Gibson Les Paul VOS 1957 vai Fender Stratocaster?

rokkenrolli

Olen kuullut, että kaksi parasta tehdasvalmisteista kitaraa olisivat joko
USA:ssa valmistetut Gibson Les Paul -57 mallit tai Fender Stratocasterit?

Kumpaa suosittelette ja laittakaa lyhyt perustelu. Toivon, että tähän keskusteluun
ei ehdotella Epiphoneja, Tokaita, Squiereita tai muita malleja vaan pidetään keskustelu
ainoastaan Gibson ja Fender kitaroissa. Jomman kumman tulen joka tapauksessa ostamaan.

107

1996

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • NoJust

      Kyseessä on kaksi niin erityyppistä kitaraa, ettei ole mitään järkeä antaa vastausta, koska se on niiin puhtaasti mielipideasia. Minä liputan stratocasterille, mutta mistä minä voin tietää sinun mieltymyksistäs kitarasoundin ja tatsin suhteen?!

      Vähän sama, jos kysyttäis että ostanko minä itselleni Harley Davidsonin vai jonkun vastaavahintaisen katupyörän...

    • Mika222222222222

      Olen samaa mieltä kuin "NoJust":n kanssa, mutta jos et mitään näistä kitaroista tiedä, niin voihan niistä vähän kertoa. LesPaul on soinniltaan paksumpi ja siinä on hiukan lyhyempi skaala. LesPauli on alunalkaen suunniteltu hienoksi kitaraksi ja se on inspiroiva ja luonteikas soitin. LesPauli on myös herkkä kapine ja Gibson käyttää edelleen nitrolakkaa, joka tekee hiukan orgaanisemman siitä ulkoisesti eli lakka on aika pehmeää ja siksi LesPaul ottaa aika helposti klommoja pienistäkin kolhuista ja sitä on käsiteltävä varovaisemmin, että pysyy siistinä. Se gibsonin ainutlaatuinen pinnoite myös harrastelijoiden silmään näyttää usein "huonolta" siksi netti on puolillaan moitteita Gibsonin huonosta viimeistelystä, mutta se siis ei ole, vaan ne kitarat eivät ole "muovilla" päällystettyjä. Toinen "heikko" kohta lesPaulissa on lapa, joka siis on herkkä murtumaan. Se johtuu siitä, että Gibsonissa on lapa ja kaula tehty yhdestä puun palasta ja siinä on aika jyrkkä lapakulma ja puuta on aika vähän juuri lavan ja kaulan "liitos" kohdassa siis siinä missä satula on. Kun lavan kärki vielä on kitaran pohjaa "syvemmällä" niin selälleen kaatuessa kaula murtuu lähes varmasti juuri satulan kohdalta. Poikkeuksena on seitkytluvulla tehdyt Paulit, joissa on sellainen volute eli paksunnos siinä kohdassa. Gibson luopui volutesta asiakkaidensa vaatimuksesta joten näissä uusissa tuo "heikkous" on edelleen olemassa. Niin ikään jyrkästä lapakulmasta ja myös kielen suunnan poikkeamisesta sivusuunnassa satulan kohdalla, johtuen taitamattomilla on ollut joskus nettikirjoittelun perusteella ollut vaikeuksia saada siitä G kieltä kunnolliseen vireeseen.

      Fender stratocaster on taas lähes päinvastainen tapaus kuin LesPaul. Leo Fender ei itse ollut soittaja lainkaan vaan insinööri ja hän lähti suunnittelemaan edullista, mutta laadukasta kitaraa ja Fenderin suunnittelun lähtökohtana oli halpa hinta (että soittajilla on varaa siihen) sekä käytännöllisyys ja kestävyys ja tietenkin myös laatu soittimena oli ja on tärkeä. stratossa fender osui heti aluksi niin keskelle häränsilmää ettei sille ole tarvinnut tehdä juuri mitään näiden vuosikymmenten saatossa ja takavuosina se sai palkinnonkin pisimpään yhtäjaksoisesti tuotannossa olleena sarjatuotanto kitarana. Straton voima on ennen kaikkea kestävyys ja helppo muunneltavuus ja lisäksi se on kaunissointinen ja erittäin monipuolinen kitara. Yksikelaisissa mikrofoneissa on kirkkaampi ja ohuempi sointi kuin kaksikelaisissa. Fenderin kehittämä tremolo on niin hyvä että se on edelleen käytössä erilaisina variaatioina lähes kaikissa tremolollisissa kitaroissa vielä tänäkin päivänä (fender tremolosta on runsaasti erilaisia variaatioitakin kehitelty kuten vaikkapa Floyd Rose). Fenderiä ei päällystetä nitrolakalla vaan laadukkaammalla ja nykyaikaisemmalla polyuretaanilakalla (samalla aineellakuin suurin osa kitaroista tänä päivänä), joka tekee sen pinnasta erittäin hyvin kulutusta kestävää ja se suojaa puuta tehokkaasti ja on myös stabiili. Vanhan Fenderit olivat nitrolakattuja, mutta Leo itse ei koskaan pitänyt sitä hyvänä lakkana ja Fenderit alettiin lakata heti moderneimmilla lakoilla kun niitä alkoi kuuskutluvulta alkaen olla tarjolla.

      Nykyisin Fenderkin on lähtenyt noihin CustomShop ja masterbuildt yms. höpötyksiin mukaan, mutta itse en pidä niitä edes oikeina Fendereinä koska ne eivät toteuta fenderin alkuperäistä ideaa edullisista ja laadukkaista soittimista, vaan yrittävät kosiskella niitä jotka haluavat prenium tuotteita. Kyllä Customshopit ja masterbuildit ovat ihan kiistatta erittäin laadukkaita soittimia kuten mitkä tahansa putiikki soittimet, mutta ei ne oikein fendereitä enää ole. Oikeat Fenderit tulevat sieltä liukuhihnalta jonka päästä pystyy myös köyhä muusikko eli hän joka elättää itsensä soittamalla, ne ostamaan.

      Kuten jo todettu, niin Fenderin ja Gibsonin välillä ei voi tehdä minkäänlaista vertailua ja itse ostin ne molemmat kuten aika monet muutkin ovat tehneet.

      • jotainedestietävä

        Voihan vittu, miten omahyväinen ja tietämättömyyttä osoittava vastaus omaan aloitukseen. Tuliko kerubilla mällit boxereihin?


      • Brunetistatykkään
        jotainedestietävä kirjoitti:

        Voihan vittu, miten omahyväinen ja tietämättömyyttä osoittava vastaus omaan aloitukseen. Tuliko kerubilla mällit boxereihin?

        Jätkä varmaan kvG:aa akkansakin tekniset tiedot, et vois sen persettä esitellä näppylöitään tirskauttaville teinareille.

        Eipä sillä, kesti mullakin aikansa kiillotella lankkuja ja varoa klonttuuntumista. Vittu, kun ihmettelin etten nauttinut koko veivuusta. Kokemusta tullut lisää ja kovapäisenä joku vuosi sitten tajusin, miksi noita keppejä on seinustat täynnään. Niillä on vitun kiva SOITTAA!


      • Termitti

        Ei se ole tremolo, se on vibrato.


    • tsetsetse

      MInun mielipiteeni on, että jos soitat raskaampaa rokkia kuten vaikkapa ACDC, Black Sabbat tai Led Zeppelin tyylistä musiikkia niin soundillisesti Gibson on tuolloin parempi vaihtoehto. Jos musiikkityylisi on vaikkapa rautalankaa, kuten Esa Pulliainen (Agents) tai jotain Dire Straits tyylistä tai "heleää" blues irrottelua, kuten Eric Claptonilla, niin ykkösvaihtoehto soundillisesti on Fender Stratocaster. Nyt puhutaan siis täysin tehdasasetuksilla olevista kitaroista. Fender Stratocaster sopii hyvin myös Heavymiehille, mutta silloin tehdasmikit vaihdetaan toisiin, kuten Esimerksi Yngwie Malmsteen on tehnyt. Soittajalle on varmasti tärkein asia se, että miten kaula istuu käteen ja tykkääkö soittaa ns. ohuella vai paksulla kaulalla. Mikrofonit ja elektroniikan saa vaihdettua joka sähkökitarassa, joten se oma soittotatsi on ykkösasia kitaraa valittaessa. Sekä Fenderit ja Gibsonit ovat molemmat maailman parhaita merkkejä ja niissä arvo säilyy vuosikymmeniä, toisin kuin näiden kitaroiden kopioilla..

      • 76ty56t6y7

        Kyllä tänä päivänä on ihan helvetisti erinomaisia kitaroita muissa merkeissä ja jopa selvästi Fenderiä ja Gibsonia parempiakin esim. Music Man tehdasvalmisteiset skitat, Tom Andersonin skitat ja monet muut ja näissä arvo säilyy aivan samalla tavalla ellei paremminkin.

        Mutta jos aloittaja haluaa valita vain kahdesta merkistä niin ei siinä mitään, siitä vaan valikoimaan unohtaen kaikki muut hyvät ja laadukkaat soittimet (tälläinen lähestymist tapa voi vaan jälkikäteen kaduttaa kun huomaa mitä kaikkea on missanut valinnoissa).

        En ota kantaa aloittajalle siitä kumman hänen tulisi hankkia, mutta lue läpi noiden muiden postaukset, niistä selviää jotain asioita helpottamaan valintaa. Ite kyllä menisin sinne kauppaan ja testaisin itse omin korvin ja kätösin mikä sopii tarpeisiin.


      • juupappabetaladetre

        Caparison Angelus TR ja loppuu säätely. Näitä lapsentautisia fenkkuja & gibboneita nurkat täynnään. Alko vituttaan ja ostin oikeen kepin. Ei saatana tartte olla säätämässä paskaa palstoilla ja kylä lähtee...


