Pistoolin patruuna??

No kai tuosta kysymyksestä älyää tyhmempikin mistä kyse, puhutaanhan aina piekkarinkin patruunoista asepiireissä että "nopea paukku" tai hidas paukku" eikä että nopea luoti tai hidas luoti, ei yksin luoti saa mitään nopeutta kyllä siihen tarvitaan useampi komponentti kuten hylsy, nalli, ruuti ja luoti sekä ase.

No antaa olla jos kaikki pitää rautalangasta vääntää.

Met kokeilimma, kaveri kiikutti luodinnopeusmittarin ja porasimme kylmästi akkuporalla 5 millin syvyisen reiän luodin kärkeen 8mm poran terällä ja 5 tallaista patruunaa ammuttiin ja verrattiin normaalipainoisten luotien lähtönopeuksia niin eroa oli liki 100 m/s enemmän reikäpääluodin hyväksi.

Luodin painoa ei älytty punnita ennen luodin paikalleen puristamista. Korjataan tuo asia jossain vaiheessa.

Mutta mutta, kun kyseessä kuitenkin sama ruuti hylsyssä niin kuinka se lisää nopeutta kun palamisnopeus on sama, miten se luoti saa lisää vauhtia, eikös ruudin pitäisi olla nopeammin palavaa jotta nopeutta saataisiin lisää?

häijjääääää kirjoitti:

Mutta mutta, kun kyseessä kuitenkin sama ruuti hylsyssä niin kuinka se lisää nopeutta kun palamisnopeus on sama, miten se luoti saa lisää vauhtia, eikös ruudin pitäisi olla nopeammin palavaa jotta nopeutta saataisiin lisää?

Lue lisää

Katsos kun sama impulssi eli pamaus saa kevyempään luotiin enemmän nopeutta. Pamaus muuttuu liike-energiaksi eli jotta energia pysyisi samana luodin painaessa vähemmän, niin sen on lennettävä vähän nopeammin kuin raskaampi luoti.
Jos tuuppaat jotain korstoa selkään, niin korsto vähän heilahtaa ja tuuppaa sua neniin. Jos.taas tuuppaan jotain keskenkasvuista, niin se lentää heilahtaa nenillee ja juoksee sitte itkien hakemaan sitä korstoa....a

Ok.. näin kai se on, ajattelin että jos työntää edellään kottikärryä edellään jusoten noin 10 km tunnissa ja kottikärry painaa 20 kilo ja taas jos kottikärry painaakin vaan 5 kiloa ja juoksee samaa vauhtia niin samahan se nopeus on, joo-o mutta sitten se seikka että painehan nousee luodin takana, jaa antaa olla menee vaikeasti tämä selitys. Oikeassa olet kumminkin..ehkä..en tiedä.

Siis mikä "energia" on pysyttävä samana jos luoti on kevyempi ja siksi sen pitää lentää nopeammin..miksi?? Mikä energia?

häijjäääää kirjoitti:

Ok.. näin kai se on, ajattelin että jos työntää edellään kottikärryä edellään jusoten noin 10 km tunnissa ja kottikärry painaa 20 kilo ja taas jos kottikärry painaakin vaan 5 kiloa ja juoksee samaa vauhtia niin samahan se nopeus on, joo-o mutta sitten se seikka että painehan nousee luodin takana, jaa antaa olla menee vaikeasti tämä selitys. Oikeassa olet kumminkin..ehkä..en tiedä.

Siis mikä "energia" on pysyttävä samana jos luoti on kevyempi ja siksi sen pitää lentää nopeammin..miksi?? Mikä energia?

Lue lisää

Patruunan ruudin sisältämä energia on sama koko ajan. Jos ruudin palotapahtuma tuottaa 100J energiaa, niin se muuttuu karkeasti yleistäen luodin liike-energiaksi. Liike-energia on suhteessa massaan ja nopeuden neliöön.

Energia = 1/2 x massa x (nopeus x nopeus)

eli 1/2 x painava luoti x (nopeus1 x nopeus1) = 1/2 x kevyempi porattu luoti x (nopues2 x nopeus).

Kokeile sijoittaa 10g massa ja vaikka 300m/s nopeus1 vasemmalle ja sitten 5g massa oikealle ja laske nopeus2.

Asia ei tietenkään ole aivan näin yksinkertainen lämpöhäviöiden ym. vaikuttaessa asiaan, mutta pääpiirteittäin tästä on kyse.

Voit kokeilla asiaa helposti itse. Ota miesten kuula ja työnnä sitä niin lujaa kuin jaksat. Kuula lentää jonkun matkaa. Ota sitten naisten kuula ja huomaat saavasi siihen enemmän vauhtia ja kuula lentää paljon pidemmälle.

Asiaa voi lukea kinetiikan oppikirjoista hakusanoilla impulssi, liikemäärä ym.

häijjäääää kirjoitti:

Ok.. näin kai se on, ajattelin että jos työntää edellään kottikärryä edellään jusoten noin 10 km tunnissa ja kottikärry painaa 20 kilo ja taas jos kottikärry painaakin vaan 5 kiloa ja juoksee samaa vauhtia niin samahan se nopeus on, joo-o mutta sitten se seikka että painehan nousee luodin takana, jaa antaa olla menee vaikeasti tämä selitys. Oikeassa olet kumminkin..ehkä..en tiedä.

Siis mikä "energia" on pysyttävä samana jos luoti on kevyempi ja siksi sen pitää lentää nopeammin..miksi?? Mikä energia?

Lue lisää

Tuo kottikärry vertaus ei oikein toimi.

