Voiko leski testamentata tai erityistestamentata osittamattoman ja jakamattoman kuolinpesän osia mielensä mukaan?
Tilanne on tämä: Isäni kuoli toistakymmentä vuotta sitten, mutta kuolinpesä on jätetty sekä osittamatta että jakamatta. Pesän osakkaita ovat leski sekä neljä rintaperillistä. Pesälle kuuluu kerrostalohuoneisto, jossa leski asuu sekä vanha maatila maineen metsineen ja rakennuksineen, jota leski käyttää kesämökkinään.
Nyt ongelmana on seuraava: muutamat kuolinpesän jäsenet, leski mukaan lukien, ovat riitaantuneet erittäin pahasti eri syistä, ja nyt eri tahoilta on saatu kuulla, että leski olisi tekemässä testamenttia tai erityistestamenttia erään rintaperillisen eduksi. Voiko näin tehdä? Voiko leski siis testamentata omaisuutta jota ei virallisesti edes omista, vaikka hänellä onkin siihen käyttöoikeus kuolemaansa saakka? Ymmärtääkseni kaiken omaisuuden, joka tässä tapauksessa tarkoittaa lähinnä kiinteistöjä, omistaa virallisesti kuolinpesä eikä leski, koska kuolinpesää ei ole ositettu eikä jaettu. Voiko leski testamentata tällaista omaisuutta?
Yritin etsiä vastauksia tähän ongelmaan netistä, mutta juuri tämänkaltaiseen ongelmaan vastausta ei löytynyt. Luin jostain, että leski voisi kyllä testamentata oman laskennallisen osuutensa osittamattomasta ja jakamattomasta pesästä kenelle haluaa, mutta erityistestamentti ei onnistu, koska ositusta ei ole tehty, ja siten ei ole minkäänlaista päätöstä siitä, mitkä osat pesästä ylipäätään kuuluvat leskelle. Pitääkö tämä / kumpikaan näistä oletuksista paikkansa? Vai riittääkö pelkkä käyttöoikeus esim. asunnon osalta perusteeksi siihen, että leski saa testamentata juuri sen kenelle haluaa? Entä maatila? Voiko leski määrätä erityistestamentillaan, kuka saa siitä mitäkin? Vai ovatko lesken mahdolliset testamentit tai erityistestamentit pätemättömiä niin kauan, kun lesken osuus kuolinpesästä on osittamatta? Vai onko jompikumpi (testamentti/erityistestamentti) tässä tilanteessa mahdollinen? Leski itse vastustaa kuolinpesän jakamista ennen hänen kuolemaansa.
Tilanne on tämä: Isäni kuoli toistakymmentä vuotta sitten, mutta kuolinpesä on jätetty sekä osittamatta että jakamatta. Pesän osakkaita ovat leski sekä neljä rintaperillistä. Pesälle kuuluu kerrostalohuoneisto, jossa leski asuu sekä vanha maatila maineen metsineen ja rakennuksineen, jota leski käyttää kesämökkinään.
Nyt ongelmana on seuraava: muutamat kuolinpesän jäsenet, leski mukaan lukien, ovat riitaantuneet erittäin pahasti eri syistä, ja nyt eri tahoilta on saatu kuulla, että leski olisi tekemässä testamenttia tai erityistestamenttia erään rintaperillisen eduksi. Voiko näin tehdä? Voiko leski siis testamentata omaisuutta jota ei virallisesti edes omista, vaikka hänellä onkin siihen käyttöoikeus kuolemaansa saakka? Ymmärtääkseni kaiken omaisuuden, joka tässä tapauksessa tarkoittaa lähinnä kiinteistöjä, omistaa virallisesti kuolinpesä eikä leski, koska kuolinpesää ei ole ositettu eikä jaettu. Voiko leski testamentata tällaista omaisuutta?