      • Jemiäkehiin

        Sul on puurot ja tuubat sekasin. Jos kepissä on tehdasasetukset, niin sillä ei vittu tuu mitään soittamisesta. Ja genretkin päin persettä!


      • osta-mopoo

        Jos haluat brassailla keikoilla niin osta Gibson mutta jos haluat nauttia soittamisesta niin osta Tokai. Tämän kommentin antoi keikalla yksi kovan tason kepittäjä,nimi jää nyt mainitsematta kun en ole siihen lupaa saanut.


      • NoJuust

        Tämä on näitä juttuja, jossa tekee mieli kysyä, kuinka kattavasta kokemuksesta on kyseisen aiheen ympärillä?
        Vaikka on ollu kelpo vehkeitä monet, niin yksikään Tokain LP, jota itse olen kokeillu ei ole vetänyt vertoja niille Gibsonin LP-kitaroille, millä itse olen soitellu.
        Siitä ei tiedä, jos joku yksilö on ihan poikkeuksellisen hyvä ja se on mielipideasia, kumpiko on parempi hintalaatusuhteeltaan.
        Haiskahtaa provosoinnilta nämä kommentit...


      • hinnat.pilvissä

        Gibsoneiden hinnat alkaa vaan mennä reilusti ohi tavallisen sukankuluttajan budjetin. Muutaman vuoden ajan jo haaveillut jenkkilespasta, mutta siihen saa säästää koko loppuiän, joten täytyy käydä tsekkaamassa noi Tokain mallit, jotka on ainakin ulkoisesti lähes identtisiä jenkkien kanssa. Pahimmassa himossani menin muutama vuosi sitten ostamaan Epiphonen lespan "harjoittelukitaraksi". Kokeilin vähän sitä ennen viidentonnin jenkki VOSlespaa ja ei sen soitettavuus nyt niin hirveästi epiä parempi ollut. Olihan mulla nuorempana, kauan sitten musta Gibsonin Les Paul Custom, jonka hinta taitaa tänä päivänä olla kolmisen tuhatta euroo. Makso sillon uutena muistaakseni kymppitonnin verran, joka ei sen ajan (vuosi oli jotain 1989)rahanarvolla ollut kai mitenkään ylihintainen, kuten nämä tämän päivän Gibsonit.


      • Mika2222222222
        NoJuust kirjoitti:

        Tämä on näitä juttuja, jossa tekee mieli kysyä, kuinka kattavasta kokemuksesta on kyseisen aiheen ympärillä?
        Vaikka on ollu kelpo vehkeitä monet, niin yksikään Tokain LP, jota itse olen kokeillu ei ole vetänyt vertoja niille Gibsonin LP-kitaroille, millä itse olen soitellu.
        Siitä ei tiedä, jos joku yksilö on ihan poikkeuksellisen hyvä ja se on mielipideasia, kumpiko on parempi hintalaatusuhteeltaan.
        Haiskahtaa provosoinnilta nämä kommentit...

        Moi, tuli mieleen että onhan Tokailla niitä huippumalleja myös. Itse kokeilin kerran sellaista japanissa käsityönä tehtyä Tokain paulia joka kyllä oli tosi hyvä ja itse pidin sitä ihan Gibsonin lessun veroisena. Se Tokai vaan maksoi ihan tosi paljon myös jotain tonnin ja puolentoista väliin. Käisttääkseni tokailta löytyy ihan sinne kahden kolmen tonninkin hintahaarukkaan niitä keppejä jotka kuulemma ovatten oikein hyviä. Tuo hintaluokka alkaa vain olmaan sellainen kun mennään lankkukitaroissa yli tonnin hintaisiin skittoihin, niin ne on kaikki ihan perkuleen hyviä ja ihan mahdotonta niistä on sanoa, että mikä on paras tai onko joku toinen jotain toista parempi se menee ihan puhtaasti sinne fenzui osastolle :-).


      • NoJuust

        Yksi parhaista itseni kokeilemista Les Paulista oli juurikin näitä Gibsonin Traditional -sarjalaisia ja sen hintahan ei ollut "kun" 1300 uutena, eli suhteellisen edukas vaihtoehto Tokaille?!

        Ei minulla ole mitään Tokaita tai vastaavia vastaan. En arvosta kitaristeja sen perusteella, minkä merkkisellä kitaralla he soittaa.

        Tahtoo olla vaan useesti niin, että kun ostaa sen Tokain LP-kitaran ja huomaa, että sellainen kitara on se omin soitin, niin kyllä se vaan jossain kohtaa tahtoo vaihtua Gibsonin vastaavaan, vaikka Tokaissa ei olis mitään vikaa.
        Sillon sitä kannattaa melkein miettiä, että oisko kannattanu hankkia Gibsoni alun perin, jos se on se kitara, millä haluaa soittaa loppuelämänsä?!

        Vaikeahan näitä asioita on yleensä järjellä perustella;D


      • Anonyymi
        Jemiäkehiin kirjoitti:

        Sul on puurot ja tuubat sekasin. Jos kepissä on tehdasasetukset, niin sillä ei vittu tuu mitään soittamisesta. Ja genretkin päin persettä!

        Näin on


    • HendrixJim

      Olen sitä mieltä, että pitkään soittaneet kitaristit tietävät paremmin sen millaisen kitaran itselleen haluavat. Jos takana on vaikkapa kymmenen vuotta kitaransoittoa, niin tuolloin on helppo valita itselle uusi kitara pelkän koesoiton perusteella ja tuossa tilanteessa ei varsinaisella merkillä ole mitään väliä. Moni ammattimuusikko soittaa myös kitaroilla, jotka heille on tehty käsityönä heidän antamien speksien mukaan, mutta tämä on järkevää vain silloin kun soittaja tietää millaista soundia hän hakee ja millaista kaulaprofiilia kitaralleen.

      Aloittelijan kannattaa valita kukkarolleen sopiva soitin. Usein halvimmat kitarat ovat jotain vaneria/puristettua massaa ja niiden akustinen sointi on jotain ihan muuta kuin täyspuusoittimissa, vaikka ulkonäöllisesti voisivatkin muistuttaa laadukkaampaa soitinta. Jos henkilöllä on varaa panostaa heti alkuvaiheessa laadukkaaseen merkkisoittimeen, niin se ei ole huono vaihtoehto. Gibsonit ja Fenderit ovat säilyttäneet hyvin jälleenmyyntiarvonsa ja usein kitaran arvo nousee ja siitä saa myydessä enemmän kuin mitä on siitä itse maksanut ja näin tulee olemaan varmasti myös jatkossa. Samaa ei voi sanoa näiden Gibsoneiden ja Fendereiden kopioista, joita on esimerkiksi muusikoiden.net torilla myynnissä pilvin pimein ja pilkkahintaan. Ei siis ole täysin sattumaa, että esimerkiksi Helsingin Kitarapajalla on myynnissä enimmäkseen Gibson ja Fender merkkisiä käytettyjä sähkökitaroita ja mitä vanhempi kitara on niin sen arvokkaampi. Ammattitaitoiset soitinkauppiaat ottavat mielellään myyntiin laatukitaroita ja niille löytyy ostajakuntaa, vaikka soittimella olisikin ylihintaa.
      On syytä muistaa, että arvosoittimen ostaminen on usein "elämän mittainen" sijoitus. Arvokitaraa ei osteta hetken mielijohteesta, vaan kitara on usein vuosien tai vuosikymmenten mittaan soittajan käytössä.

      • isineuvoo

        Ihanko itte Gookkasit wikistä tän?


    • isokikkituulessaheiluu

      Leo Fender myi firmansa vuonna 1965 ja sen jälkeen perusti uuden kitarapajan nimellä G&L joka teki paremmin suuniteltuja Stratocaster ja Telecaster malleja.
      Les Paul, Stratocaster ja Telecaster on kaikki ihan eri kuuloisia kitaroita eikä niitä saa kuulostamaan toisiltaan oikein mitenkään. Suosittelenpa että vaikka youtubessa vietät aikaa ja etsit videoita joissa demonstroidaan em. kitaroiden soundia. Moni ei sitä tiedäkään että klassisessa rokissa kuten Led Zeppelin albumeilla kitara on ollut Telecaster koska livenä soitti Les Paulilla. Samaten Jimi Hendrix muistetaan aina ja ikuisesti valkoisen Stratocasterin soittajana mutta joo, se oli sillä Woodstockissa. Studiossa ja joskus livenäkin soitti milloin milläkin kitaralla. Eli toisin sanoen ihan sama kumman ostat koska kaikkien itsekuri murtuu lopulta ja päädyt jokatapauksessa omistamaan kaikki kolme. Ja sitten on vielä muita kitaroita joissa ihan omanlainen soundi.

      • NoJust

        Paljon asiaa, paitsi että itse pitkäaikaisena straton käyttäjänä ostin viimein itselleni Les Paulin, kun löytyi hyvä yksilö...mutta möin sen melko pian pois, kun siinä ei vaan ollut sitä, mihin oli tottunut. Onhan se laadukas ja hyvä kitara ja pystyn ymmärtämään, mihin kitaristit siinä ihastuu, mutta ei se vaan itsellä toimi.
        Kaveri on taas pitkän linjan LP kitaristi ja sillä on ihan sama ongelma straton suhteen ja se vielä diggailee paljon kitaristeja, jotka käyttää stratoa ja tykkää straton soundista kovasti...mutta kun oot tottunut toiseen, niin omassa kädessä se vaan tuntuu vieraalle.

        Joku sano aikasemmin, että on paljon parempiakin merkkejä, kun noi kaks. On varmasti ja oma lukunsa on nämä käsityöpajoista lähtevät instrumentit, joiden tekijät todellakin joutuvat katsomaan, että heidän käsistään lähtee vaan huippulaatua.
        Yksi pointti, mitä näissä keskusteluissa ei vaan yleensä noteerata on se, että kitaran tilaaminen käsityöpajasta on aina pieni riski. Saatat saada laatua, mutta jos se ei vaan istu omaan kätees tai tunnu siltä, kun haluaisit. Sehän on kuitenkin riippuu yksilöstä kuka tykkää mistäkin vai vaikea on ihan kaikkee saada specsatuksi valmistajalle.
        Sama homma, jos haluan Tom Andersonin, missä niitä pääsee suomessa testaamaan? Ihannetilannehan ois se, että ois pitkä rivi kitaroita, joita voit rauhassa testailla ja todeta, mikä on se oikea. Fenderitä ja Gibsoneita sentään vielä myydään suomessakin, jopa custom shop malleina.

        Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että lavassa lukee joku muu, kun fender, mutta tykkään straton tuntumasta ja soundista. En siis tarvitse kaunista linnunsilmävaahterakantta runkoon, kun sekin vaikuttaa soundiin, enkä sitä hae. Jos löytyy loistava ei fenderin valmistama kitara, jossa on stratotuntuma ja soundi, niin tottakai sellasen otan! Yleensä ne vaan tahtoo olla ihan siinä samassa hintaluokassa, joten kyllä se fenderikin on ihan varteenotettava valmistaja, kun puhutaan stratocasterista!:D


      • kitarasm

        Tom Andersonia pääsee ihaileen Levytukku Oy:ssa Helsingissä. Toki sieltä nyt uupuu pari kitaraa kun ne on myyty.
        Mitä tulee käsintehtyyn kitaraan niin niitä ostelee ne herrat ketkä tietää mitä haluaa, hommahan perustuu juurikin siihen, että ostetaan kitara itselle sopivilla speceillä joten riski se tuskin on (ellei ole niin tomppeli ettei tiedä mitä haluaa) ;D

        Vaikka Gibsonin Lespa on erillainen käsissä kuin Fenderin strato niin kyllä siitä huolimatta molemmat ainakin mun kouraani sopii mainiosti ja vetelen ihan samat kuviot molemmilla ilman tuskaa ja hampaiden kiristystä eli kaikkeen tottuu ja on vain viitseliäisyydestä homma yleensä kiinni .

        Niin ja toki Fender ja Gibson on hyviä ja kotoota löytyy molempia.
        Toki täytyy todeta, että Tom Andersonin S Classic on tähän asti vienyt voiton Fendereistä joita olen käsissäni pidellyt mukaan lukien Customit ja aina 6500 euron Fenderit, TA maksaa siinä 2800, mutta sillä saakin kitaran loppuelämäkseen ;D

        Ja eipä ne tarvitse olla käsityötä, erinomaisia löytyy mm. merkeissä Ernie Ball Music Man, jotkut Tokain stratot jne. eli helvetin hyviä stratoja löytyy muiltakin.
        Toki merkkiuskollinen saa olla mutta se ei saisi olla esteenä sen "parhaimman" löytämiselle koska se ei vain ole paras ja fisuin tapa täyttää kitaran mentävä aukko sydämmessä ;D

        HUOM! mä käytin sitten aika vapaasti strato sanaa enkä pidättäydy vain pelkästään siinä perinteisessä vintage Fender 3 singlecoilin merkityksessä.


      • NoJust

        Mikä on se oleellisin yksittäinen tekijä, jos valmistaja tekee kaksi identtistä kitaraa täysin samoilla spekseillä ja säädöillä, mutta toinen tuntuu vaan paljon paremmalta? Kun se puu ei vaan ole tasalaatuista ja sillä on yllättävän paljon merkitystä.
        Eli kyllähän niillä arvostetuilla käsityöläisillä on varmasti hyllyt täynnä hyvää puuta, mutta sitten kun on vieläkin parempaa puuta, jonka löytäminen on vähän tuuristakin kiinni. Ei siellä speksissä kuitenkaan varmasti mainita esim. runkomateriaalista muuta kun, leppä tai mahonki tai joku muu...
        Eihän esim. straton runkokaan käytännössä ole kun pala puuta. Tottakai vaikuttaa suuresti, tehdäänkö yhdestä, kahdesta tai useammasta palasta, mutta ei se ole edes kovin paljon käsityöläisen ammattitaidosta kiinni, miten se soi, eri kyllä se erottava tekijä on vaan se, millainen puu siihen on sattunut.


      • kitarasm
        NoJust kirjoitti:

        Mikä on se oleellisin yksittäinen tekijä, jos valmistaja tekee kaksi identtistä kitaraa täysin samoilla spekseillä ja säädöillä, mutta toinen tuntuu vaan paljon paremmalta? Kun se puu ei vaan ole tasalaatuista ja sillä on yllättävän paljon merkitystä.
        Eli kyllähän niillä arvostetuilla käsityöläisillä on varmasti hyllyt täynnä hyvää puuta, mutta sitten kun on vieläkin parempaa puuta, jonka löytäminen on vähän tuuristakin kiinni. Ei siellä speksissä kuitenkaan varmasti mainita esim. runkomateriaalista muuta kun, leppä tai mahonki tai joku muu...
        Eihän esim. straton runkokaan käytännössä ole kun pala puuta. Tottakai vaikuttaa suuresti, tehdäänkö yhdestä, kahdesta tai useammasta palasta, mutta ei se ole edes kovin paljon käsityöläisen ammattitaidosta kiinni, miten se soi, eri kyllä se erottava tekijä on vaan se, millainen puu siihen on sattunut.

        Sen puun valitseminen on juurikin yksi osa sitä taitoa. Toinen osa on käyttää parempia osia kuin siinä toisessa merkissä/mallissa ja sitten kolmas on sen kitaran rakenteen muodot ja ratkaisut muutenkin.
        TA poikkeaa Fendereistä mm. kaulan liitoksen osalta, tallan osalta ja mikkien osalta jne. lisäksi yllättävää on ollut sekin, että jopa Fendereiden kalleistakin malleista löytyy huonosti soivilla puilla varustettua yksilöitä mikä mun mielestä on erittäin kummallista varsinkin jos kitara on hinnaltaan yli 2000 luokkaa, sen hintanen kitaran puut pitää jo olla huvin soivaa puuta eikä kuollutta. Olen kokeillut myös muita TA:n kitaroita kuin tuota omaani ja ne on kaikki olleet hyviä yksiöinäkin, tämäkin erottaa merkin Gibsonista ja Fenderistä, josta löytyy myös sutta kalliimmistakin kitaroista.

        Huom! Pääosin Gibsonin ja Fenderin laatu on tietysti hyvää ja nuo huonot kalliimmissa on olleet poikkeuksia.

        Pienellä pajalla ei ole varaa tehdä sutta tai huono ollenkaan kun taas Gibsonilla ja Fenderillä isossa valmistusmäärässä saattaa kuitenkin pihalle pukata sitä vähemmän hyvääkin ja ikävä kyllä niitä ne tuppaa tänne Suomeenkin laittaa koska olemme ns. "markkina, jolla ei niin väliä"

        Muutan mieleni heti kun käsiini eksyy yksikin huono TA tähän mennessä ei sellaista ole tapahtunut. ;D


      • NoJust

        Minä olen kerran elämässäni päässy testaamaan Tom Andersonia ja se oli kyllä hyvä, mutta hinta oli samassa luokassa kun Custom Shopin stratot ja olen kyllä testannut parempia CS stratoja, mutta totta toi, että myös huomattavasti huonompia. Paras sähkis mitä itse ole kokeillut on CS-strato, jonka hinta oli pitkälti neljättä tonnia muistaakseni, eikä siihen ollut varaa sillon. Huomautettakoon vielä, että puhutaan kuiteskin omista mieltymyksistä.
        Kyllä minä voisin hyvin kuvitella ostavani TA:n tai vaikka Suhr -kitaran, jos ne on rakennettu "stratokattauksella".
        Harmittaa suomessa, kun ei oikein ole sellaisia musiikkiliikkeitä, missä olis paljon näitä kitaroita, joiden perään itse intoilee...että voisi oikeasti valita sen, mikä miellyttää.
        Tämähän on ikuisesti hoettu kommentti, ettei käsityöläisillä ole varaa päästää huonoja soittimia liikenteeseen. Ei varmasti ole huonoja varaa, mutta onko varaa laittaa ok-kitaroita, mistä ei varsinaisesti voi sanoa mitään pahaa? Säästetäänkö ne parhaat puupalat kalliimpiin malleihin tai siihen, että Eric Clapton saattaa yllättäen tilata kitaran;D


      • kitarasm
        NoJust kirjoitti:

        Minä olen kerran elämässäni päässy testaamaan Tom Andersonia ja se oli kyllä hyvä, mutta hinta oli samassa luokassa kun Custom Shopin stratot ja olen kyllä testannut parempia CS stratoja, mutta totta toi, että myös huomattavasti huonompia. Paras sähkis mitä itse ole kokeillut on CS-strato, jonka hinta oli pitkälti neljättä tonnia muistaakseni, eikä siihen ollut varaa sillon. Huomautettakoon vielä, että puhutaan kuiteskin omista mieltymyksistä.
        Kyllä minä voisin hyvin kuvitella ostavani TA:n tai vaikka Suhr -kitaran, jos ne on rakennettu "stratokattauksella".
        Harmittaa suomessa, kun ei oikein ole sellaisia musiikkiliikkeitä, missä olis paljon näitä kitaroita, joiden perään itse intoilee...että voisi oikeasti valita sen, mikä miellyttää.
        Tämähän on ikuisesti hoettu kommentti, ettei käsityöläisillä ole varaa päästää huonoja soittimia liikenteeseen. Ei varmasti ole huonoja varaa, mutta onko varaa laittaa ok-kitaroita, mistä ei varsinaisesti voi sanoa mitään pahaa? Säästetäänkö ne parhaat puupalat kalliimpiin malleihin tai siihen, että Eric Clapton saattaa yllättäen tilata kitaran;D

        Juuh, juurikin jokaisella on omat mieltymyksensä ja esim. mielipiteet myös sen kitaran tuottamassa soinnista.
        Samaa mieltä, että olisi kiva jos olisi muutama paikka missä olisi paljon näitä kitaroita, joiden perään intoilee ja se olisikin mielenkiintoista päästä samassa paikassa testaamaan niin käsityönä tehdyt kuin ns. tehdastyönäkin tehdyt kitarat, jotka olisivat eri valmistajien tekemiä.
        Artisteille käsityöntä tehdyt saavat varmaan aika hienon käsittelyn lähtien sieltä puun valikoinnista lähtien mutta on myös artisteja jotka vetävät ihan vakio tehtaan liukuhihnalta valmistuneilla soittimilla ja sitten on tietysti näitä, joiden kitarateknikot modaavat (tai itse modaavat) kitaraan toiset mikit jne. vaihtoehtoja on maan ja taivaan väliltä.
        Suomessa monet artistit vetävät hyvillä kitaroilla mutta ne on useasti ihan vakio vehkeitä eikä käsityönä tehtyjä pelejä koska ne saisivat keikoilla kovaa kohtelua ja sellainen käsityönä tehty peli voi olla aika tyyriskin keikoille, joten mennään perusvehkeillä, joihin ehkä on ne mikit ehkä vaihdettu jos tarvis.
        Jos on maailman luokan tähti niin niillä nyt enempi löytynee niitä käsityönä tehtyjä kitaroita kun niillä on varaa hankkia, mutta perus suomalainen muusikko yleensä ei vedä sillä kalleimmalla kitaralla keikkoja, ainakaan nämä ihan ns. peruskitaristit vähemmän tunnetummissa bändeissä, ei vaan ole varaa riskeerata sitä parasta vehjettä jolla sitten vedetään studiossa ;D

        Tuo mitä tokaisin Gibsonin ja Fenderin isoon tuotantomäärään ja että kalliimistakin löytyy susia pätee ihan jokaiseen vastaavanlaiseet kitaroita valmistavaan merkkiin kuten Ibanez, Tokai, ESP, Yamaha, jne.. Pääsääntönä kuitenkin on, että mitä kalliimpi niin sen vähemmän laatuvaihtelua.

        Aloittajalta pyydän anteeksi että olen puhunut näistä muistakin merkeistä, mutta toivottavasti saan synninpäästön.

        Aloitukseen liittyen huomio, että Gibsonin Lespaulin humppareilla varustettu on soundiltaan "raskaampi" kuin Fenderin 3 single coilin versio ja tästä aasin silta sitten sulle ehdotus -> miten olisi Ihan Gibsonin LP Standard jossa on mikkien puolitus sekä tallamikin boostaus phase toiminto, kokeiles sellaista kaupassa ja tietenkin LesPaulin kaulaliitos poikkeaa Fenderin vastaavasta ja soundit tosissaan on erillaiset noissa.
        Mä itse ostaisin molemmat ;D


      • watunidiootti
        NoJust kirjoitti:

        Minä olen kerran elämässäni päässy testaamaan Tom Andersonia ja se oli kyllä hyvä, mutta hinta oli samassa luokassa kun Custom Shopin stratot ja olen kyllä testannut parempia CS stratoja, mutta totta toi, että myös huomattavasti huonompia. Paras sähkis mitä itse ole kokeillut on CS-strato, jonka hinta oli pitkälti neljättä tonnia muistaakseni, eikä siihen ollut varaa sillon. Huomautettakoon vielä, että puhutaan kuiteskin omista mieltymyksistä.
        Kyllä minä voisin hyvin kuvitella ostavani TA:n tai vaikka Suhr -kitaran, jos ne on rakennettu "stratokattauksella".
        Harmittaa suomessa, kun ei oikein ole sellaisia musiikkiliikkeitä, missä olis paljon näitä kitaroita, joiden perään itse intoilee...että voisi oikeasti valita sen, mikä miellyttää.
        Tämähän on ikuisesti hoettu kommentti, ettei käsityöläisillä ole varaa päästää huonoja soittimia liikenteeseen. Ei varmasti ole huonoja varaa, mutta onko varaa laittaa ok-kitaroita, mistä ei varsinaisesti voi sanoa mitään pahaa? Säästetäänkö ne parhaat puupalat kalliimpiin malleihin tai siihen, että Eric Clapton saattaa yllättäen tilata kitaran;D

        No mee perkele Saksaan Thomannille. Siellä saa testata ja ei lopu soittimet kesken


      • NoJust

        No perkeleen Saksan Thomann ei ole Suomessa! Lue mitä on kirjoitettu, niin saatat säästyä turhalta kirjoittamiselta!


      • juukattotubelesta

        Kuules poju, Page soitti telellä keikkoja ennen kuin sä olit edes pilkkeenä isäs silmäkulmassa. Taidat olla joku, niistä musakaupan Ocean-virtuooseista. Siis sellanen, jolle tirskuu pikkutytötkin: däng, däng, däng, däng, dägä, däng, dägzi, dägzi, dääääännnggg.


      • rambleon
        juukattotubelesta kirjoitti:

        Kuules poju, Page soitti telellä keikkoja ennen kuin sä olit edes pilkkeenä isäs silmäkulmassa. Taidat olla joku, niistä musakaupan Ocean-virtuooseista. Siis sellanen, jolle tirskuu pikkutytötkin: däng, däng, däng, däng, dägä, däng, dägzi, dägzi, dääääännnggg.

        "Page soitti telellä keikkoja"

        Joo ennen Zeppeliniä. Jokatapausessa Led Zeppelin I levy on pitkälti "livealbumi" ja siinä Page soitti Telecaster ja Supro yhdistelmällä. Myös Hendrix kuvitellaan henkeen ja vereen strato-marshall miehenä vaikka todellisuudessa studiossa käytti kaikenlaisia vahvistimia kuten Supro, Fender jne sekä kitarat saattoi olla mitä vain Gibsoneita tai Fendereitä. Livenäkin soittivat milloin milläkin.

        Mutta jos haluaa *sen* Zeppelin soundin niin melkeinpä pakko hankkia tämmönen peli
        http://www.youtube.com/watch?v=wjvKWgRcrhg


      • plagiaattori
        kitarasm kirjoitti:

        Tom Andersonia pääsee ihaileen Levytukku Oy:ssa Helsingissä. Toki sieltä nyt uupuu pari kitaraa kun ne on myyty.
        Mitä tulee käsintehtyyn kitaraan niin niitä ostelee ne herrat ketkä tietää mitä haluaa, hommahan perustuu juurikin siihen, että ostetaan kitara itselle sopivilla speceillä joten riski se tuskin on (ellei ole niin tomppeli ettei tiedä mitä haluaa) ;D

        Vaikka Gibsonin Lespa on erillainen käsissä kuin Fenderin strato niin kyllä siitä huolimatta molemmat ainakin mun kouraani sopii mainiosti ja vetelen ihan samat kuviot molemmilla ilman tuskaa ja hampaiden kiristystä eli kaikkeen tottuu ja on vain viitseliäisyydestä homma yleensä kiinni .

        Niin ja toki Fender ja Gibson on hyviä ja kotoota löytyy molempia.
        Toki täytyy todeta, että Tom Andersonin S Classic on tähän asti vienyt voiton Fendereistä joita olen käsissäni pidellyt mukaan lukien Customit ja aina 6500 euron Fenderit, TA maksaa siinä 2800, mutta sillä saakin kitaran loppuelämäkseen ;D

        Ja eipä ne tarvitse olla käsityötä, erinomaisia löytyy mm. merkeissä Ernie Ball Music Man, jotkut Tokain stratot jne. eli helvetin hyviä stratoja löytyy muiltakin.
        Toki merkkiuskollinen saa olla mutta se ei saisi olla esteenä sen "parhaimman" löytämiselle koska se ei vain ole paras ja fisuin tapa täyttää kitaran mentävä aukko sydämmessä ;D

        HUOM! mä käytin sitten aika vapaasti strato sanaa enkä pidättäydy vain pelkästään siinä perinteisessä vintage Fender 3 singlecoilin merkityksessä.

        puristele poskinäppylöitäs poju


    • uratarttee

      Minä tiedän: Osta ehdottomasti molemmat. Ja sitten tele kunnon humppareilla ja pari PRS:ää ja pari akustista jammua tai martinia(soivat oikeesti). Kaikille löytyy käyttöä. Kunnon skepamiehillä on välineet moneen musaan.

      • havuantti

        millasen martin löysit? sellasen aikuisten oikeesti hyvän. mul oli vasta neljäs ihkuu ja maksokin vaan vaille viis tonttuu. mut tuplakieliset on aika harvinaisii ja kunnon pelistä voi joutuu maksaa yli kympin. mut voi vittu, millaset tötsät täl tulee.


    • HenkkaJimi

      En väitä että Gibsonit ja Fenderit ovat maailman parhaita kitaroita, mutta jotakin taikaa niissä on, koska niillä soittavat lähes kaikki kuuluisat maailmanluokan ammattimuusikot livekeikoillaan musiikkityylistä riippumatta. Näillä miljonäärimuusikoilla olisi varaa soittaa millä tahansa merkillä, mutta siitä huolimatta ne soittavat live-keikkansa yleensä Gibsoneilla ja Fendereillä. Joku voi kohta sanoa, että totta kai he soittavat tunnetuilla merkeillä koska he saavat valmistajilta hyvät mainostulot, mutta toisaalta minä luulen että Eric Claptonin tai Rollareiden Keith Richardsin kaltaisten muusikoiden ei tarvitsisi rahan puutteessa soittaa kitaroilla, joista he eivät oikeasti pitäisi ja sama pätee varmaan Slashiin ja vaikkapa Angus Youngiin.

