MIllaista liikuntaa suhteellinen hyväkuntoinen
kuusikymppinen (tässä tapauksessa mieshenkilö)
voisi harrastaa? Juoksu ottaa helposti polviin,
kävely on pitkästyttävää, ruumis kaipaa jotakin
vaativampaa, aerobik ei kiinnosta. Entä onko
erityisesti sellaisia sisäliikunnan muotoja, jota
voisi harrastaa samassa ryhmässä jopa pari-
kolmekymppisten kanssa, jolloin vaatimustasokin
on kovempi? Onko kokemuksia? - Harrastan
nykyäänkin kuntoilua, punnerruksia,
vatsaliikkeitä ym.
kuusikymppinen (tässä tapauksessa mieshenkilö)
voisi harrastaa? Juoksu ottaa helposti polviin,
kävely on pitkästyttävää, ruumis kaipaa jotakin
vaativampaa, aerobik ei kiinnosta. Entä onko
erityisesti sellaisia sisäliikunnan muotoja, jota
voisi harrastaa samassa ryhmässä jopa pari-
kolmekymppisten kanssa, jolloin vaatimustasokin
on kovempi? Onko kokemuksia? - Harrastan
nykyäänkin kuntoilua, punnerruksia,
vatsaliikkeitä ym.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos asuskelet pääkaupunkiseudulla niin
puistojumppa on ihan mukava - jos ei sada tikku-
ukkoja. Hesperian puistossa on esimerkiksi
keskiviikkoisin jumppa kello 16.30. Ja muualtakin
löytyy. Siellä on kaikeniläisiä puuskuttajia. Ja
jumppa on vähän aeropikkimaista muttei ihan niin
vaativaa kun sisätiloissa. Pyöräily on ainakin
minulla suosikkilaji. Aatos lentävi, aivot
takoo...
piilost kysyn. Minkä ikäinen tuo telkkarissa äsken ollut Kari Mänty oikein on ? Ei vaikuttannu enää oikein nuorelt. Kuhan kysyn.
Veikkaan n.70
On mielestäni keilailu, jonka olen aloittanut noin
puoli vuotta sitten. Keilahallissa on vaikka minkä
ikäistä ja se kenellä on hyvä peruskunta, tekee
tasaista varmaa tulosta. Keilailu on myös
yllättävän hyvä kuntoliikuntamuoto, vaikka näyttää
helpolta.
Onnea yritykselle.
Tietyn rajan saavuttamisen jälkeen keilailu on vaativa ja suoritusherkkä taitolaji.
Ehkäpä se käy liikunnastakin (?) mutta kuntoilua se ei mielestäni ole.
Tavallisestihan radalla heitetään kahdestaan. Tunnissa kaksi sarjaa täyteen ja halutessa kolmas alkuun.
Minä lopetin siinä vaiheessa kun firman tunnille, samalle radalle tungettiin kolmas.
Oma heittokin alkoi "heilumaan" ja jonkun sivullisen olisi pitänyt katsoa syytä.
Kivaa ajanvietettä!
Mukavia, kaiken ikäisiä ihmisia.
sinne vaan kroolaamaan
tai sitten vesijumppaan
ämyristä tulee:
" hei karjalasta heilin minä löysin"
ja sinä jumppailet
nuorekkaiden kyysikymppisten
naisten kanssa rivissä
välillä käsi vähän hipasee
mutta mitäs tuosta
kun ei "ahteita" tee
Seksi on myös oivallinen liikuntamuoto -
varsinkin kolmekymppisen kanssa - ja miksei
tanssikin. Vanhempikin partneri käy molempiin -
ei se virkatodistuksen ikä mitään todellisuudessa
todistakaan - senhän me tiedämmekin entuudestaan.
Liikunta jää seksissä aika yksitoikkoiseksi eikä
kestä kauan.
Se on kyllä sitten jo kiinni siitä, miten se
tehdään ja kuinka kauan sitä tehdään. En väitä
vastaan, mutten missään nimessä allekirjoitakaan.
Riippuu niin monesta seikasta, eikö?
Sanon vielä kaikille,että kokeilkaa joskus sitä harvinaista a......a.
Jossa nainen on selällään alla ja ............
Näin vanhemmiten olen oppinut ymmärtämään moniavioisuuden perusteita.
Jos uusinnat eivät maistu niin vaihdetaan partneria.
Kun se valikoima olisi käsillä niin kävisi kuntoilu kätevästi.
Tämä metsäluterilainen moraali on johtanut turhiin, ylimääräisiin kiemuroihin ko. pyrkimyksessä.
Vähimmilläänkin pitäisi vaihtaa tilapäisesti osoitetta.
Nykytilanne on nöyryyttävä!
Esimerkiksi tänään on ollut selibaattipäivä ja sellaiseksi taitaa jäädäkin.
Nyt pitää juonia miten huominen kotikuntoilu onnistuisi.
Hävyttömyyden huippuna elinkumppanini laukaisi jokunen päivä sitten että "etkäs jo menisi sinne salille"!
Olisi pitänyt ajoissa muuttaa edes Utahiin!
Kokeiles Golfia. Vai haittaako sinua,kun on monta miestä saman reijän ympärillä ?
Anteeks,että vastaaminen kesti 15 päivää.
Ei ku 9 vuotta ja 15 päivää,suurinpiirtein.
Itse "uudelleenheräsin" salille juuri 6-kymppisenä ihmisrauniona kuntouttamaan leikattua polveani ja hyvin varovaisesti muutakin.
Hyväkuntoisena olisi tietysti ollut miellyttävämpi aloittaa.
Dramaattinen vaikutus jo puolessa vuodessa.
Sinä olet hyväkuntoinen joten oikotie entistä parempaan lihas- ja aerobiseen kuntoon on sinulle tasainen.
Salitreeni sopii minulle.
Olympianostotausta.
Lyhyt kävelymatka.
Muutamia tuttavia.
Tärkeä osa sosiaalisista kontakteistani.
Kuormitustason määrään itse.
Kaiken ikäisiä, molempien sukupuolten edustajia.
Jos haluaisin olla porukassa niin muutaman kerran viikossa kokoontuu ukkojumppaporukka entisen painin suomenmestarin ohjauksella mutta minulle se ei sovi.
Minulla ei ole mitään orjallista ohjelmaa.
Keskiviikkona kyykyt.
Torstaina terävät ärsykkeet. Hypyt, rinnallevedot.
Sunnuntaina maastaveto koska arkena ei saa kolista. Ei muuta sunnuntaisin.
Maanantaisin terävät ärsykkeet. Raaat vedot.
Kolmena päivänä viikossa vatsa kunnolla.
Vähintään kahtena päivänä min. 45min aerobista pienten lihasryhmien jähyämisen jälkeen.
Kahdesti viikossa koukistajat alkaen leuanvedoista omalla painolla.
Kahdesti viikossa ojentajat, pystypunnerrukset, vauhtipunnerrukset, työnnöt.
Myös ranskista ja omaa penkkisovellutustani.
Ylätaljaa ja putkivempeleitä harkinnan mukaan.
Arkisin treenin kesto 1,5 - 2h riippuen juttukavereista.
Sykkeen pyrin pitämään tasolla 110 - 130 paitsi tietenkin sarjojen lopussa jolloin se korkeimmillaan on 180:n tasoa.
Lauantaisin huili.
Muita en pysty neuvomaan. Tämä oli minun ratkaisuni 38:n laiskotteluvuoden jälkeen jolloin ehdin hankkimaan korkean, lääkitystä vaatineen verenpaineen, kolestrolin ja 80 syketason.
Nämä ovat taakse jäänyttä elämää.
Eturauhastani tyynnyttelen kahdella päivittäisellä pillerillä.
Minun treeniohjelma on paljon pelkistetympi:
5.5km sauvoilla niin,että välillä mennään tasavauhtia ja sitten "tolpanväli" kovaa. Kovia osuuksia kierroksella
noin 10-15 kappaletta. Puolessavälissä kolmosen kohdalla etunojapunnerruksia yhteensä 100.
