Parasystävä(kö)

Eli siis:

Olen 8luokalla, eli 15vuotias (sukupuoli on tyttö)
Omistin jossain vaiheessa paljon kavereita, mutta nyt ne ovat vain "kadonneet". Tällä hetkellä omistan ainoastaan 2 "kaveria" ja tuntuu että hekin ovat jättämässä minut.
Kerron ensin kaveri1.

Olemme olleet 10vuotta tämän kanssa parhaat ystävät, joten olemme kuin siskoksia.
Kaverini aina ingrooraa minua viesteillä, eikä halua enään kertoa minulle mistään. Hän aina sanoo kaikki murheet muille kavereilleen, ei minulle :( koulussa hän aina kun jää yksin, on minun kanssa. :(
Kaverini ei edes ikinä kysy että voisinko olla tms. Vaan viettää aikaa muiden kavereidensa kanssa..
Hän on niin tärkeä minulle, enkä halua menettää häntä, jäisin yksin.
Ja lisäksi hän AINA, lisäilee itsestään kuvia facebookkiin kavereidensa kanssa, otsikossa "bestiess".

Sitten kaveri2.
Emme ole olleet kuin 5vuotta kavereita, mutta hän on siltikin tärkeä minulle.
Nykyään hän aina vittuilee minulle ja muutenkin jättää ulkopuolelle.
Esim. Yksi kerta mulla oli tosi kova nälkä, ja odotin et pääsisin syömään, tää mun "kaveri" sit yhtäkkiä sanomatta sanaakaan feidaa mut ja menee muiden kanssa syömään.. En viitsinyt mennä syömään yksin, joten olin nälissäni koko oppu päivän.. :(
Muutenkin olen hänelle se vara kaveri jonka kanssa ollaan koulussa jos muut kaverit ovat kipeitä, ihan sama juttu kuin kaveri1.
Eikä myöskään kysy että voisinko olla hänen kanssaan.

Minua sattuu niin kovasti tämä koko asia, enkä tiedä mitä tekisin.
Nämä kaksi kaveria ovat minulle niin tärkeitä, ja en tiedä mitä tekisin ilman heitä.
Jos he lähtisivät, jäisin yksin. En omista muista kavereita koulusta, sillä muut haukkuvat minua koko ajan.
En muista edes kuinka monta kertaa olen miettinyt että pitäisikö vain lähteä oman käden kautta, kun ei niitä muutenkaan kiinnosta.
Eilen illalla oli se piste jolloin olin oikeasti todella lähellä itsemurhaa, jos vanhempani eivät olisi tulleet kotiin, en olisi tässä.
5132
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Tosi kurja tilanne kun ystävät ei enää tunnu ystäviltä vaan välttelee.Miks ihmees ne muut luokkalaiset sua haukkuu,jotkut taitaa olla sulle kateellisia ja se on niiden ongelma.Ei nyt yksinkään tarvi jäädä mut ei sitä kaveriltaan tiuskimistakaa tarvi sietää ja olla aina se vara..yläkoulussa monesti käy niin et kaveripiiri vaihtuu jos eri asiat alkaa kiinnostamaan ystäviä ja sille ei voi oikein mitään muuta kuin etsiä uusia kamuja.Kasvoin itsekin ystävästäni erilleen kasilla ja nyt aikuisina olemme ihan eri planeetoilla, mut lapsuus oltiin kuin siskoja.Olet nuori vielä kyllä elämäs eteen tulee varmasti välittäviä ihmisiä usko pois,älä tee mitään itelles joku on vielä onnekas kun saa susta hyvän ystävän:)

Äänestä

Voi ei! Jos olisin siellä sinun kanssa koulussa, niin en olisi niin itsepäinen kuin muut "kaverisi". Mielestäni voisit löytää uuden kaverin, koska minä en haluisi olla ihan kenen tahansa kaverin kanssa. ÄLÄ OO LUUSEREITTEN KAA KAVERI!!!!

Äänestä

Siinä vaiheessa jos ei pysty syömään yksin, suosittelisin piipahtamaan peilin luona, ja miettimään että mikä tässä hommassa nyt oiekasti mättää.