Yritin etsiä vastauksia tähän ongelmaan netistä, mutta juuri tämänkaltaiseen ongelmaan vastausta ei löytynyt. Luin jostain, että leski voisi kyllä testamentata oman laskennallisen osuutensa osittamattomasta ja jakamattomasta pesästä kenelle haluaa, mutta erityistestamentti ei onnistu, koska ositusta ei ole tehty, ja siten ei ole minkäänlaista päätöstä siitä, mitkä osat pesästä ylipäätään kuuluvat leskelle. Pitääkö tämä / kumpikaan näistä oletuksista paikkansa? Vai riittääkö pelkkä käyttöoikeus esim. asunnon osalta perusteeksi siihen, että leski saa testamentata juuri sen kenelle haluaa? Entä maatila? Voiko leski määrätä erityistestamentillaan, kuka saa siitä mitäkin? Vai ovatko lesken mahdolliset testamentit tai erityistestamentit pätemättömiä niin kauan, kun lesken osuus kuolinpesästä on osittamatta? Vai onko jompikumpi (testamentti/erityistestamentti) tässä tilanteessa mahdollinen? Leski itse vastustaa kuolinpesän jakamista ennen hänen kuolemaansa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei voi testamentata ensin kuolleen osaa kenellekään, mutta sen sijaan voi vapaasti myydä. Jos leski taas lahjoittaa sitä osuutta, voidaan se vaatia takaisin pesään lesken kuoltua. itsellä vastaava tilanne, mutta leski on myynyt osan, joten en sille mitään voi. Ja näyttää siltä että muu menee kurkusta alas ennekuin leski kuolee
>>Ei voi testamentata ensin kuolleen osaa kenellekään, mutta sen sijaan voi vapaasti myydä.<<
Höpsis! Ei leski voi sen paremmin myydä kuin lahjoittaa kuolinpesän omaisuutta. Taidat sotkea tapauksen tilanteeseen, missä leski on perinyt lapsettoman puolisonsa. Mutta siitähän ei nyt ole kysymys, kun perittävältä jäi neljä rintaperillistä.
Ja lisäyksenä aloitukseen vielä se, että leski vastustaa kuolinpesän ositusta ja jakamista kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, koska se todennäköisesti lakkauttaisi hänen yksityisen nautintaoikeutensa "kesämökkiin", ja toisekseen siksi, koska hän haluaisi itse päättää, kuka saa aikoinaan mitäkin perinnönjaossa. "Kyllä minä osaan omaisuuteni jakaa!" - kuultiin hänen taannoin sanovan.
>>Ymmärtääkseni kaiken omaisuuden, joka tässä tapauksessa tarkoittaa lähinnä kiinteistöjä, omistaa virallisesti kuolinpesä eikä leski, koska kuolinpesää ei ole ositettu eikä jaettu.<<
Kuolinpesä ei välttämättä omista kaikkea. Kuolinpesään nimittäin kuuluu vain se omaisuus, jonka perittävä oli omistanut. Leski omistaa omansa. Jos siis kerrostaloasunto oli puolisoiden yhdessä omistama (= molempien nimiin ostettu), niin sen omistus jakaantuu nyt kuolinpesän ja lesken kesken samassa suhteessa, missä puolisot sen olivat omistaneet.
Leski voi luovuttaa (myydä, lahjoittaa) omaa omaisuuttaan muilta lupaa kysymättä, poikkeuksena puolisoiden yhteinen asunto.
Osittamattomassa pesässä leski voi laskennallisen osuutensa ("kaiken omaisuuteni") testamentata. Erityistestamentin pätevyys riippuu siitä, tuleeko testamentattu omaisuus lesken kuoltua tehtävässä osituksessa jäämään lesken osuuteen. Molemmissa tapauksissa testamentti on tehoton siltä osin kuin se ehkä loukkaa rintaperillisen lakiosaa, mikäli lakiosavaatimus lesken kuoltua on säädetyin tavoin (PK 7:5 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7P5) ilmoitettu testamentinsaajalle.
"Erityistestamentin pätevyys riippuu siitä, tuleeko testamentattu omaisuus lesken kuoltua tehtävässä osituksessa jäämään lesken osuuteen. Molemmissa tapauksissa testamentti on tehoton siltä osin kuin se ehkä loukkaa rintaperillisen lakiosaa"
Osaatteko sanoa, miten tämä sitten käytännössä todetaan? Jos esimerkiksi kaupunkiasunnon arvo on yli puolet koko pesän arvosta, niin voiko leski erityistestamentata ko. asunnon kokonaan esimerkiksi yhdelle rintaperillisistä? Tai jos lesken ja aiemmin kuolleen puolison omaisuuksien arvot ovat tasan, niin voiko tällaista lesken kuoleman jälkeistä ositusta vastustaa, vai onko se pakko hyväksyä? Tässä tapauksessa kaikki omaisuus on ollut lesken ja hänen aiemmin kuolleen aviomiehensä yhteisomistuksessa, joten teoriassahan hän omistaa nyt vain puolet sekä kaupunkiasunnosta että maatilasta. Ei kumpaakaan yksin, koska pesä on osittamaton.