Käsipainotreeniä Maija ja Antti Heikkilän antamien ohjeitten mukaan 3krt viikossa.
Painot 5,8kg erillaisia liikeitä, kättä kohden 120kpl. Liikeet löytyy Antin sivuilta.
Tämä joka päivä,joskus sauvakävelylenkki voi olla etanavauhtinen palauttava lenkki.
Aika usein lyön peilin edessä erillaisia iskusarjoja eli varjonyrkkeilen.
Muuta en tee ja näillä ollaan menty pian 2 vuotta.
Tekee mitä tekee niin tärkeintä minusta on liikunnan perusosan säännöllisyys ja toteutus tekosyihin vetoamatta!
Vaimo lähtee arkiaamuisin lenkille entisen työkaverinsa kanssa. Minä menen salille.
Aerobinen ulkototeutus olisi minullekin mielekkäämpää mutta tukkoisesta nenästä johtuva suuhengitys on viileänä vuodenaikana aiheuttanut kahdesti keuhkoputken tulehduksen.
Aikanaan hiihdin säännöllisesti mutta muukaan ulkoilu ei enää putkien vuoksi kannata.
( Kävin eilen nenälekurilla).
Liikkuvuden ylläpito ja lihaksiston peruskunto lienevät ikääntyville tärkeimpiä tavoitteita.
Sidekudokset eivät tahdo enää kestää kyydissä voimahakuisen treenin kanssa.
Iän lisääntyessä täytynee vastuksia vähentää, toistoja ja palautuksia lisätä = kokonaisaika kasvaa.
Mutta aikaahan on.
Kuten mainitsin, salilla on minulle merkitystä sosiaalisten suhteiden kannalta.
En ole törmännyt vähäisimpäänkään ikärasismiin. Melkeinpä päin vastoin. Joskus jopa toivon että ottakaa nuoret huomioon että olen kohta 67v.
Mutta kivaa on!
Googlaa : niska antti heikkilä. Heh, tää on näitä mun hakujuttuja. Mutta siellä saat todellista vahvistusta omalle kuntoiluharrastuksellesi painojen kanssa. Kehuu maasta taivaaseen punttitreenit.
Sisäliikuntamuodot ovat mielestäni ihan OK. Parasta mitä tiedän on pienellä porukalla Lapin aavojen retkeily. Ilma on kuulakkaan puhdasta, monimuotoinen luonto antaa oman lisän. Kahvipannu kepin nokassa patikoinnin tauoilla, siinä sitä sielu lepää. Elokuun tullessa sääsket ovat kadonneet ja autiomajoja löytyy kartyan osoittamilla paikoilla, kompassi turvallisena lisänä.
Ylen ohjelma löytöretki antaa makua patikoinnista, löytyy Yle-areena- löytöretki, pari osaa on vielä katsottavissa.
En ole mikään tyttöikäinen enää mutta eihän ikä ole este harrastukseen. Löysin Lapin patikoinnin kun elämä murjoi oikein olan takaa 20v sitten, retkeltä löytyi uusi visio elämän tarkoituksesta, fyysinen kuntokin koheni. Tässä sitä ollaan ja elellään.
Kun aikanaan kotiuduin siviiliin.
11kk:n aikana metsässä ainakin 3kk.
Fillarilla käsittämätön määrä kilometrejä ja hikilaudoilla lukuisia finlandiahiihtoja.
Päätin silloin etten koskaan aja polkupyörällä, en reppua kanna, en teltassa enkä laavulla nuku, en alumiiniastiasta syö enkä suksia jalkaani laita.
Kaikkea on tullut tehdyksi mutta vähenemään päin.
Kertailukin oli vain 3-viikkoa opiskelua ja hieman käytäntöä kasarmi- ja kenttäolosuhteissa.
Ikärin aloitus vaatii jonkin tason yksilöllisen testauksen ja alkuopastuksen.
Ravintopuoli on täyttä asiaa.
Ikääntyneempien ongelmaksi voi muodostua energiamäärän ja suojaravinteiden suhde.
Mulla lähti 30 aamua pois kun sotaväeltä loppu rahat. Oli upea tunne.