Se mitä kavereihin tulee, niin kuvittelen että varsinkin kasvuiässä, 5-10 vuotta on aika paljon. Usein vain käy niin että ihmiset kasvavat erilleen, tai eri suuntiin. Tulee uusia harrastuksia, mielenkiinnon kohteita jne. Kavereiden kohdalla itse suosittelisin jotain hyvää harrastusta, ihan sen vuoksi, että harrastuksen parissa on helppo löytää ihmisiä joilla on samaa mielenkiinnon kohdetta, ja silloin teillä on jokin yhteinen asia josta puhua, näin olen itse saanut hyviäkin kavereita. Ne eivät suinkaan tule kuin Manulle illallinen, mutta yksi sieltä toinen täältä vuosien saatossa.

Mitä itsemurha ajatuksiin, tai siihen että tilanne on ylipäätään paha tulee, niin suosittelen ihan ammatti apua. Totuushan on se että siinä vaiheessa ei enää pysty ilmaantumaan sellaista kaveria joka pystyisi yksistään pelastamaan elämäsi.

Onko paikkakunnallasi esim, jotain nuorisoasemaa tai vastaavaa, jonne voisit ottaa yhteyttä?

Äänestä

Siis juu toi on ihan yleistä, eli frendis o siirtyny erilaisii porukoihin (en nyt tiedä mutta kenties tällasiin wanna be gangsta nuuska rööki piireihin?)... Löydät paljo parempia kavereita ja jos ne viel tulee pyytää sua chillaa niide kaa, sanot et sul o muuta tekemistä. Tiiän et saat kavereita helposti kunha oot sosiaaline ja muute mukava. Nyt aattelen jo että mitä vittua mä selitän, mut silti tiedän et toi on totta, kaikki mitä nyt tähä kommentoin. Äläkä säkään halveksu sitte muita, pienempiäs tai jotain "koulun surkimuksia mm. nörttejä" vaa oo niiden frendi.
Ite oon poika mutta tiiän kyl mistä puhun.

Äänestä

tunge sormi sen pilluun nii auttaa

Äänestä

Kommentoi aloitusta


surullinenturha kirjoitti:

Eli siis:

Olen 8luokalla, eli 15vuotias (sukupuoli on tyttö)
Omistin jossain vaiheessa paljon kavereita, mutta nyt ne ovat vain "kadonneet". Tällä hetkellä omistan ainoastaan 2 "kaveria" ja tuntuu että hekin ovat jättämässä minut.
Kerron ensin kaveri1.

Olemme olleet 10vuotta tämän kanssa parhaat ystävät, joten olemme kuin siskoksia.
Kaverini aina ingrooraa minua viesteillä, eikä halua enään kertoa minulle mistään. Hän aina sanoo kaikki murheet muille kavereilleen, ei minulle :( koulussa hän aina kun jää yksin, on minun kanssa. :(
Kaverini ei edes ikinä kysy että voisinko olla tms. Vaan viettää aikaa muiden kavereidensa kanssa..
Hän on niin tärkeä minulle, enkä halua menettää häntä, jäisin yksin.
Ja lisäksi hän AINA, lisäilee itsestään kuvia facebookkiin kavereidensa kanssa, otsikossa "bestiess".

Sitten kaveri2.
Emme ole olleet kuin 5vuotta kavereita, mutta hän on siltikin tärkeä minulle.
Nykyään hän aina vittuilee minulle ja muutenkin jättää ulkopuolelle.
Esim. Yksi kerta mulla oli tosi kova nälkä, ja odotin et pääsisin syömään, tää mun "kaveri" sit yhtäkkiä sanomatta sanaakaan feidaa mut ja menee muiden kanssa syömään.. En viitsinyt mennä syömään yksin, joten olin nälissäni koko oppu päivän.. :(
Muutenkin olen hänelle se vara kaveri jonka kanssa ollaan koulussa jos muut kaverit ovat kipeitä, ihan sama juttu kuin kaveri1.
Eikä myöskään kysy että voisinko olla hänen kanssaan.

Minua sattuu niin kovasti tämä koko asia, enkä tiedä mitä tekisin.
Nämä kaksi kaveria ovat minulle niin tärkeitä, ja en tiedä mitä tekisin ilman heitä.
Jos he lähtisivät, jäisin yksin. En omista muista kavereita koulusta, sillä muut haukkuvat minua koko ajan.
En muista edes kuinka monta kertaa olen miettinyt että pitäisikö vain lähteä oman käden kautta, kun ei niitä muutenkaan kiinnosta.
Eilen illalla oli se piste jolloin olin oikeasti todella lähellä itsemurhaa, jos vanhempani eivät olisi tulleet kotiin, en olisi tässä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu