Jos minut määrätään testamentin toimeenpanijaksi (esim. 'täysin valtuuksin'), olen mm. velvollinen huolehtimaan, että testamentin tahto toteutuu.
Pitääkö testamentti "leimauttaa" jossain (maistraatissa / lakituvassa tms.) vai olenko toimeenpanijana oikeutettu (jos siis osaan asiat) aloittamaan testamentin julkituomisen perillisille / testamentin saajille, laatimaan perukirjan ja vaikka suorittamaan pesänjaonkin ilman, että kukaan muu puuttuu asioihin mitenkään?
Pitääkö testamentti "leimauttaa" jossain (maistraatissa / lakituvassa tms.) vai olenko toimeenpanijana oikeutettu (jos siis osaan asiat) aloittamaan testamentin julkituomisen perillisille / testamentin saajille, laatimaan perukirjan ja vaikka suorittamaan pesänjaonkin ilman, että kukaan muu puuttuu asioihin mitenkään?
Vastaukset 14
Vanhimmat
>>Pitääkö testamentti "leimauttaa" jossain (maistraatissa / lakituvassa tms.) vai olenko toimeenpanijana oikeutettu (jos siis osaan asiat) aloittamaan testamentin julkituomisen perillisille / testamentin saajille<<
Ei testamenttia missään leimauteta. Toimivaltuus alkaa pääsääntöisesti testamentin lainvoimaiseksi tulosta. Testamentin tiedoksianto perillisille kuuluu testamentinsaajille.
PK 19 luku
"Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L19
PK 19:21
"Testamentin toimeenpanijalla on, jollei testamentista muuta ilmene, sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta luovuttaa kuolinpesää konkurssiin. Testamentin toimeenpanijan valtuus ei supista eloonjääneen puolison oikeutta osallistua pesän selvitykseen. Mitä edellä on sanottu pesänselvittäjän hallinnosta, vastuusta, vapauttamisesta toimestaan sekä oikeudesta palkkioon, sovelletaan vastaavasti testamentin toimeenpanijaan.
Jos testamentin toimeenpanija määrätään pesänselvittäjäksi, ei se rajoita sitä oikeutta, mikä hänellä lainvoiman saaneen testamentin nojalla saattaa olla."
Testamentin toimeenpanijan valtuudet alkavat testamentin lainvoimaiseksi tulosta. Toimeenpanijaksi nimetty voi kuitenkin hakea itsensä määräämistä pesänselvittäjäksi jo ennen testamentin lainvoimaiseksi tuloa. Pesänselvittäjänmääräystä on noudatettava heti muutoksenhausta huolimatta. Perunkirjoituksesta on poikkeussäännös:
PK 20:2.1
"Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, tulee muun henkilön, jolla, sen mukaan kuin 18 luvun 4 §:ssä sanotaan, on omaisuus hoidettavanaan, toimituttaa perunkirjoitus."
Testamentin toimeenpanija selvittää pesän mm. maksamalla pesän velat ja panemalla täytäntöön erityistestamentin (PK 22 luku http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L22). Hänellä ei kuitenkaan ole valtuutta muuhun jakoon, elleivät osakkaat yksimielisesti pyydä häntä toimimaan myös pesänjakajana. (PK 23:4.3 "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.")
Kiitoksia vastauksesta!
Kun siis mahdollisesti määrätty testamentin toimeenpanija saa kuolinpesän hallinnan yleistestamentin saajien ja perillisten sijaan, on nimenomaan toimeenpanijan velvollisuus huolehtia testamentin tiedoksiannosta perillisille ja tämän toimenpiteen jälkeen testamentti on sitten lainvoimainen.
Jos on tapaus, missä on vain testamentin saajia, mutta ei ollenkaan perillisiä, mainittu lainvoimaisuus saadaan, kun testamentti tiedoksiannetaan toimeenpanijan toimesta Valtiokonttorille (ja saadaan sieltä se kuuluisa "joku leima") ;)
Näinkö?
Jos testamentissa on lisäksi erityistestamenttiosa, niin odottaako senkin toimeenpano tuota lainvoimaisuutta?
>>Kun siis mahdollisesti määrätty testamentin toimeenpanija saa kuolinpesän hallinnan yleistestamentin saajien ja perillisten sijaan, on nimenomaan toimeenpanijan velvollisuus huolehtia testamentin tiedoksiannosta perillisille<<
Ote tuoreesta KKO:n ennakkopäätöksestä (KKO:2013:32):
"18. X on 8.9.2009 päivätyn kirjeensä liitteinä toimittanut C:lle ja D:lle oikeaksi todistetun jäljennöksen A:n ja B:n keskinäisestä testamentista tiedoksiantotodistuksineen. Toisin kuin alemmat oikeudet Korkein oikeus katsoo, että näin toimiessaan X on ryhtynyt antamaan testamenttia tiedoksi. Perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan testamentin tiedoksiantaminen on kuitenkin testamentin saajan tehtävä. Säännös ilmentää sitä periaatetta, että testamentti on testamentin saajan oikeus ja hänen vallassaan on ratkaista, vetoaako hän testamenttiin ja saattaako hän testamentin voimaan. Ryhtyessään testamentin tiedoksiantoon X on ryhtynyt sellaiseen toimeen, joka ei kuulu toimitusmiehen tehtäviin sen enempää pesänselvittäjänä kuin -jakajanakaan."
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130032
Toisin kuin pesänselvittäjä (johon toimeenpanija lähtökohtaisesti valtuuksiltaan rinnastetaan), testamentin toimeenpanija kuitenkin voi toimittaa testamentin tiedoksiannot, onhan siinä kysymys myös toimeenpanijan oman aseman laillistumisesta.
>> ...testamentin tiedoksiannosta perillisille ja tämän toimenpiteen jälkeen testamentti on sitten lainvoimainen.<<
Testamentti saa lainvoiman, jos moitekannetta ei ole nostettu 6 kk:ssa tiedoksiannosta tai hetikin, jos testamentti on hyväksytty.
>>Jos testamentissa on lisäksi erityistestamenttiosa, niin odottaako senkin toimeenpano tuota lainvoimaisuutta?<<
Toki odottaa.
>>Jos on tapaus, missä on vain testamentin saajia, mutta ei ollenkaan perillisiä, mainittu lainvoimaisuus saadaan, kun testamentti tiedoksiannetaan toimeenpanijan toimesta Valtiokonttorille (ja saadaan sieltä se kuuluisa "joku leima")<<
Noin se menee. Valtiokonttori ei yleensä hyväksy testamentteja, joten testamentti saa lainvoiman 6 kk:n kuluttua tiedoksiannosta, jollei moitekannetta ole nostettu. Lainvoimaisuustodistuksen saa moiteajan umpeuduttua käräjäoikeuden kansliasta.
Keksitkö ihan itse tuon, etttei Valtiokonttori yleensä hyväksy testamentteja?
Miksi näin ajatelet?
Totuus on nimittän päinvastainen: Valtiokonttori hyväksyy testamentin, mikäli siinä ei ole muotovirheitä, eikä muuta estettä hyväksymiselle ole.
Jos noin on, niin sitten Valtiokonttorin linja on muuttunut niistä ajoista, jolloin itse toimitin testamentteja sinne tiedoksi. Yksi hailee joka tapauksessa kummin tavoin lainvoimaisuus tulee, 6 kk ei maata kaada.
"Yksi hailee joka tapauksessa kummin tavoin lainvoimaisuus tulee"
Ei se nyt ihan sama ole. Hallintolaki 23§ koskenee myös valtiokonttoria, silloin kun se on saanut testamentin tiedoksi. Itse sanoisin että 6kk olisi jo aiheeton viivytys.
En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta valtiokonttorin käytännöstä, ja kovin outo se olisikin. Tokkopa sellaista ylipäätään on edes ollut. Vuosikymmenet käytäntö on nimittäin ollut se, että valtio on hyvinkin valmis luopumaan perinnöistään, vaikka testamenttia ei edes olisi. Eikä valtiokonttori yleensä edes moiti testamenttia, vaikka siinä olisi muotovirhe. Olet varmaan nyt ymmärtänyt jotain väärin tai muistelet jotain muuta käytäntöä.
Pienellä googlaamisella muuten olisi selvinnyt tämä asia:
http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/Kansalaisille_ja_yhteisoille/Perillisitta_kuolleiden_jaamistot/Perittava_on_tehnyt_testamentin
Voipi olla, että muistissani painoi eräs tapaus n. 30 vuoden takaa, missä testamentista puuttuivat todistajat. Valtiokonttorille esitettiin kirjallista näyttöä siitä, että testaattorin ja testamentinsaajan välit olivat olleet läheiset ja että testaattori oli puhunut aikeestaan tehdä testamentti ystävänsä hyväksi. Valtiokonttori ei muotovirheellistä testamenttia hyväksynyt, mutta ei sitä myöskään moittinut, joten se sai lainvoiman 6 kk:n päästä tiedoksiannosta.