      • aiwapöljä

        Et ole tainnut kuulla markkinoinnista. Joka elokuvakin sisältää tuotesijoittelua..., joten ei musabusiness poikkeusta teen.


      • Kusettaja

        Se, että taitava ammattimuusikko teettää omanlaisensa customin jollain nimikkosoitinvalmistajallaan, ei tee pelkän lapamerkin perusteella meksikaanin hinkkaamasta massatuotanto paskasta soitinta. Noin niinku yleisesti ottaen.


      • nakkisormi
        Kusettaja kirjoitti:

        Se, että taitava ammattimuusikko teettää omanlaisensa customin jollain nimikkosoitinvalmistajallaan, ei tee pelkän lapamerkin perusteella meksikaanin hinkkaamasta massatuotanto paskasta soitinta. Noin niinku yleisesti ottaen.

        On niissä vaan tietty taso, kun lavassa lukee Fender, Gibson tai Ibanez.

        Mutta joo, mitä studiotyöskentelyyn tulee niin siellä ne nimet ja merkit ei paljoa vaakakupissa paina. Moni tehdassoitinkin on kustomoitu esim
        https://www.youtube.com/watch?v=uoBs3vyI3Q0

        Monet biisintekijät myös hakevat uutta inspiraatiota kokeilemalla eri soittimia, joista jokin sitten valikoituu tiettyihin biiseihin.

        Kuitenkin pääsääntönä on soittimien valinnassa se, että se tuntuu ja kuulostaa hyvältä omaan korvaan. Usein tulee esimerkiksi stratolla soittaessa väänneltyä nupit ja napit niin että se kuulostaa todella tummalta, mutta kuitenkin bändin kanssa tulee riittävästi läpi. Se taas ei maallikon mielestä ole järkevää toimintaa pyrkiä stratolla soundiin joka lespalla tulee melkein itsestään. Mutta kun se stratolle ominainen soundi on sitten nupin pyöräytyksen takana, eikä sitä lespalla saa, niin sittenpä siinä onkin enemmän logiikkaa.


    • näämärkiäuniavossista

      Ostanko Volkswagen 1,2 TSI:n vain Skodan? Vittu, miten surkee trolli!

      • hehehehhheehhehh

        Enämpi kyse: kannattaako pistää pää omaan perseeseen vai pyytää iskää nussimaan mut uusiks. Tai onko punainen auto parempi kuin keltainen mopo. Tarkkana kategorioitten suhteen ;)


    • AceVenturas

      Jos soitatte Metallia, niin ihan sama mihin kakkosneloseen ne EMG tai vastaavat aktiivimikit on laitettu kiinni. Fakta on nimittäin se, että kun kitaran soundi muodostetaan pedaalipöydän kautta ja soundi on pilattu puuroutuneella säröllä niin mikä tahansa kitaralankku kuullostaa tuossa musiikissa hyvältä, koska soundi ei tule enää kitaran puuosista, tallasta tms. vaan ainoastaan mikeistä ja pedaaleista. Sen sijaan, jos kitaran soundi on luonnollinen ja särötön, niin kitaran luonnollisen soundin/resonaation kuulee selvästi. Asia tulee erittäin hyvin ilmi vertailun vuoksi esimerkiksi akustisissa kitaroissa. Laadukas Martin soi kauniisti mitä ei voi sanoa halvoista kiinalaisista liukuhihna puristemassakitaroista. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
      Laiton 100e kiinalaiseen sähkikseen EMG mikit ja särösaundilla se kuulostaa samalta kuin Jacksonit ja muut Heavykeihäät.

      • NoJust

        Tää on höpö höpö juttuja:D Kyllä kitaran perussointi lähtee itse kitarasta. Vaikka ois millaset mikit, efektit tai kitarasyntikkasysteemit, niin se kitara soi vain niin hyvin, kun itse kitara soi.
        Sen huomaa viimeistään sillon, kun vertailee samalla kattauksella huonoa kitaraa ja laadukkaampaa kitaraa. Tai tottakai jos ei huomaa, niin sellaisellehan se on ihan sama;D

        Sitten toinen seikka. Kyllä se kitaran soitettavuus hyvän työn jälki on vaan aika iso tekijä kitarasta puhuttaessa! Varmasti lamborghinin moottorin saa asennettua vaikka rättisitikkaan, kun tarpeeksi rakentelee, mutta onko se lopputulos sama esim. ajettavuuden suhteen??

        Itse en tykkää mistään EMG mikeistä ja säröäkin käytän hyvin maltillisesti. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että näitten erään intoilijat on ihan yhtä kiinnostuneita itse kitaran rakenteesta me "paremmat ihmiset", eli kitaran luonnollisen soundin ystävät:D


    • EttäSilleen

      Jos noiden kahden väliltä pitää valita, niin Telecaster :D (eli ei kumpaakaan annetuista vaihtoehdoista)
      Siinä on rokkikitara eikä mikään tilulilukeppi. Ja kestää rokkielämää jossa ei turhaa neiteillä.

      • nakkisormi

        Joo Telecaster on niinku kitaroiden Nokia. Niillä on tapettu monia. Tosta tulikin mieleen että pääsin kerran testaamaan jotain suomalaisen käsityöpajan telecasteria ja se oli kyllä laadukkaamman oloinen kun nämä tehdas Fenkut. Mutta siinäkin taisi kyllä olla Fenderin mikit ja jotain muita alkuperäisen osia. Mielenkiintoa sellaset aina herättää kyllä, jos huomataan ettei ole tehdaskitara niin kaikki haluaa päästä sitä testaamaan.


    • gjkgkgkkg

      Paras soitin on ettei soita mitään. Ei soittamalla kuitenkaan tienaa.

      • nakkisormi

        Haha joo, näinkö sitä kilpailua vähennetään? Uskotellaan pikkupojille että ihan turha edes harkita?


    • BruceLee

      Soundi lähtee aina SOITTAJAN SORMISTA ja soittajan tavasta soittaa. Jos samalla kitaralla, samalla vahvistimella ja samoilla asetuksilla soittaa esimerkiksi Carlos Santana, Yngwie Malmsteen, Steve Vai, Slash tai Angus Young niin erot ovat merkittäviä ja sen kuulee heti. Näin ollen itse soittimella ja säädöillä ei ole niin suurta merkitystä, koska se suurin "juttu" syntyy soittajan käsistä. Mitä tulee yleisesti soundimaailmaan, niin aika moni soittaja käyttää studioissa täysin eri kamoja kuin lavalla ja kaiken lisäksi studiossa purkitettua ääntä muokataan niin monella tavalla ja niin monilla laitteilla, ettei alkuperäisestä kitarasoundista/signaalista ole enää mitään jäljellä. Tämä on faktaa nykypäivänä. Ennen oli toisin, sillä bändit nauhoittivat biisinsä lähes studiolive versioina, jolloin jälkikäteen ei muokattu enää kitarasoundeja eikä se kelanauhojen aikaan ollut edes mahdollista, mutta se oli ennen digiaikaa.

    • KlassistaMusaa

      Jos kielet ovat sähkökitarassa riittävän alhaalla ja vire kaikki säädöt kohdallaan, niin merkillä ei ole niin väliä, sillä huippusoittaja saa siitä irti kaiken tarvittavan. Soundia saadaan muokattua eri vahvistimilla ja efekteillä sellaiseksi kuin halutaan. Puuosien merkitys on sähkökitaroissa aika minimaallista ja tämä on faktaa.

      Toisaalta kaikissa akustisissa kielisoittimissa olennaisinta on puulaadut, työnjälki, laatuosat ja viimeistely, joista hyvä soitin eroaa halvasta kopiosta.

      • NoJust

        No siinä sitä faktaa taas tuli?!:D

        Tää on taas näitä kommentteja, jotka perustuu puhtaasti olettamuksiin, että eihän se puu voi vaikuttaa lankkukitarassa, muttakun se nyt vaan voi.
        Se on jännää, että miksiköhän se mahonkirunkonen strato vaan kuulostaa ihan erillaiselta, kuin leppärunkonen? Tai miksiköhän se LP ei kuulosta yhtään stratolta, vaikka kuinka laittais straton mikit siihen kiinni..tai päinvastoin?

        Vaikka ne puut ei toimikkaan lankkukitaroissa samalla tavalla kaikukoppana, kun akustisissa ja sähkiksen mikki poimii vaan kielen värähtelyn, niin kyllä se kitaran rakenne ja materiaalit vaan vaikuttaa siihen, millätavalla se kieli värähtelee.

        Huippusoittaja saa varmasti huononkin kitaran kuulostamaan hyvältä, mutta kyllä se huippusoittajakin ottaa mieluummin hyvän mieleisensä kitaran, koska se kuulosaa ja tuntuu paremmalta.

        Taas kerran...kyllä se sähkiksen perussoundivaan lähtee rakenteesta ja puista. On minkälainen vahvistin tai efektiarsenaali tahansa, sinä huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun vaihdat kitaraa. Tuntuu ja soundaa erillaiselta.


      • Mika2222222222

        Tästä aiheesta väännettiin justiinsa muusikoiden netissä melkein sata sivua ja taistelu päättyi ratkaisemattomana joten ei varmaan kannata alkaa täällä asiasta sotia, ei mitään mahdollisuutta saada siihen ratkaisua. Siis puiden vaikutus sähkökitaran sähköiseen sointiin. Netti on täynnä todisteluita puolesta ja vastaan ja niihin voi heikompitahtoiset nojautua, mutta ei siitä taida yleisesti hyväksyttyä totuutta olla olemassa.

        Puut ovat tärkeät monella paljon kiistattomammallakin tavalla. Puut pitää olla hyvin kuivatut ja vakaat rakenteet kaula pitää olla suora ja silleen. Kannattaa mieluummin keskittyä siihen kuin kiinnittää huomiota johonkin niin epämääräiseen kuin puiden sointiin.


