Siirryin vähän aikaa sitten uuteen kouluun, enkä oo todellakaan sopeutunu sinne. Joka aamu kouluun lähtö tuntuu niiiin pahalta, ettei sitä voi kuvailla. Koulussa ahdistus vaan pahenee ja tuntuu että oksennan sisäelimeni kohta pihhalle. Tuntuu vaan siltä, että mun ois helpompi jäädä kotiopetukseen. Sain sieltä koulusta noin kuukaus sitte kaverin, mutta nyt meidän luokalle tuli taas uus oppilas. Mun kaveri käänsi mulle selkänsä, eikä se enää oo mun kans. Siitä tuli bestikset tän uuden oppilaan kans. Välillä ne saattaa moikata tai jotai. Muuten en oo tervetullut ikinä mukaan jos ne esim menee kaupungille.
Kaikesta huolimatta vanhemmat, kuraattori, ja kaikki opettajat vaan vaatii multa sitä, että käyn joka vitun päivä koulussa. Vaikka sanon niille että en pysty, ne käyttäytyy niinkuin ne ei ois kuullukkaan. Oon yksin koko vitun ajan siellä, olo on niinku oisin haudasta noussu ja kaikki vaan valittaa. On tehny ainaki miljardi kertaa vaan ampua itteä aseella kalloon nii loppus tää helvetti. Mitä mä teen? :'(
Kaikesta huolimatta vanhemmat, kuraattori, ja kaikki opettajat vaan vaatii multa sitä, että käyn joka vitun päivä koulussa. Vaikka sanon niille että en pysty, ne käyttäytyy niinkuin ne ei ois kuullukkaan. Oon yksin koko vitun ajan siellä, olo on niinku oisin haudasta noussu ja kaikki vaan valittaa. On tehny ainaki miljardi kertaa vaan ampua itteä aseella kalloon nii loppus tää helvetti. Mitä mä teen? :'(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos haluat saada koulusta kavereita, niin pakko sinne on joka päivä mennä. Yritä jutella mahdollisimman monelle, älä jää odottamaan, että sinulle tullaan puhumaan. Sinun täytyy olla itse aloitteellinen. Harvoin ystävyyssuhde heti puhkeaa, vaan tarvitaan aikaa tutustua.
Vanhemmat ja kuraattori ovat ihan oikeassa.
Vittu että elämä on syvältä! Mäki haluisin kotiopetukseen mutta menen kyllä ihan just lukioon niin ei varmaan kannata enää tässä vaiheessa vaihtaa. Vankilassa muuten voi käydä lukion itsenäisenä selliopiskeluna. Vois sopia mulle. Huvittais vaan tehdä joku rikos...