Ei valtiolla ole tosiaan mitään intressiä viivytellä näissä asioissa. Eikä ole koskaan ollutkaan. Sanoohan sen jo terve järkikin! Miljoonittain omaisuutta on luovutettu vuositasolla vaikka valtio olisi ollut lakimääräinen perillinenkin. Jos siis testamentti löytyy, niin se on täytäntöönpantavissa heti perunkirjoituksen toimittamisen ja tuon tiedoksiannon jälkeen.
Hyvä, hyvä!
>>Sanoohan sen jo terve järkikin!<<
Terveestä järjestä muistui mieleeni episodi Lohjan kihlakunnanoikeudessa erään Valtiokonttorin pääjohtajan kanssa. Tämä edusti naistuttavaansa (-ystäväänsä?) ja minä olin vastapuolen eli naisen ex-aviomiehen edustaja. Nainen asui Helsingissä ja mies Lohjalla. Oli kysymys pesänjakajan määräämisestä, osituksen moitteesta tai muusta sellaisesta.
Pääjohtaja-asiamies aloitti esityksensä moittimalla minua siitä, että hänen mielestään olin shikaaniluontoisesti pannut asian vireille Helsingin raastuvanoikeuden asemesta
Lohjan kihlakunnanoikeudessa. Eipä minun tarvinnut toimiani mitenkään selitellä, kun ainoa laillinen foorum tuossa asiassa oli (tuohon aikaan) miehen kotipaikan alioikeus.
Huh - onpas monimutkaisen näköinen tapaus tuo herra X.n toimeliaisuus :)
Mä vain ajattelin, että jos testamentille määrää toimeenpanijan siten, että se saa hallita pesää täysin oikeuksin, NIIN ymmärtäisin, että toimeenpanija on silloin tuohon tiedoksiantoonkin sovelias henkilö. Tokihan kai silti kuka tahansa testamentin saajistakin tiedoksiannon voi tehdä.
Kuinkas, voikos käydä niin, että testamentin saaja saa yleensäkin tiedon testamentista vasta, kun tulee kutsu perukirjoitukseen? Ajattelin vain, että miten tuossa tilanteessa testamentin saaja pääsee antamaan testamentin tiedoksiannon perillisille.. ..vai tiedotetaanko testamentin saajaa ensin jotenkin tuota tiedoksiantoa varten.. :) ?
** **
Tuosta Valtiokonttori & testamentin "leimaamisesta" on tällainen keissi tuolla sivulla:
http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/Kansalaisille_ja_yhteisoille/Perillisitta_kuolleiden_jaamistot/Usein_kysyttya
"Tarvitseeko Valtiokonttorille lähetettävän testamentin olla alkuperäinen?
Mikäli halutaan, että Valtiokonttori tiedoksisaannin lisäksi merkitsee testamenttiin hyväksymisen, Valtiokonttoriin on lähetettävä alkuperäinen testamentti tai julkisen notaarin oikeaksi todistama kopio testamentista. Valtiokonttori haluaa tarkistaa, että alkuperäinen testamentti on olemassa."
Jonkinlainen hyväksyminen siis tuolta virastosta on odotettavissa, jos sinne toimittaa alkuperäisen testamentin.. ..ja tuohan on ihan hyvä asia.
Lue opinnäytetyö testamentin toimeenpanijasta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/87991/Laine.Lauri.pdf?sequence=1
En tiedä valtiokonttorin käytännöistä, mutta itse ainakin pyytäisin testamentin hyväksyntää sieltä mahdollisimman nopeasti, sillä toimeenpanijan hallintohan ei varsinaisesti voi alkaa, ennen kuin tiedetään onko valtiokonttori nostanut moitekanteen vaiko ei. Ei liene hyvän hallinnon periaatteiden mukaista odotuttaa pesän selvitystä 6kk "kiusantekoviivytysaika" (oikeastihan jokainen, joka ei ole täysi idiootti tai häirikkö, osaa päättää huomattavasti lyhyemmässä ajasssa kuin puolessa vuodessa, moittiiko testamenttia vaiko ei, ja mistä koko hyväksynnässä ylipäätään on kyse.)
Testamentin toimeenpanijan kannalta toki olisi hyvä, että Valtiokonttori hyväksyy testamentin. Toimeenpanija pääsee kuitenkin hoitamaan asioista jo ennen hyväksymistä, kun hakee itselleen pesänselvittäjän määräyksen. Tämä onnistuu, vaikka testamentti ei ole lainvoimainen.
No eihän nyt mitään pesänselvittäjämääräyksiä tarvitse lähteä hakemaan! Valtiokonttorihan hyväksyy testamentit ihan liukuhihnalta ja hyvinkin nopeasti jos ei mitään ihmeempää ilmene.