Miten tulee menetellä, jos aikoinaan tulee ilmi tällainen testamentti, eikä rintaperillisenä halua hyväksyä sitä? Voiko tällaisen testamentin esim. todeta täysin tai osittain tehottomaksi ja mitä siitä käytännössä seuraa jaon osalta? Joutuuko testamentin saaja esim. luopumaan testamentista kokonaan tai joutuuko hän maksamaan muille lakiosat hyvityksenä, mikäli hän haluaa saada testamentilla hänelle osoitetun omaisuuden?
>>Tässä tapauksessa kaikki omaisuus on ollut lesken ja hänen aiemmin kuolleen aviomiehensä yhteisomistuksessa, joten teoriassahan hän omistaa nyt vain puolet sekä kaupunkiasunnosta että maatilasta.<<
Ositus tapahtuu siten, että kumpainenkin kuolinpesä saa (tai pitää) puolet asunnosta ja puolet maatilasta, jolleivät osakkaat yksimielisesti muusta sovi. Leski ei voi pätevästi testamentissaan määrätä toisen kuolinpesän omaisuudesta eli ei voi määrätä esimerkiksi koko asunnosta. Jos leski on määrännyt koko asunnon jolle kulle, mutta lesken pesään osituksen jälkeen kuuluu vain ½ asunnosta, testamentti on tehokas vain tuon puolikkaan osalta.
Olkoon asunnon arvo 200.000 ja maatilan arvo 200.000, yhteensä siis 400.000. Tästä lesken kuolinpesän osuus on 200.000. Kun perillisiä on neljä, kunkin perintöosa lesken jälkeen on 50.000 ja lakiosa 25.000. Jos leski on määrännyt koko jäämistönsä (200.000) yhdelle, kolme muuta vaativat testamentinsaajalta lakiosansa 3 x 25.000. Testamentinsaajalla on oikeus suorittaa lakiosat rahana; jos hän niin tekee, hän saa testamentatun omaisuuden (puolet asunnosta ja maatilasta). Muussa tapauksessa leskeltä jääneeseen omaisuuteen perustetaan yhteisomistussuhde tai omaisuus tulee myytäväksi ja lakiosat suoritettavaksi kauppahinnasta. - Ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle omaisuuden osituksessa tullut omaisuus jaetaan perillisille tasan.
Tehkää ny helvetissä se ositus ja jakakaa pesä.
Riittää että yksi osakas sitä haluaa.
Loppuu se lesken ylivalta.
Juuri näin.
"Ja lisäyksenä aloitukseen vielä se, että leski vastustaa kuolinpesän ositusta ja jakamista kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, koska se todennäköisesti lakkauttaisi hänen yksityisen nautintaoikeutensa "kesämökkiin", ja toisekseen siksi, koska hän haluaisi itse päättää, kuka saa aikoinaan mitäkin perinnönjaossa. "Kyllä minä osaan omaisuuteni jakaa!" - kuultiin hänen taannoin sanovan."
Leski saa vastustaa ihan rauhassa, mutta jos joku osakas vaatii jakamista, niin sitten jaetaan. Ensin tietysti ositetaan.
Eikä leski aikanaankaan saa täysin vapaasti päättää mitä kukakin saa perinnönjaossa. Ensiksi kuolleen omaisuus jaetaan hänen testamenttinsa perusteella tai yleisten perimissäännösten valossa, lesken omaisuudesta menee lakiosat (jos ne vaaditaan), ja vain lopusta hän voi päättää testamentilla.
Ositus ja jako on jätetty tekemättä suurelta osin sen takia, koska pesä on tällä hetkellä niin riitainen, että jaosta tuskin päästäisiin yksimielisyyteen. Riitaisan jaon mukana suurin osa pesän varoista päätyisi todennäköisesti asianajajille.
Ymmärrän, ettei asia ole niin yksinkertainen, mutta... Suosittelen, että tapaatte jossain ja yhdessä toteatte, että sinä aiot nyt ositusta vaatia. "Riidellään nyt tässä kaikki läpi"-periaattella keskustelette, ja sitten kun olette keskenänne kahnanneet niin otatte asianajajaan yhteyttä. Teet vaan kaikille selväksi, että se joka riitelee kuluttaa vaan perintöä, koska sinä muuten aiot hoitaa tämän jutun loppuun, nyt.
Leski ei tietenkään voi testamentata omaisuutta, joka ei ole hänen, aivan kuten en minäkään voi lahjoittaa sinun tavaroitasi minun naapurilleni.
Voiko leski testamentata osakkeen yhdelle lapselleen ilman lupaa.osake on jakamaton leskellä on asumis oikeus.
Hän voi testamentata oman osuutensa osakkeesta, mutta vain oman osuutensa.
Lesken rintaperilliset voivat kuitenkin vaatia lakiosaansa, joka on puolet kunkin laskennallisesta perintöosasta.