelevasta kourasta. "Kaikki minulle, ei mitään sinulle" on päivän teema. "Köyhillä ei ole oikeutta elää, koska he eivät ole ansainneet sitä oikeutta ", "Raha ratkaisee" ja "Jumalat ovat rikkaiden puolella.". Koskahan pendulum taas heilahtaa ja ihmisyys pääsee taas arvoonsa?
"Paloma.se.co"
Viittaan alempaan kommenttiini.
Helpottakoon se tuskaasi ihmisenä.
H.
Ennen muinoin oli naintirajoituksia jo säätyjen perusteella. Vain rikkaat pystyivät laajemmalti liikkumaan ja se oli hidasta. Kaikenlainen tekniikka on ´´pienentänyt maailmaa.``
Nykyään on hujaus, kun ollaan toisella puolen maapalloa.
Erilaisuus ja sen tuomat ennakkoluulot myös niitä peikkoja ihmisten mieliin rakentelee.
Me puhumme nyt hieman eri aikakausista, eppu2 :) Sinun "ennen muinoin" tarkoittaa parisataa vuotta takaisinpäin, minä ajattelin kansainvaelluksia, pronssi-ja rautakautta ja ei ainoastaan Skandinaviassa, vaan koko Euroopassa ja maalimanlaajuisesti.
Tekniikka on pienenänyt todellakin maailmaa. ja sen huomaa jo meidän elinaikanamme tapahtuneista muutoksista. Ennen muutettiin Amerikkaan tai Australiaan ja sieltä ei tultu pois. tai jos tultiin se oli yksi tai kaksi kertaa. Nyt amerikansukulaisemme laukkaavat täällä joka toinen kesä. Minä olin kaksikymppinen eneenkuin olin ollut eka kertaa pois Suomesta tai lentokoneessa. Omat lapseni olivat eka kertaa lentokoneessa viisi-ja kuusivuotiaina, nyt lapsenlapset ovat käyneet ihan pienistä vauvoista saakka kaikissa Euroopan lomaparatiiseissa ja jopa Etelä-Amerikassakin.
Kaverini Jesse sanoo:
Ei ihmistä luotu käyskentelemään kedoilla Leijonien ja Lampaiden keralla.
Ihminen luotiin kehittämään elämää käyttäen risti-riitoja.
Siksi luotiin myös kuolema, itku ja hammasten-kiristys.
Antamaan ihmiselle voimaa tehdä se mitä hänen tehdä täytyy.
Siirakki sanoo:
Älkää ihmetelkö, sillä teidän on ilo, voima ja kunnia iän-kaikkisesti.
Ainoastaan maan päällä.
Minä olen aikasti hyvä näissä aloituksen kaltaisissa höpöttelyissä.
H.
Mun on nyt ihan pakko puuttua tähän kommenttiisi. Mitenniin ristiriidat kehittävät? Mihin suuntaan kehittävät ne elämää, mikä on niiden tarkoitus ja objektiivi?
Haasteet kehittävät ihmistä yrittämään enemmän, mutta kehittävätkö ne elämää ja miten? Onko edistys ja tieteellinen/teknologinen kehitys tärkeämpää kuin ihmisten onnellisuus? Onko rahan paljous edistystä tai kehitystä?
Kummat on onnellisempia, leijonat vai lampaat? Ovatko leijonat ja lampaat vain onnellisia kun ne ovat eri karsinoissa ja leijonat ei pääse lounastamaan lampaanlihalla? Mitä leijonat sitten veisivät lapsilleen lounaaksi jos ei olisi lampaita? Onko lampaan elämä parempi kuin leijonan elämä? Onko leijonan elämä enemmän oikeutettua kuin lampaan elämä?
Meillä oli pitkän aikaa jääkaapin ovessa magneetilla kiinnitetty lehtiartikkeli, jonka otsikko kuului: Ristiriitaisten vanhempien lapset ovat lahjakkaampia. Se oli siinä siksi, että ainakin itse olen pahimmasta päästä em. lajia ja lapseni (nyt jo aikuisia) ovat monella tavalla lahjakkaita. Jätän nyt kuitenkin kertomatta miten monella ...
Ihan simppeli juttu: kun ahneus ja pelko katoavat maailmasta, myös sodat loppuvat.
Kiitos Palomalle ihan oman tasonsa kirjoituksista. Niihin ei ainakaan minulla ole oikeastaan mitään lisättävää. - Annetaan kirjoitustaitoa vasta opettelevien hurtzutella ihan omien kommenttiensa kanssa.
"Annetaan kirjoitustaitoa vasta opettelevien hurtzutella ihan omien kommenttiensa kanssa."
Kiitos,kiitos. Kiva että saa hunksutella ihan luvan kanssa..))
Mutta eipä minullakaan ole sanottavaa noihin puheenvuoroihin. Vain tuota ristiriitaa jäin miettimään.
Jean-Paul Sartre katsoi kyllä, että elämän perusluonne on ristiriita. Ellei sitä ole, onko muutosta, kehitystä ? Jos maailmankuva on hyvin mustavalkoinen, se ei sisällä ristiriitaa vai olenko jotenkin väärillä jäljillä ?
Siitä olen samaa mieltä, ettei oikein isoja asioita voi puhumalla selvittää. Omien intressien varjelu pakkaa aina nousta esteeksi, kuten todettu. Kauppaa käyden ja kompromisseja tehden voidaan saavuttaa laiha sopu. Hyvin harvoin nähdään se tilanne, jossa kaikki voittavat...
Ristiriitainen ihminen näkee, katselee ja ajattelee asioita ja aiheita monelta kantilta, eri puolilta, silloin vaihtoehtoja esim. päätöksentekoon on enemmän valittavaksi kuin mustavalkoisella tyypillä. Tiedä häntä sitten, onko se lahjakkuus, siunaus vai perusjuttu, mutta joskus se tekee sisäisestä elämästä riivatun riivinrautamaista.
Aivan. Mutta kun näkee lukuisia vaihtoehtoja päätöksenteko pakkaa mennä vaikeaksi. Ja sitten tulee vielä jälkipuinti: olisiko sittenkin pitänyt tehdä toisin ?
Eräs ystäväni sanoi viisaasti: "asioita voi tehdä monella tavalla". Ja se "paras vaihtoehto" voi erilaisten sattumusten vuoksi osoittautua huonommaksi kuin luuli...))
Siinä sitä miettimistä riittääkin, De-meter. En minä välttämättä tuota ristiriitateoriaa kumoa, vaan ja ainoastaan kyseinalaistan ne muutokset joita joko keksityillä (keinotekoisilla) tai luonnollisesti syntyneillä konflikteilla aiheutetaan ja etenkin miten nuo konfliktit käsitellään, eli ristiriidat ratkaistaan siten että veri ei lainehdi ja pakolaisleirit täyty leskillä ja orvoilla.
Tilanteet joissa kaikki voittavat ovat ne jotka on saatu aikaan neuvotteluilla: kaikki muut rauhansopimukset (joissa toinen osapuoli on lannistettu ja nujerrettu sotilaallisesti ja jonkun kansanosan tai naapuriheimon oikeudet kielletty ja tontit valloitettu) jättää sisälleen uuden konfliktin siemenen.
Niin, Paloma. Hyviä keinoja rauhantilan säilyttämiseksi. Ei se puhe siinä mielessä turhaa ole, mutta kun pakkaa olla niin, että ne konfliktit ryöpsähtävät uudelleen pintaan, vaikka asioista olisi "sovittu". Onhan meillä Suomessakin ollut esim. "Karjala takaisin"- liike, vaisu ja aatteellinen, mutta osoittaa ainakin sen, ettei koettu vääryys unohdu, vaikka rauhanehdot täytettiin ja niihin tyydyttiin.
Eli taitaa se ristiriita olla siellä pinnan alla sittenkin, mutta vahvemman edessä on nöyrryttävä.
Kuolemansynneistä "ylpeys" taitaa olla yhtä vaarallinen kuin ne muutkin luettelemasi...
Kommentoin vain tuota Karjala-takaisin liikettä. Karjala liitettiin pakon edessä Neuvostoliittoon ja siinä ei kukaan kysynyt mitä karjalaiset itse halusivat. Karjalaisten oli pakko tyytyä, mutta tyytymättömyys jäi kytemään pinnan alle. Loistava esimerkki siitä miten sodalla ja pakolla kylvetään seuraavan konfliktin siemen. Ei Karjalan luovuttaminen ollut rauhanomaisten neuvottelujen tulos: Suomi oli voitettu sotilaallisesti, nöyryytetty ja pakotettu hyväksymään vihollisen sille sanelemat ehdot.
Aivan. Noinhan meille kävi. Mutta jään silti kysymään milloin on neuvottelemalla selvitetty todella isoja asioita ? Aina se on vaatinut heikomman alistumista, laihaa sopua, ja aina jää jotakin hampaan koloon.
Rauhanneuvottelut ovat suhteellisen uusi käsite maailmanhistoriassa. Neuvotelluista rauhoista tulee mieleen ex-presidenttimme Ahtisaaren onnistuneet rauhantekemiset Namibiassa, Indonesian Aceh-provinssissa ontainnut olla suomalaisiakin rauhaa saamassa aikaan, Irlannin IRA-sovittelut jotka johtivat tulokseen, Nyt seuraan kiinnostuneena Kolumbian Farc-sissien ja hallituksen rauhanneuvotteluja Havannassa (Norja mukana takaajana) ja tonne lähi-itään pitäisi saada nopeesti aikaseksi jonkinlainen jöö että toisinajattelevien teurastaminen saataisi loppumaan.
Mikään neuvoteltu rauha ei ole täysin kaikkia osapuolia tyydyttävä, mutta kuitenkin parempi vaihtoehto kuin vastakkaisen osapuolen asellinen alsitaminen, nöyryyttäminen ja kodeistaan pois ajaminen.
Jotta neuvoteltu rauha kestäisi edes hetken niin molempien osapuolien on tehtävä merkittäviä kompromisseja eikä neuvottelupöytään ole asiaa kädet tyhjinä. Jo nyt ultraoikeistolaiset kolumbialaiset ystäväni ovat aloittaneet vihakampanjan sosiaalisessa mediassa koska Presidentti Santos on heidän mielestään "myymässä" maan kommunistisisseille. Ainoa ratkaisu heidän mielestään on pommittaa sissien leirit maan tasalle ja vihan ja väkivallan kierre jatkuu...
onhan se kallista ja tyhmyyttä ja itsekästä kun syyttömät kuolee ja raiskataan, tappamalla asioita selvittää, paaljon järkevämpää olisi puhua asiat selviksi, halvempaa ja parempi.
Lähi-Itä oli minullakin mielessä ja ne loputtomat ponnistelut rauhan saamiseksi sinne.
Mutta olet oikeassa, Rauhanneuvottelut ovat sittenkin vielä aika uusi keino selvittää maiden välisiä konflikteja ja me saamme tietysti olla ylpeitä omasta roolistamme niissä. Viittaan Martti Ahtisaareen ja Pekka Haavistoon.
Vaikea kuvitella, millaista on elämä entisessä kotimaassasi ja millaiset ovat heidän keinonsa ratkaista omat konfliktinsa. Ei näytä hyvältä sielläkään.
Tuli muuten mieleen, että Paavo Haavikko, jota pidettiin meillä maan älymystöön kuuluvana, kirjoitti eräässä runossaan, että mobilisaatio on käynnissä kaiken aikaa. Hän viittasi liike-elämään ja kilpailuun siellä ja ymmärtääkseni näki sen omalta osaltaan vähentävän tarvetta
kilpailla muilla keinoin, järeämmillä aseilla. Tiedä häntä, mutta kiehtova ajatus....
Olet oikeassa, tiiiiira. On sanottu, että sodissa ei ole voittajia. Siellä on vain uhreja...
""Mikään neuvoteltu rauha ei ole täysin kaikkia osapuolia tyydyttävä""
ai paremminko, tappamalla saadut rauhat ovat osapuolia tyydyttäviä?
En kai missään niin väittänytkään.
Tai siis, sodalla aikaansaatu rauha voi olla kaikkia osapuolia tyydyttävä. Jos toinen osapuoli on kokonaan saatu tuhottua.
https://www.youtube.com/watch?v=HilAVhm3BqI
onko se silloin sitä tuhottuakin osapuolta tyydyttävä?
Ja etkös viestissäsi noin sanonut, sen kerroin lainauksessa, minkä viestistäsi poimin.
Tällaista rauhaa Kolumbian oikeistot ja eliitit haluavat. Kuin Lord Castameren linna jota vain sateet pyyhkivät.
Sinä tulkitset minun sanojani asiayhteyden ulkopuolela. Jos toinen osapuoli on saatu kaikki hengiltä niin tulos tyydyttää kaikkia, siis voittajaosapuolta. Koska toista osapuolta ei enää ole.
no onko nyt koskaan kuitenkaan niin käynyt että ihan jokainen toisesta sotaosapuolen ihmisistä otettu hengiltä, epäilen. Mikä Sota ollut sellainen?
Niin tiiiira olisihan se järkevämpää, mutta, kun niitä järkeviä on vain niin vähän.
Aina pitää olla suurin ja kaunein. Ihmiset ja kansakunnat ovat toistensa ihoon lyöneet niin suuria haavoja, etteivät ne parane, kuin sukupolvien vaihtuvuudella.
Toivottavasti uudet sukupolvet ovat viisaampia ja valtsevat johtajansakin viisaammin.
Uutisista kuulee jatkuvasti myös kostosta. Sekin tie on loputon, vaan mistä löytyisi koston kierteiden katkaisija.
Euroopasta loppui keskinäinen sotiminen EU:n myötä.
Silti ei eurooppakaan voi tässä globaalissa maailmassa mikään yksinäinen saareke olla. Ihmiskunnan vain pitäisi tajuta, että kaikki liittyy kaikkeen ja tämä pallo on kaikille yhteinen.
Eteläeurooppaankin tulee miljoonia pakolaisia henkensä kaupalla.
Joo, niin. Kärsimystä on niin paljon. Mutta eilen illalla tuli jokin elokuva jostain 1840-luvun pohj. Amerikasta kai kun valkoiset osti ja koulutti tappeluun orjia mustia, ja vapautta ei ollut mustilla. Kyllä oli kammottavaa elämää heillä, mustilla. Menin ihan sanattomaksi, ja se on minulta jo aikamoista. Mustat ei ollut mitään, vaikka oikeesti yhtä arvokkaita ihmisiä kuin valkoisetkin, mielestäni.
Pitäs oikein etsiä jokin noista ajoista kertova kirja, että tietäs vielä enemmmän.
Mietin ja mietin tulee mieleen joku setä Tuomon tupa. Joskus tuli sarja Kunta Kintestä.
Eilistä elokuvaa en tullut katsoneeksi. Amerikan historiasta on kyllä aikaisemmin tullut joitain filmejä ajalta, kun orjuus oli voimissaan.
Pitkä tiehän sielläkin on kuljettu sotineen päivineen mustienkin osalta.
Niin se vain on. Puhuminen on ihmelääke, mutta sen vastakohta, puhumattomuus on kaikkea muuta.
Puhumalla pulmat pura.
Selvitä sanoilla sotkut.
Viestittämällä vihat vältät.
Sopupuheilla sodat.