Jos työnnät painavaa kottikärryä tiettyä vauhtia ja sitten kevennät kuormaa ja työnnät samaa vauhtia tarkoittaa, että käytät kevyemmän kuorman työntämiseen vähemmän voimaa eli patruunan tapauksessa laittaisit vähemmän ruutia.

Asia pitäisi mennä näin: Työnnät painavaa kottikärryä niin lujaa kuin jaksat ja pääset tiettyä nopeutta. Otat sitten kuormasta (luodin massa) puolet pois ja taas työnnät niin lujaa kuin jaksat (ruuti pysyy samana). Kevyempää kuormaa pystyt työnämään huomattavasti nopeammin eli luodin nopeus kasvaa ruudin määrän pysyessä samana.

impulssit kirjoitti:

Patruunan ruudin sisältämä energia on sama koko ajan. Jos ruudin palotapahtuma tuottaa 100J energiaa, niin se muuttuu karkeasti yleistäen luodin liike-energiaksi. Liike-energia on suhteessa massaan ja nopeuden neliöön.

Energia = 1/2 x massa x (nopeus x nopeus)

eli 1/2 x painava luoti x (nopeus1 x nopeus1) = 1/2 x kevyempi porattu luoti x (nopues2 x nopeus).

Kokeile sijoittaa 10g massa ja vaikka 300m/s nopeus1 vasemmalle ja sitten 5g massa oikealle ja laske nopeus2.

Asia ei tietenkään ole aivan näin yksinkertainen lämpöhäviöiden ym. vaikuttaessa asiaan, mutta pääpiirteittäin tästä on kyse.

Voit kokeilla asiaa helposti itse. Ota miesten kuula ja työnnä sitä niin lujaa kuin jaksat. Kuula lentää jonkun matkaa. Ota sitten naisten kuula ja huomaat saavasi siihen enemmän vauhtia ja kuula lentää paljon pidemmälle.

Asiaa voi lukea kinetiikan oppikirjoista hakusanoilla impulssi, liikemäärä ym.

Lue lisää

Latasin taannoin 30-06:n patruunoita 8g ja 6,5g luodein ja .357:n pateja 10,2g luodilla, kun tässä muistelen niin latausoppaassa ilmoitettiin suurenpi luodin nopeus kevyenmälle luodille samalla ruudilla ja ruudin määrällä, joka tuntuukin luonnolliselta.Tuo kevyen luodin nopeuden laskeminen ei oikein selvinnyt minulle. Kun m=10g=0,01kg ja v=300m/s niin
E=½mv² niin E=0,01×300²÷2=450J. Esimerkissä nopeus ja energia pysyy samana nutta massa on 5g=0,005kg, joten v=neliöjuuri 2×E÷m v= neliöjuuri 2×450÷0,005424,2m/s.
Saattaapi olla laskut pielessäkin, kun on tuosta koulun päättymisestä melkoinen tovi.
Viisaat voivat myös Wordista ottaa tuon neliöjuuri lausekkeen.

Ukkörähjä kirjoitti:

Latasin taannoin 30-06:n patruunoita 8g ja 6,5g luodein ja .357:n pateja 10,2g luodilla, kun tässä muistelen niin latausoppaassa ilmoitettiin suurenpi luodin nopeus kevyenmälle luodille samalla ruudilla ja ruudin määrällä, joka tuntuukin luonnolliselta.Tuo kevyen luodin nopeuden laskeminen ei oikein selvinnyt minulle. Kun m=10g=0,01kg ja v=300m/s niin
E=½mv² niin E=0,01×300²÷2=450J. Esimerkissä nopeus ja energia pysyy samana nutta massa on 5g=0,005kg, joten v=neliöjuuri 2×E÷m v= neliöjuuri 2×450÷0,005424,2m/s.
Saattaapi olla laskut pielessäkin, kun on tuosta koulun päättymisestä melkoinen tovi.
Viisaat voivat myös Wordista ottaa tuon neliöjuuri lausekkeen.

Lue lisää

Kappas vaan ukkorähjällä tuli laskelmat samaan pötköön, saattaapi olla näin mutta kokeilenpa uudelleen v= neliöjuuri 2×450÷0,005 joten v=424,2m/s

Kun luotiin poraa reiän se kevenee ja nopeus kasvaa eikä siihen tarvita ei neliöjuurta ei laskukaavaa

Keveyttä kirjoitti:

Kun luotiin poraa reiän se kevenee ja nopeus kasvaa eikä siihen tarvita ei neliöjuurta ei laskukaavaa

Näin on, osumatarkkuus vaan kärsii.

siinä käypi silleenkin, että kevyeksi porailtu luoti ei anna piippuun tarpeeksi painetta, mikä työntäisi luodin hirmuvauhtiin. Samalla ruudin palonopeus hidastuu ja puolet ruudista roiskahtaa piipusta ulos ennen syttymistään.

se on varmaan suunnitellu laukasta se porattu luoti päähänsä, mutta alkanu sitten epäröimään, että onko siinä sitten enää tarpeeksi tehoja, että läpäsis kallon luut ja tuhoaisi aivot paskaksi.

Onhan näitä tapauksia, että puolet päästä ammuttu seinille, mutta silti jääneet eloon ja eläneet onnellisena elämänsä loppuun asti.

Jos meinaa tappaa ittesä asiallisesti, niin kannattaa rakentaa giljotiini, tai mennä vittuilemaan maahanmuuttajalle.

Tuollaisen reiän nopeus on äärettömän suuri, mutta massattomana sen osumaenergia on nolla. Massattoman reiän lentorata on täysin suora, joten samalla kohdistuksella voi ampua mille etäisyydelle tahansa. Tuulikorjaustakaan ei tarvita.

Reiällä ampumisessa on kylläkin se huono puoli, ettei se läpäise mitään.