Olen 25-vuotias nainen, joka on löytänyt elämänsä rakkauden liian monen pettymyksen jälkeen. Olen aina pitänyt lapsista ja toivon jonakin päivänä saavani omiakin. Mutta nyt olen tilanteessa, jossa miehen lisäksi saan myös kaksi tyttöä: 9- ja 11-vuotiaat.
Äiti hylkäsi miehensä ja lapsensa vuosia sitten ja nyt mies on jättämässä nykyisensä, joka on ollut osa lasten elämää viimeiset 5 vuotta. Lasten tapaaminen pelottaa, eikä se varmasti tule olemaan helppoa. Haluan kuitenkin tehdä kaikkeni että tytöt hyväksyisivät minut, mutta en tiedä miten sen tekisin?
Äiti hylkäsi miehensä ja lapsensa vuosia sitten ja nyt mies on jättämässä nykyisensä, joka on ollut osa lasten elämää viimeiset 5 vuotta. Lasten tapaaminen pelottaa, eikä se varmasti tule olemaan helppoa. Haluan kuitenkin tehdä kaikkeni että tytöt hyväksyisivät minut, mutta en tiedä miten sen tekisin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä tullu äidille uus mies taloon ja se on ihan ok, mutta äiti muuttui siinä ratkaisevasti kun se mutti meille, kun ne oli ollu etä seuraa noin viiskuukautta. Niin nyt on keskustelut menossa äidin kanssa mikä on tää juttu? Kun toivon että se olisi vain oma itsensä ja se on hienoa että ihmiset löytää ihmisen ketä rakasta..
Hyvin se menee annat rauhassa tottua ja olet oma itsesi. En tiedä kirjotukseni oliko aiheeseen mut, toivon että tytöt tottuvat sinuun ja ihan rauhas niin hyvä tulee.
Niin kyllähän sun kannattaa olla vain oma itsesi, turhaa on liikoja yrittää. Lapset ovat kyllä aika hyvän ikäisiä vielä, vanhempi tyttö on kylläkin tulossa jo esimurrosikään, jolloin kaikki ei ole aivan sitä miltä näyttää.
Älä ainakaan ota mitään "äitipuolen" roolia, vaan ole ihan tavallinen aikuinen, jonka kanssa voi olla kaveria, mutta jolla kuitenkin on auktoriteettia. Lahjomaan älä käy, vaan ole heistä itsestään kiinnostunut.
Toivottavasti ymmärrät, että lapset voivat olla mustasukkaisia isästään, ja vaativat enemmän tällöin hänen huomiotaan. Ei tule helppoa olemaan - mutta kenenkäs elämä se niin helppoa muutenkaan olisi.
Olen täysin samaa mieltä kuin ylös/alas.
Anna tapaamisten sujua ensin vaan omalla painolla, äläkä yritäkkään liikaa.
Toivotan todellakin tsemppiä, haastetta riittää kyllä. Helppoa se ei ole. Välillä tulee menemään paremmin ja välillä hampaita kiristellen. Mutta sitähän se normaalia elämäkin on.
Lasten elämässä on siis ollut jo yksi "äitipuoli"? Suhde on päättymässä tai just päättynyt ja sinä astut nyt uutena naisena miehen ja hänen lastensa elämään?
Osasi ei taida olla kovin helppo, luulen. Ainakin, jos lapset ovat kiintyneet ja kovasti tykänneet tästä edellisestä naisesta. Heillä on kenties ikävä häntä, eikä ole mitään tapaamisjuttuja. He eivät enää vaan tapaa tätä naista, piste. Isin juttu 0n ohi ja lapsiltakin se on sitten ohi.
Voi olla, että sitten ajan myötä edessäsi on tilanteita, jossa lapset toteavat että se "minna" oli kiva, se teki aina niin ja näin.. voi olla myös että osoittaakseen että he pitävät sinusta, he alkavat moittia minnaa.
Ei kannattaisi mennä mukaan. Jos jaksat ja osaat olla aikuinen, älä moiti miehesi exää tai lasten äiti - ja nimenomaan lasten äitiä et saa IKINÄ moittia lapsille !!! Olkoot todellisuudessa miten paska tapaus tahansa, hän on lasten biol. äiti etkä koskaan saa moittia häntä - lasten aikana, lasten kuullen. Lapsille hän kuitenkin on tärkeä. Samoin on ollut tärkeä osa elämää se edell . nainen.
Alku voi mennä hyvin tai huonosti. Loppu on kiinni monista asioista ja yksi niistä on miehesi suhtautuminen sinuun suhteessa lasten huoltajana. Mikä on roolisi hänen mielestään. Vasstaako se sitä roolia jonka itsellesi haluat.
Parasta olisi jos sinulle suotaisi rauha tutustua lapsiin rauhassa omalla tavallasi, lasten tahdissa. Ja voisit rauhassa luoda sen oman roolisi suhteessa lapsiin, eikä kukaan määrittelisi mitä saat tehdä ja mitä sinun kuuluu olla.