    • wegta

      Jos ihan rehellisiä ollaan niin sen Fenderin ominaisen "heleän" Stratosoundin kuulee vaikkapa Dire Straitsin levyiltä ja tämä johtuu siitä että soundia ei ole pilattu älyttömillä särö tai muillakaan efekteillä sama pätee moniin blueskitaristeihin, joiden Fender-soundin tunnistaa saman tien, mutta tuskin yksikään kitaristi pystyy pelkän soundin perusteella sanomaan että millä kitaralla on äänitetty jotkin 2000 luvun Death-Metalal biisit, jossa kitaran soundissa on älyttömästi säröä ja muita efektejä.

      • NoJust

        Kyllä se sieltä paistaa...oli millaset vehkeet tahansa! Jos vertaa Dire Straitsia, Hendrixiä, Blackmorea ja Malmsteenia, niin hyvin erillaiset soundit ja kevyestä rososta/puhtaasta raskaaseen säröön...ja silti kaikista tunnistaa, että se on strato.


    • Petrucci123

      Kitaran puuosilla on soundin kannalta merkitystä lähinnä akustisissa kitaroissa ja jokainen voi itse sen todeta kokeilemalla halpaa akustista ja kallista. Soundierot ovat kuin yöllä ja päivällä, mutta jos kakkosneloseen tai halpaan kiinalaiseen vaneri sähkökitaraan ruuvataan vaikkapa EMG mikit, sitä soitetaan Marshall JCM-800 kautta ja samalla kytketään pedaalipöydästä päälle särö, kaiku, delay ja vaikkapa flanger niin kukaan ei pysty sanomaan millä kitaralla tämä soundi on saatu aikaan. Tämä on vaan faktaa ja sellaista täydellistä musiikkikorvaa ei ole kenelläkään, joka pystyy erottamaan puiden soundin sen jälkeen kun kitaran soundia on muokattu efektien kautta ja ääni on todella kaukana ns. "akustisesta" soundista.

      • NoJust

        Mikä ihme siihen kielen värähtelemisomainaisuukseen mahtaa vaikuttaa? Mikä muu se voisi olla sen oleellisempi asia, kun se puu siinä kielen päitten välissä? Jos se kieli värähtelee eritavalla vanerilla, kun jollain ns. laadukkaalla puulla, niin miten ihmeessä sinä saat sen vanerikitaras Marshalleillas tai EMG-mikeilläsi värähtelemään yhtään sen paremmin, kun ilman niitä?!


    • Tutlexa

      Mitä enemmän kitaransoundia muokataan digitaalisesti esimerkiksi vahvistimen säröllä pedaaleilla, niin sitä kauempana ollaan kitaran luonnollista sointia, jolloin näiden puuosien, satulan, tallan jne merkitys vähenee ja kitaran tunnistaminen vaikeutuu pelkkää soundia kuuntelemalla.

      • NoJuust

        Ei ne vahvistimen säröt useinkaan ole digitaalisia, muutakun mallintavissa...ja niissäkin pyritään mahdollisimman autenttiseen analogisen kuuloiseen ja varsinkin tuntuiseen soundiin?! Sama homma pedaaleissa. Analogia rules...
        Kyllä minä ymmärrän mitä tässä ajetaan takaa, muttakun kitara ei ole mikään syntikka tai voi se olla sitäkin, mutta ei kitaristit useinkaan sitä edes halua...miten paljon tahasa säröä käyttäisivätkään.
        Eli vaikka se dynamiikan määrä rankan särön/kompressoinnin myötä vähenee, ni kyllä se kitaran perussointi sieltä vaan silti paistaa...ja sitähän ne kitaristit aina haluavatkin. Ei niitä kalliita kitaroita turhaa ostella.


    • mxxx

      Paras soundi että on hyvässä onttokoppaisessa sähkökitarassa. Yhdellä mikillä pärjää. Nykyään sellaiset ovat hinnaltaan tavallisenkin tallaajan ostettavissa. Godin 5th avenue on yksi sellainen joka muistuttaa vähän vanhaa Gibsonin es125 mallia eikä kierrä niin helposti kuin vanhemmat pönttökitarat. Tunnetuista soittajista mm. Sylvain Luc on suosinut tuota.

    • PageJimmy
      • NoJuust

        No se on kyllä vahvasti yksilön mielipiteestä kiinni! Henkilökohtainen mielipiteeni on nimenomaan päinvastainen, eli LP ei ollu omiin käyttötarkoituksiin riittävän monipuolinen vs. strato.


    • juupaseipäsjuu

      Mitä rokimpaa kamaa niin Gibson rules = ACDC, Black Sabbath, Led Zeppelin jne.

    • LaihaAlex

      Parhaat tehdasvalmisteiset kitarat ovat USA:ssa valmistetut Fenderit ja Gibsonit.
      Jos on varaa, niin kannattaa ostaa molemmat. Näiden kitaroiden arvo säilyy ja niistä on iloa vuosikymmeniksi eteenpäin. Toki halvoista kopioistakin voi löytyä ihan kelpo soittimia, mutta kun ostaa alkuperäisen, niin voi olla varma että työnjälki, puiden laadut ja viimeistelyt ovat huippuluokkaa.

      • Surullista

        Kitarakauppiaana on tietysti mukava sanoa noin. Mutta kitaroiden arvo tuskin säilyy. Ihmisillä on niitä yhä suuremmat määrät nurkissaan. Eikä seuraava sukupolvi ole enää kiinnostunut vonguttelusta ja kitaroiden ripustelusta seinilleen niinkuin vaarinsa tai enonsa.

        Käy kuten mandoliineille. Aika on ajanut ohi. Suvulle jää vain haalistuneita kuvia vaarista poseeraamasta mandoliinin kanssa.


    • sdpojew

      Ei tarvitse mennä kuin kitarapajan sivuille, niin huomaa että Fenderit ja Gibsonit ovat niitä myytäviä ykköskitaroita ja syy on varmasti juuri se, että ne käyvät kaupaksi ja käytettyinäkin säilyttävät arvonsa.

      Olipa se Tokai tai Ibanez kuinka vanha tahansa, niin sen arvo pysyy parhaimmillaankin parissa tonnissa, sen sijaan vanhat Fenderit ja Gibsonit voivat nousta kymmeniin tuhansiin.

      Tsekkaa itse ARVOKITAROIDEN HINTOJA:

      www.kitarapaja.com

      • NoJuust

        Aidot 50 ja 60 -luvun fenderit ja gibsonit on tietysti oma lukunsa...kuka nyt sitt on tajunnukki ostaa sillon sijoitusmielessä?! Eipä nämä uudemmat nyt kovin kauhean hyvin hintaansa säilytä!? Tuskin kannattaa missään sijoitusmielessä ostella tai pettyy kovasti, kun yrittää myöhemmin myydä.

        Oon myyny fendereitä ja gibsoneita ja kyllä se niin vaan tahtoo olla, ettei koskaan saa sitä mitä toivoo....vaikka kuinka pitkään pitää myynnissä ja vaikka millasia myyntipuheita vääntelis! Kyllä sitä vaan yleensä pettyy.
        Itseasiassa ainut sähkis jonka myymisellä ansaitsin ei ollu gibson tai fender, vaan musari.


      • kätäpojusitähernettäsi

        Nykytikkuja on myynnissä sen vuoksi paljon, että omistajat ovat pettyneet ja haluavat parempaa laatua. Kukaan muusikko ei myy arvostamaansa soitinta.


    • dsaqwe

      Stratocaster jos osaat soittaa, les paulit on vähälahjaisille. Kaikki pro:t nimittäin soittavat stratocasterilla.

    • wgwssd

      Bändin "Rush" kitaristi soittaa livenä lähes kaikilla merkeillä ja se ei menoa haittaa. Kitaraa vaihdetaan joka biisin välillä. Eli, jos osaa soittaa kaikki käy

      • jdkjdsk

        Lifesonilla näyttäs olevan käytössä lähinnä Les Pauleja ja välillä kolmekolmevitosia. Joskus aikoinaan stratoillakin soitteli. Aika lailla siis ne perusvehkeet joilla vähän joka toinen kitaristi soittelee. Gary Moorella oli myös lähinnä Lespoja ja stratoja. Soittipa välillä jopa SGllä. Hendrix muistetaan lähinnä stratoistaan, mutta myös Flying Vee ja SG pysyivät hyvin hyppysissä. Itse diggailen perusvehkeistä, lähinnä Lespoja, telejä, stratoja ja superstratoja, SG olis ihan kiva lisä kitaroihini. Perinteiset skebat toimii aina yhtä hyvin.


      • NoJuust

        Tykkään kyllä Lifesonista ja Rushista, mutta eihän se nyt varsinaisesti ole mikään kitaristin mittari, monellako kitaramallilla soittaa?! :D


      • hjhjdh

        Eipä tietenkään koska yksi kitaramalli riittää yleensä siihen bändin perussoundiin. Jos vaihtaa genrestä toiseen, kuten vaikkapa Gary Moore, niin silloin on tietenkin käytännöllistä käyttää muitakin keppejä. Näkisin, että eri keppejen soitto kehittää soittotaitoa, kun ei aina soita sillä millä on helpointa soittaa. Olisi kyllä kiva nähdä joskus Steve Vai tai Malmsteen soittamassa lespaa. Osaisaivatko heti kättelyssä veivata yhtä hyvin kuin omalla mallillaan. Paras koskaan kokeilemani sähkökitara on ollut Musicman Axis, joka suunniteltiin aikoinaan Van Halenille. Omista kitaroistani ehkä parhain soitettavuus on Epin Lespassa, lähes yhtä hyvä kuin aidossa Gibsonissa. Kun vaan joskus sais paljon rahaa, että olis varaa ostaa kunnon jenkki lespa ja tietenkin myös tuo Musicman.

