Saimaalla laitureita rikki

Mitä Mikkeli tähän kuuluu?

Saimaa iso? Hahhahahahahaha! Käyppä joskus merellä savolainen..

Stadista kirjoitti:

Saimaa iso? Hahhahahahahaha! Käyppä joskus merellä savolainen..

Voi voi. Kun tuota maapallon karttaa katsoo, niin ei se Suomenlahtikaan itikan pissiä isommalta näytä. Mutta jos suvaitsemattomuudesta kilpaillaan, niin ns. stadilaiset ovat kyllä kärjessä ilman muuta.

Stadista kirjoitti:

Saimaa iso? Hahhahahahahaha! Käyppä joskus merellä savolainen..

Tulin juuri Thaimaasta, en nähnyt siellä jäitä ollenkaan vaikka iso meri olikin.

Minkähän takia sinä stadilaisen elämäntyylin ihannoija oikein roikut täällä kesämökkipalstalla? Ettei vaan sittenkin vähän kiinnostaisi...

Easyliving kirjoitti:

Minkähän takia sinä stadilaisen elämäntyylin ihannoija oikein roikut täällä kesämökkipalstalla? Ettei vaan sittenkin vähän kiinnostaisi...

Se on joku sossun rahoilla elävä elämässään epäonnistunut luuseri, joka kadehtii niitä joilla on mökki. Sitä kun sossun rahoilla ei koskaan saa.

tuplapelisavolainen kirjoitti:

Se on joku sossun rahoilla elävä elämässään epäonnistunut luuseri, joka kadehtii niitä joilla on mökki. Sitä kun sossun rahoilla ei koskaan saa.

Niinpä. Helsinkiläinen luuseri.

"Riippuu tuulen suunnasta mistä puhaltaa kun jäät alkaa liikkua satojen tuhansien kilojen voimalla."

Eipä nämä tämän talviset laiturien rikkoontumieset taida johtua tuulen liikuttelemista jäistä. Tosin enpä Saimaan tilannetta tiedä, joten voihan tuostakin ollakyse.

Täällä lännempänä (Päijänne, Keitele ja muut isommat järvet) laiturit rikkoi sään lauhtumisesta (päivä ja yö lämpötilojen ero suurimmillaan lähes 20 astetta) johtuva jään lajeneminen. Yöllä, kun pakkanen kiristyy, syntyy railoja, jotka sitten jäätyvät umpeen. Päivällä jään lämmetessä jää laajenee ja puskee päin rantoja. Mikäli ranta on loiva, jää työntyy rannalle ja rikkoo samalla tukevimmatkin laiturit.
Paine voi laueta myös niin, että selälle puristuu ylöspäin pystyyn jääharjanteiksi tai alaspäin, jolloin syntyy veden täyttämiä jää suppiloita, jotka voivat olla 10m leveitä ja pari kolme suviä. Näistä suppiloista on mahdotonta päästä pois ilman kaverin apua tai ilman jäänaskaleita tai muuta terävää, jolla saa hinattua itsensä kuiville.

Laajenevan jään voima järvillä on yleensä suurempi kuin tuulen mukana liikkuvien jäälautttojen. Mutta kyllähän nekin tuhohaa kaiken jos jää lähtee liikkeelle paksuna teräsjäänä. Useimmiten jäiden lähdössä jää on jo puikkoina ja murenee rantaan törmätessään.

Ohutkin kerros eristävää lunta estää melko tehokkaasti jään lämpölaajenemiset ja kutistumiset. Mutta parina viime talvena keskisessä Suomessa lunta ei jäällä ole juuri ollut ja samalla yö- ja päivälämpötilojen ero on ollut suuri. Siksi tämä ilmiö ei ole jokatalvinen. Pohjoisessa ilmiö on vielä harvinaisempi. Kävin pääsiäisenä Kitkalla, siellä oli jäällä runsaasti lunta, ohut kohva ja sitten 40cm teräsjäätä. Eipä kuulunut lämpöelämisestä johtuvaa jäiden murinaa, joka etelämpänä on kuulunut yötä päivää viimeisen kuukauden ajan ja edellisenä vuonna läpi talven (tosin silloin lämpötilaerot oli pienet ja laitureita ei hajonnut samassa määrin kuin tätä talvena).

Lämpölaajeneneminen kirjoitti:

"Riippuu tuulen suunnasta mistä puhaltaa kun jäät alkaa liikkua satojen tuhansien kilojen voimalla."

Eipä nämä tämän talviset laiturien rikkoontumieset taida johtua tuulen liikuttelemista jäistä. Tosin enpä Saimaan tilannetta tiedä, joten voihan tuostakin ollakyse.

Täällä lännempänä (Päijänne, Keitele ja muut isommat järvet) laiturit rikkoi sään lauhtumisesta (päivä ja yö lämpötilojen ero suurimmillaan lähes 20 astetta) johtuva jään lajeneminen. Yöllä, kun pakkanen kiristyy, syntyy railoja, jotka sitten jäätyvät umpeen. Päivällä jään lämmetessä jää laajenee ja puskee päin rantoja. Mikäli ranta on loiva, jää työntyy rannalle ja rikkoo samalla tukevimmatkin laiturit.
Paine voi laueta myös niin, että selälle puristuu ylöspäin pystyyn jääharjanteiksi tai alaspäin, jolloin syntyy veden täyttämiä jää suppiloita, jotka voivat olla 10m leveitä ja pari kolme suviä. Näistä suppiloista on mahdotonta päästä pois ilman kaverin apua tai ilman jäänaskaleita tai muuta terävää, jolla saa hinattua itsensä kuiville.

Laajenevan jään voima järvillä on yleensä suurempi kuin tuulen mukana liikkuvien jäälautttojen. Mutta kyllähän nekin tuhohaa kaiken jos jää lähtee liikkeelle paksuna teräsjäänä. Useimmiten jäiden lähdössä jää on jo puikkoina ja murenee rantaan törmätessään.

Ohutkin kerros eristävää lunta estää melko tehokkaasti jään lämpölaajenemiset ja kutistumiset. Mutta parina viime talvena keskisessä Suomessa lunta ei jäällä ole juuri ollut ja samalla yö- ja päivälämpötilojen ero on ollut suuri. Siksi tämä ilmiö ei ole jokatalvinen. Pohjoisessa ilmiö on vielä harvinaisempi. Kävin pääsiäisenä Kitkalla, siellä oli jäällä runsaasti lunta, ohut kohva ja sitten 40cm teräsjäätä. Eipä kuulunut lämpöelämisestä johtuvaa jäiden murinaa, joka etelämpänä on kuulunut yötä päivää viimeisen kuukauden ajan ja edellisenä vuonna läpi talven (tosin silloin lämpötilaerot oli pienet ja laitureita ei hajonnut samassa määrin kuin tätä talvena).

Olipa asiantunteva lausunto, Kiitos

Mökkipuumalassa kirjoitti:

Olipa asiantunteva lausunto, Kiitos

Eipä kestä :)

Jos oikein muistan, niin jää laajenee kilometrin matkalla 0,5m kun sen lämpötila kasvaa 10 asteella (esim. -10 asteesta nollaan ). Ja pakkasen kiristyessä se kutistuu vastaavasti. Jään tarkka lämpölaajenemiskerroin löytynee netistä ja kaavat laajenemisen laskemiseen. Siitä vaan laskemaan vaikutukset omassa ranassa.

Omalla mökilläni vastaranta on 6km päässä. Selälle tosiaan syntyy 2 - 3m railoja sään lauhtuessa nopeasti, mikäli jäällä ei ole pakkaselta eristävää lumikerrosta. Ja pakkasen kiristyessä taas puskeutuu metrin puolentoista jääharjanteita, ellei synny niitä alaspäin painumia ja vesialltaita. Toisinaan taas syntyy paljon pikkurailoja, 10 - 20 cm leveydeltään. Ne jäätyvät nopeasti umpeen koko jään paksuudelta. Ison railon kohdalla voi olla melko ohut jääkrros.

Mökkirannassa meillä on arviolta 30 tonnia painava kivi (näkyvän tilavuuden mukaan laskettuna. Ttiedä paljonko sitä on uponnut hiekan sisään, joten voi olla paljon painavampikin). Näkyy hyvin, miten jää on työntänyt sitä selältä rantakiviä vasten. Sen kulku-ura on pikkukivistä puhtaaksi raivautunut "hiekkatie". Viime vuosikymmenellä vastaavana talvena kuin nyt, kun pakkaset vaihtelivat ja jää oli lumeton, se työntyi kymmenisen senttiä lähemmäksi rantaa. Johtui varmaan osittain siitä, että olin kaivanut pois osan sen takana olevista tukikivistä rantapatiota rakentaessa. Jäljellä oli vain pienemmistä kivistä koottu penkka.

Teräsjään puristuslujuus on melko suuri, vetoa ja taivutusta se ei kestä niinkään. NOista lämpölaajenemiskertoimista ja murtolujuudesta voi lujuusopin kaavoilla laskea, minkälainen tunkki tuo laajeneva jää on omia laiturinjalkoja vasten.

Toki Kemijoen rannalla kasvaneena ja Kitkalla mökeilleenä tiedän myös tuulen ja virran mukana kulkevien jäälauttojen voiman silloin kun jää on ns. teräsjäänä. Mutta tosiaan, tänä talvena nuo laiturituhot ovat tulleet ainakin täällä keski-Suomessa aikana, kun jäät olivat tiukasti kiinni rannassa ja tuuli ei niitä päässyt vielä liikuttelemaan. Nyt alkaa olla se aika, kun rantajäät sulavat ja tuuli voi painaa selän paksuja lauttoja rantaa vasten. Tuhoja tulee silloinkin jos tuuli työntää jäät omaan rantaan. Etenkin jos selkäjäät eivät ehdi puikkoutua hauraiksi. Useimmiten onneksi ehtivät.

Lämpölaajeneminen kirjoitti:

Eipä kestä :)

Jos oikein muistan, niin jää laajenee kilometrin matkalla 0,5m kun sen lämpötila kasvaa 10 asteella (esim. -10 asteesta nollaan ). Ja pakkasen kiristyessä se kutistuu vastaavasti. Jään tarkka lämpölaajenemiskerroin löytynee netistä ja kaavat laajenemisen laskemiseen. Siitä vaan laskemaan vaikutukset omassa ranassa.

Omalla mökilläni vastaranta on 6km päässä. Selälle tosiaan syntyy 2 - 3m railoja sään lauhtuessa nopeasti, mikäli jäällä ei ole pakkaselta eristävää lumikerrosta. Ja pakkasen kiristyessä taas puskeutuu metrin puolentoista jääharjanteita, ellei synny niitä alaspäin painumia ja vesialltaita. Toisinaan taas syntyy paljon pikkurailoja, 10 - 20 cm leveydeltään. Ne jäätyvät nopeasti umpeen koko jään paksuudelta. Ison railon kohdalla voi olla melko ohut jääkrros.

Mökkirannassa meillä on arviolta 30 tonnia painava kivi (näkyvän tilavuuden mukaan laskettuna. Ttiedä paljonko sitä on uponnut hiekan sisään, joten voi olla paljon painavampikin). Näkyy hyvin, miten jää on työntänyt sitä selältä rantakiviä vasten. Sen kulku-ura on pikkukivistä puhtaaksi raivautunut "hiekkatie". Viime vuosikymmenellä vastaavana talvena kuin nyt, kun pakkaset vaihtelivat ja jää oli lumeton, se työntyi kymmenisen senttiä lähemmäksi rantaa. Johtui varmaan osittain siitä, että olin kaivanut pois osan sen takana olevista tukikivistä rantapatiota rakentaessa. Jäljellä oli vain pienemmistä kivistä koottu penkka.

Teräsjään puristuslujuus on melko suuri, vetoa ja taivutusta se ei kestä niinkään. NOista lämpölaajenemiskertoimista ja murtolujuudesta voi lujuusopin kaavoilla laskea, minkälainen tunkki tuo laajeneva jää on omia laiturinjalkoja vasten.

Toki Kemijoen rannalla kasvaneena ja Kitkalla mökeilleenä tiedän myös tuulen ja virran mukana kulkevien jäälauttojen voiman silloin kun jää on ns. teräsjäänä. Mutta tosiaan, tänä talvena nuo laiturituhot ovat tulleet ainakin täällä keski-Suomessa aikana, kun jäät olivat tiukasti kiinni rannassa ja tuuli ei niitä päässyt vielä liikuttelemaan. Nyt alkaa olla se aika, kun rantajäät sulavat ja tuuli voi painaa selän paksuja lauttoja rantaa vasten. Tuhoja tulee silloinkin jos tuuli työntää jäät omaan rantaan. Etenkin jos selkäjäät eivät ehdi puikkoutua hauraiksi. Useimmiten onneksi ehtivät.

Hieno analyysi! Erittäin harvinaista tälläpalstalla!

Joo, norpat on yksiä piruja, pahempia tuholaisia kuin laulujoutsenet.

Lahtiin vaan. Mutta vihreänä ydinvoiman kannattajana vaadin ehdottomasti, että lihoja ei saa viedä ongelmajätelaitokseen vaan hyödynnetään ne vaikka vihreiden kommuuneissa maittavina pihveinä tai työttömien ruokaloissa. Nahkoista tehtäköön perinnepiireissä ekologisia hyljenutukkaita ja hattuja.