        Alex Lifeson rankattiin muuten maailman kolmanneksi parhaaksi kitaristiksi tuoreimmassa listauksessa. Ihan hyvää musiikkia Rush on aina tehnyt, mikä sekin on hyvän kitaristin merkki, mutta ei Alex mielestäni teknisesti nyt aivan niin loistava ole. Itse rankkaisin hänet vasta jonnekin sijalle 20.-30.

        http://www.inferno.fi/uutiset/eddie-van-halen-kaikkien-aikojen-paras-guitar-worldin-aanestyksessa/


      • naivivainen

        Vittu, mitä kuukkelilässytystä jostain soittamisesta ja huuhaalistoista. Kunhan vähän opit, niin ymmärrät, että kyse on ensisijaisesti tyylistä ja luovuudesta.

        Jos sulla on skitta, niin varmaan keskityt sen kiillottamiseen ja käärit abc:n muovikääreeseen ennen laukkuun laittoa. Musan soittamisesta sulla ei tunnu olevan mitään käsitystä. Käy vaikka jollain live-keikalla, niin saattasit oppia oleellista.

        Yhtä huvittavaa höpötystä kuin se, että yrittäis laittaa pornostarat panomiesjärjestykseen ja vetäis siitä sitten johtopäätökset, ken heistä paras rakastelija.


    • guitarcollection

      Jos saisin valita ja olisi rahaa, niin kitarakokoelmiini kuuluisi ainakin seuraavat perus tehdasvalmisteiset kitarat:

      1) Gibson Les Paul 1957 (Vos)
      2) Fender Stratocaster (Eric Clapton signature strat.)
      3) Fender Telecaster (Usa)
      4) Gibson 335 (puoliakustinen)
      5) Ibanez Jem (Steve Vai malli)
      6) Gibson flying V
      7) ESP (alexi laiho model)
      8) Gibson SG (Tony Iommi model)
      9) Martin D-28 akustinen kitara
      10) Fender Stratocaster 1965 USA reissue
      Uskon, että tuolla kitarakokoelmalla pärjäisi jo varsin hyvin..

      • 2x4800eja3x9600e

        Mulla on rahaa ja teetän juuri itselleni käypäsiä soittimia. Ei tartte säädellä, vaihdella ja pitää turhaan soittamattomia keppejä kuivumassa. Toki ovat huomattavasti hintavampia kuin fenkut ja gibbonit, mutta laadultaan kilpailevat caparisonien sarjassa. Omille mieltymyksille räätälöitynä. Ainoostaan nauhojen vaihtoa muutaman vuoden välein.


      • NoJuust

        No siinä kohtaa avainasia nimenomaan, että on suht. varma siitä mitä haluaa! Aika huonosti kauppahommissa arvostetaan tuota käsityöpajojen laatua. Vaikee myydä eteenpäin, jos alkaa tökkimään...siis jos ei halua mydä ihan pilkkahintaan?!

        Onhan tuollaisen teettäminen kyllä itselläkin ollu joskus mielessä...


      • takasäitishanuriin

        pAskan jauhamisen akateemikko. eikaitsaatanakukaanteetäitselleensoitintamuillemyytäväksi?


      • Anonyymi
        2x4800eja3x9600e kirjoitti:

        Mulla on rahaa ja teetän juuri itselleni käypäsiä soittimia. Ei tartte säädellä, vaihdella ja pitää turhaan soittamattomia keppejä kuivumassa. Toki ovat huomattavasti hintavampia kuin fenkut ja gibbonit, mutta laadultaan kilpailevat caparisonien sarjassa. Omille mieltymyksille räätälöitynä. Ainoostaan nauhojen vaihtoa muutaman vuoden välein.

        Minä teen itse kitaran niin saan juuri sellainen minkä haluan.


    • FlyperFinn

      Suurin osa jengin puhumista "käsityö" kitaroista eivät ole kovinkaan kummosia soittimia. Olen testannut useiden suomalaisten soitinvalmistajien kitaroita ja väitän että ne ovat soundiltaan ja soitettavuudeltaan useinmiten huonompia kuin vaikkapa tehdasvalmisteiset custom shop Fenderit tai Gibsonit. Suomalaisen soitinrakentajan käsistä ei tule kovin monta soitinta vuoden aikana ja työ on kallista pikkufirmoilla. PIenet firmat hankkivat pieniä määriä tavaraa, joten hinta on kalliimpaa. Kun taas isot Jenkkitehtaat kuten Gibson & Fender saavat ostettua kaiken edullisemmin aina puuraaka-aineista, ruuveihin, sähköihin, virittimiin tms.. Gibson ja Fender tekevät suuret määrät kitaroita ja heidän legendaarista mainetta varjellaan erityisesti kalliimpien (custom shop) kitaroiden kautta. Pienet kitarapajat ovat ihan tervetulleita ja mukavia käsityöpajoja, mutta kyllä niiden huippukitaroiden perinne ja tietotaito on näillä johtavilla kitaramerkeillä.

    • aitojahyvä

      Gibson vs Fender. Molemmat ovat huippukitaroita ja parempia kuin useimmat muut merkit. Varmaan joku kohta vastaa, että käsityötä tehty 15000 euro on parempi, mutta jätän sellaiset kommentit omaan arvoon, jos puhutaan tehdasvalmisteisista peruskitaroista.

      • NoJuust

        Vaikka olen stratocaster miehiä ja Les Paulista en niin kovasti välitä, niin siitä huolimatta täytyy myöntää, että aikapaljon useemmin törmää kehnoihin Fenkun stratoihin, kun Gibsonin Les Pauleihin.
        Eli oman kokemukseni mukaan Gibsoneissa saattaa olla parempi laatutaso keskimäärin?!


      • perserkki

        Ei mikään tuotemerkki ole kategorisesti huipputuote. Jopa samat mallit ovat jok'ikinen yksilöitä. Hölötys ilman perusteluja jää kategoriaan "musta tuntuu, vaikken tiedä".

        Stratot on useammin paremmin pintaviimeisteltyjä hintaluokassaan, mutta kokoonpanossa käytetään liikaa epäpätevää väkeä. Erityisesti kaulan kulma lankkuun kaipaa usein virittelyä, kylmäjuotoksia ja nauhojen epätasaisuuksia. Vain 1/10 Stratoistani on ollut soittokuntoinen pelkän kielisetin vaihdon ja hienovirityksen jälkeen (vakio deluxe).

        SG:ssä ja Lespoissa harvemmin ollut isompia rukkaustarpeita soiton kannalta, mutta lankun viimeistely on jäänyt puolitiehen ennen lopullista pintakäsittelyä. Myös satula on ahdas ja tallan säätö vaatii voimaa (helppo herkistää, mutta outo tyypivika). Pikku fixejä. Pintalakan alla on roskia, lankun kulmanauhat on puhdistettu huolimattomasti ja onpa mutamassa SG:ssä ollut otalauta epäkeskeisesti kaulaan nähden. Ainoa soittokuntoisena ostamani Lespa on Gold Top '57 (vossikka). Siinä on jopa satula ok.

        Sekä Fenderillä että Gibsonilla on jo vuosikymmeniä ollu jatkuvia laatuongelmia. Suuret laatupoikkeamat ovat tätäkin päivää.


      • NoJuust

        Mahtaneekohan Fenderin tai Gibsonin tai kaikkein kehnointa laatuakaan pukkaavien tehtaitten työvoimassa olla sellaisia elektroniikkatyöntekijöitä, jotka turais kylmäjuotoksia kitaroihin?!:D Ei ole teknisesti kovin haastava homma osata juottaa kunnollisesti ne muutamat johdot, mitä kitara toimiakseen tarvitsee ja jos oikeasti joku on löytänyt kitarastaan alkuperäisesti juotetun kylmäjuotoksen, niin sillon se työ tekijä on kyllä todellakin napattu torilta tekemään homma ilman minkäänlaista opastusta:D


      • vitunamiksethehheh

        Vittu mitä artikulointia paskaa jauhaen;D oPettele ,kirjoitta maan# niiN ei tartte , jaUhAA paskaa. Voitha N sÄÄ vaikka kuuklata oIkEin kirjo :DD tusta.


      • tuubatero
        NoJuust kirjoitti:

        Vaikka olen stratocaster miehiä ja Les Paulista en niin kovasti välitä, niin siitä huolimatta täytyy myöntää, että aikapaljon useemmin törmää kehnoihin Fenkun stratoihin, kun Gibsonin Les Pauleihin.
        Eli oman kokemukseni mukaan Gibsoneissa saattaa olla parempi laatutaso keskimäärin?!

        Omaan kokemattomuuteeni vedoten väitän vahvasti kysyen! Vaikka mitää tiedä siitäkään?"


      • fgghh
        NoJuust kirjoitti:

        Vaikka olen stratocaster miehiä ja Les Paulista en niin kovasti välitä, niin siitä huolimatta täytyy myöntää, että aikapaljon useemmin törmää kehnoihin Fenkun stratoihin, kun Gibsonin Les Pauleihin.
        Eli oman kokemukseni mukaan Gibsoneissa saattaa olla parempi laatutaso keskimäärin?!

        Gibsonit (Les Paul) ovat sen verran kalliita, että täytyyhän sen laadussa jotenkin näkyä. Mielestäni liiankin kalliita, mihin on syynä se "Made in USA"


      • NoJuust

        No tuota Gibsoni TP raditional -mallia myytin muistaakseni 1300 euron hintaan ja oli kyllä pirun hyvä ja laadukas jälki.


      • NoJuust

        Siis tarkoitin Gibsoni LP Traditional -mallia:D


      • lespaan.stratolla

      • NoJuust
        lespaan.stratolla kirjoitti:

        http://www.f-musiikki.fi/kitarat-ja-vahvistimet/sahkokitarat/gibson-les-paul-traditional-2016-it-lptrad16it

        Kerro mistä olet tuollaisen saanut tonnin halvemmalla?

        Uups...siis tarkoitin näitä näitä satiinipintaisia 1960-malleja.

        http://www.tornionmusiikki.com/Gibson-Les-Paul-Traditional-60-Honey-Burst-w/case

        Joku vuosi sitten noita vielä myytiin, mutta nytkö sitten enää ei?


      • Anonyymi
        NoJuust kirjoitti:

        Mahtaneekohan Fenderin tai Gibsonin tai kaikkein kehnointa laatuakaan pukkaavien tehtaitten työvoimassa olla sellaisia elektroniikkatyöntekijöitä, jotka turais kylmäjuotoksia kitaroihin?!:D Ei ole teknisesti kovin haastava homma osata juottaa kunnollisesti ne muutamat johdot, mitä kitara toimiakseen tarvitsee ja jos oikeasti joku on löytänyt kitarastaan alkuperäisesti juotetun kylmäjuotoksen, niin sillon se työ tekijä on kyllä todellakin napattu torilta tekemään homma ilman minkäänlaista opastusta:D

        Kyllä se kylmäjuotos onnistuu ammattilaiseltakin jos on huolimaton ammattilainen, en usko että ihminen jaksaa joka juotosta tehdä 100 prosenttisesti. Tuleehan inhimillisiä virheitä pahempiakin. Jopa robotit tekee virheitä.


    • kauppaan.siitä

      Jos kerran rahaa riittää, niin osta molemmat!

      Tuon vossikan hinnallahan saa jo 3-4 peruskeppiä.

      Itse en osaa päättää kumman soittamisesta pidän enemmän, molemmissa on oma viehätyksensä.

    • Ei_ole_helppoa

      Sitten kun alatte hieman muistuttamaan rämpytyksillänne esim. Slashia jne. harkitkaa sitten vasta Gibsoneiden ym. hankintaa:)

      • huitoo.ja.hosuu

        Eipä tuo Slash mikään kovin kummoinen kitaristi ole. Vääntää samaa skaalaa edestakasin, niin kuin suurin osa rokkikitaristeista. Suomessakin on satoja Slashia taitavampia soittajia. ;)


      • Mika2222222222

        Perässähiihtäjät on aina taitavampia, ne kun voi hiihdellä valmiiksi avattua latua ;-)


      • Jimi.Sivu

        Ei ole vaikea todeta ketä Slash seuraa, selvää Jimmy Pagen imitointia.


    • Jd62b5

      Jos kitara on soittajalle oikein säädetty, niin merkillä ei väliä

      • Anonyymi

        Soittamisen kannalta näin on. Soundimaailma on sitten eri asia. Sähkökitarassa mikit taitavat vaikuttaa eniten sen soundiin.


    • hoilaavatalkkari

      Armotonta menoa, eli Sepi
      on kovin kaikista.

    • Anonyymi

      Jos laittaa kolkyt donaa skittaan niin sillä saa jo kohtuu hyvän kepin. Ei mul muuta.

    • Rory Gallagherilla oli Fender stratocaster (vuoden 1961 malli) ja hän soitteli sitä mestarillisesti. Bernie Marsdenilla (Whitesnaken alkuperäinen kitaristi) taas vuoden 1959 Gibson Les Paul (on hänellä muitakin, mutta tuo kyseinen kitara hänen tunnetuimpiaan) ja todella hyvin soittelee sitä. Kuitenkaan en ole mikään kitara-asiantuntija, joten en erota pelkältä korvakuulolta mikä kitara on kyseessä ja muita hienouksia. Tiedän vain minkälaisilla kitaroilla nuo mainitsemani herrat yleisimmin soittelivat aikoinaan, Bernie vielä edelleen (toki kuuntelen heidän musisointiaan ja olen myös lukenut tuon Bernie Marsdenin muistelmat).

      • Anonyymi

        Kitaratkin on kaikki yksilöitä ja tiettyjen vuosien mallit ovat halutumpia, kuin taas jonkun toisen vuoden mallit. Les Pauleissa on paljon vielä eroa painossa ja jotkut ovat sitä mieltä, että painavissa kitaroissa on parempi sustain. Itse en pidä painavista kitaroista ja suhtaudun varauksella tuohon painojuttuun.

        Kitara voi maksaa pienen talonkin verran.

        Rupea sinäkin soittamaan, koskaan ei ole liian myöhäistä.

        Kitaraa oppii soittamaan aika nopeasti, säestämisen oppii helposti. En ole koskettimia opetellut soittamaan ja jotenkin olen siinä luulossa, että soinnut oppii helpommin kitaralla, kuin vaikkapa pianolla.


      • Anonyymi

        Snowy White soitti samalla Gibson Les Paul kitaralla vuodesta -69 vuoteen 2015 - ja antoi sitten myyntiin hyväntekeväisyyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Snowy White soitti samalla Gibson Les Paul kitaralla vuodesta -69 vuoteen 2015 - ja antoi sitten myyntiin hyväntekeväisyyteen.

        https://www.kitarapaja.com/gibson-les-paul-standard-1969

        Tuollaisissa hinnoissa näyttäisivät olevan. Tiedä sitten onko sillä hintaan vaikutusta, jos se on kuulunut jollekin kuuluisalle soittajalle. Hendrixin omistamat kitarat maksavat varmaan ainakin melkoisesti. Kuuluisuuksien nenäliinoistakin pyydetään miljoonia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Snowy White soitti samalla Gibson Les Paul kitaralla vuodesta -69 vuoteen 2015 - ja antoi sitten myyntiin hyväntekeväisyyteen.

        https://www.gak.co.uk/blog/expensive-guitars/

        Siitä voi vähän katella millaisissa hinnoissa nämä maailmalla liikkuvat. Samaa puuta ja muuta ovat kitarat, mutta kun omistaja on joku kuuluisuus, niin hinta on satakertainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.kitarapaja.com/gibson-les-paul-standard-1969

        Tuollaisissa hinnoissa näyttäisivät olevan. Tiedä sitten onko sillä hintaan vaikutusta, jos se on kuulunut jollekin kuuluisalle soittajalle. Hendrixin omistamat kitarat maksavat varmaan ainakin melkoisesti. Kuuluisuuksien nenäliinoistakin pyydetään miljoonia.

        Gibson Les Paul Standard 1959 Burst arvioitu hinta reverb.com mukaan on: $140,000 — $240,000. Jotkut tunnettujen soittajien yksilöt lähentelevät jo puolta miljoonaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Gibson Les Paul Standard 1959 Burst arvioitu hinta reverb.com mukaan on: $140,000 — $240,000. Jotkut tunnettujen soittajien yksilöt lähentelevät jo puolta miljoonaa.

        Snowyn-57 Gibson taisi mennä huutokaupassa 93 tuhanteen puntaan.
        Oli siis valmistettu -57 mutta White osti kitaran -69 vaihtamalla Fender Straton 120 puntaa väliin. 45 vuotta käytössä on kova sana,,no, nauhoja ja otelautakin uusittu mutta hyvä on hyvä.

        Hm..On minullakin Gibson Les Paul...mutta vm 2015. Saa nähdä pidänkö 45 vuotta?
        Ongelmaksi muodostuu että 40 vuoden päästä olisin jo 104 vuotias..

        Heheh..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Snowyn-57 Gibson taisi mennä huutokaupassa 93 tuhanteen puntaan.
        Oli siis valmistettu -57 mutta White osti kitaran -69 vaihtamalla Fender Straton 120 puntaa väliin. 45 vuotta käytössä on kova sana,,no, nauhoja ja otelautakin uusittu mutta hyvä on hyvä.

        Hm..On minullakin Gibson Les Paul...mutta vm 2015. Saa nähdä pidänkö 45 vuotta?
        Ongelmaksi muodostuu että 40 vuoden päästä olisin jo 104 vuotias..

        Heheh..

        Mulla ei ole tällä hetkellä Lespaa, on muutama ollut vuosien varrella, myös epiluurin vastaavaa. Epillä on ihan asiallinen vuoden -59 kopio lespasta.

        https://www.youtube.com/watch?v=GCC5j-0dWxs

        Soitinmyyjätuttunikin kehui, että onpas hyvä epiluuri.

        Gibsoneita ei ole meinannut vähään saada oikein mistään. Tykkään soittaa SG mallia enemmän, koska ei ole niin painava ja istuu syliinkin jotenkin lespaa paremmin. Vaihdoin lespani siihen, koska se oli aivan järkyttävän värinen ja nyt sitten olen ilman lespaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla ei ole tällä hetkellä Lespaa, on muutama ollut vuosien varrella, myös epiluurin vastaavaa. Epillä on ihan asiallinen vuoden -59 kopio lespasta.

        https://www.youtube.com/watch?v=GCC5j-0dWxs

        Soitinmyyjätuttunikin kehui, että onpas hyvä epiluuri.

        Gibsoneita ei ole meinannut vähään saada oikein mistään. Tykkään soittaa SG mallia enemmän, koska ei ole niin painava ja istuu syliinkin jotenkin lespaa paremmin. Vaihdoin lespani siihen, koska se oli aivan järkyttävän värinen ja nyt sitten olen ilman lespaa.

        Gibson oli hijattain jo konkurssissa, mutta onko yhtiö saatu pelastettua?
        Tässä videossa Gibson viimeistelee riveittäin myymättömiä uusia Gibson Firebirdejään:

        https://www.youtube.com/watch?v=9AHhKRqdtGs&feature=emb_logo


    • Nuo mainitsemani herrat ovat kunnostautuneet bluesin ja bluesrockin soittajiana.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      318
      7504
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2166
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      176
      1830
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1372
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1241
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1221
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      55
      1161
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe