Minulla on yhden käyttäjän kone ja haluaisin, että sitä käyttäessä ei tarvitsisi olla jatkuvasti syöttämässä pääkäyttäjän salasanaa. Saako jostain asetuksesta homman toimimaan niin, että päivitykset tulevat automaattisesti ja tiedostoja voisi käyttää automaattisesti ilman jatkuvaa salasanan käsinkirjoittamista?
Automaatti sudo
saisikojotenkin
43323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tiedostoja voi käyttää automaattisesti ilman salanan kirjoittelua.
Joitakin tiedostoja/kansiota kyllä pystyy, mutta osaan pitää käynnistää file manageri sudolla.
Ainakin Mintissä hiiren oikealla on valinta "Open as administrator".
Automaattipäivitykset saa käyttöön kun lisää ne automaattisesti asentumaan /etc/rc.local tiedostoon. Esimerkki:
#!/bin/sh -e
#
sleep 60
apt-get update && apt-get -y upgrade
exit 0
Ei ole minulla oikealla napilla tuota vaihtoehtoa, vaan ainoastaan "Open With".
Kiitos päivitykseen liittyvistä tiedoista. Kokeilen editoida tiedostoa. Miksi on tuo "sleep 60" rivi? Kuvittelisin sen odottelevan 60 sekuntia, mutta miksi?
Teet niin kuin sanotaan, etkä kysele turhia. :)
(No onhan systeemin hyvä antaa ensin käynnistyä kunnolla ennen päivityksien lataamista)
Mikä käyttis? Ubuntu-pohjaisissa onnistuu ainakin päivitysasetuksista. Ei sitä salasanaa tarvitse päivityksissä yleensä muutoinkaan kuin kernelipäivityksen yhteydessä joita tulee 2-3kk välein Ubuntussa.
Mihin tiedostoihin tarvitset salasanaa?
Minulla on käytössä Linux Mint 17.1. Salasanaa tarvitsee esimerkiksi etc-kansion hakemistoja ja tiedostoja käsitellessä.
Mintissä ei vissiin saa automaattisesti asentuvia päivityksiä. Etc-kansiossahan on järjestelmätiedostoja, toki tarvitset antaa salasanalla ylläpito-oikeudet niiden käsittelyyn. Miksi niitä käsittelet?
No ainakin Apachen konfiguraatio-tiedostot ovat siellä. Kohtuullisen ärsyttävää, kun tiedostoja ei pääse editoimaan suoraan tuplaklikkaamalla.
Käynnistä tiedostoselain roottina niin pääset. Ymmärrät varmaan , ettei normalilla käyttäjillä ole järjestelmätiedostoihin asiaa, niin tuo on estetty.
Tiedän kyllä että sudottamalla Thunari kykenee temppuihin, mutta se on ylimääräinen lisävaiva. Meinaan kokeilla nimimerkki he-ma:n kertomaa "sudo su-" -ratkaisua.
Ja vielä tarkennuksena: tässä on tarkoitus harjoitella eri ohjelmien käyttöä. Turhat salasanakyselyt eivät ainakaan nosta motivaatiota, koska työvaihe on täysin turha turvallisessa ympäristössä.
Apachen saa myös Windowsiin, niin voit sitten sillä harjoitella tietoturvatonta menoa. Linuxit eivät sovi sinulle.
http://httpd.apache.org/docs/2.4/platform/windows.html
Tiedän että Apachen saa Windowsiinkin, mutta haluan opetella Linuxin käyttöä ja palvelinpuolella Linux on luotettavan maineessa. Minulle eri käyttöjärjestelmät eivät ole toisiaan poissulkevia.
Mikäli haluat opetella Linuxin käyttöä niin hyvien Linux-käytäntöjen opetteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Suuri osa turvallisuudesta perustuu juuri siihen että kaikki tehdään oikein.
Tuo tarkoittaa, että turvallisuus ei riipu käyttöjärjestelmästä.
Riippuu se sikäli että Linuxeissa ja Maceissa ei ole itsesäänleviäviä haittaohjelmia, sen sijaan Windowsissa niitä on. Toisaalta Linuxeissa ja Maceissa nyt ei muutenkaan ole haittaohjelmia.
Kyllä. Esimerkiksi ajantasaiset varmuuskopiot ovat tietoturvaa kaikissa käyttöjärjestelmissä. Toisaalta jokaisessa käyttöjärjestelmässä ja ohjelmassa on omat omituisuutensa, jotka täytyy hallita.
No wittu, mikset aja rootina koko tsydeemii? Tai spelaat sit /etc/group fileen kans... nyt kyl kerroin liikua.
Kertoisitko suomeksi? Asennuksen yhteydessä tehtiin vain yksi käyttäjä, jolla on salasana. Mutta sillä ei näköjään ole oletuksena admin-oikeuksia. Tai siis on ja ei, kun kuitenkin salasanan syöttämällä konetta pääsee käyttämään rajoituksetta. Mutta tämän haluaisin siis pois, kun konetta ei kukaan muu käytä.
Vain idiootti käyttää systeemiä root-oikeuksilla.
En viitsi väitellä aiheesta sen enempää, mutta mikään ei ole tyhjäpäisempää kuin tehdä turhaa työtä, jolla ei ole mitään merkitystä. Ymmärtänet varmaan pointin?
sudo su-
Kysyypi salasanaa. Anna se pariin kertaan. Zit vaan loggaat sisään käyttäjättömyystunnuksella root ja äskön antamallais salasanal.
Mutta olet täydellinen idiootti, jos seuraat neuvoja, sori. Siihen on niinku olemas syy, miks et haluu ajella luuseriohjelmia rootina.
Ok, kiitos, kokeilen. Tässä on nyt tarkoitus vaan harjoitella eri ohjelmien käyttöä, joten turhat salasanakyselyt pelkästään hidastavat ja ärsyttävät. Ymmärrän kyllä käytännön tarpeellisuuden "tuotantoympäristössä".
Nah, 30 vuotta ja sä et viidsi perehtyä asioihin tuan vertaa nyypiö. Noloa väittää suomalialaisten saavan Pisa pisteitä...
En tiedä onko järkevää käyttää koko aika pääkäyttäjänä. Jos jossain ohjelmassa on bugi, joka kirjoittaa kirjoittaa vaikka kovalevyn tärkeään kohtaan satunnaisia bittejä, voi koko kone mennä solmuun. Minä olen säätänyt ohjelmien luku-, kirjoitus- ja ajo-oikeuksia chmodilla.
En ole vielä tuolla tasolla säätötaidoissa. Tässä vaiheessa riittää, että pääsisin käyttämään konetta helposti ilman turhia työvaiheita.
No siis juuri näin. Opiskelet pikkusen lisää niin ymmärrät, että piallysmiehenä tehdään vaan ne mitä pitää piällysmiehenä tehdä, ei mitään muuta. Ei mitään muuta!
Unohtakaa kokonaan se liika sudottelu. Järjestelmänvalvoja on järjestelmän valvoja ja tälle kuuluu käyttövaltuuksien määrittely muille käyttäjille. Tavallisen käyttäjän ei pitäisikään toimia järjestelmänvalvojan oikeuksilla.
Tämä on kaiken käyttöturvallisuuden perusajatus. Miksi tämä hyvä arkkitehtuurimalli pitäisi rikkoa?
Parempi malli on se, että tietokoneelle järjestetään kolmiportainen hallinta eli:
- järjestelmänvalvojalla on kaikki oikeudet
- harvoille edistyneille käyttäjille annetaan rajatut "laajemmat käyttöoikeudet" jos järjestelmän valvoja on tilapäisesti esteellinen toimimaan.
- tavallisten käyttäjien oikeuksia rajoitetaan vahvasti. Järjestelmän hallinta estetään eli näille ei kuulu "sudo" oikeudet lainkaan. Tavallinen käyttäjä on VAIN tavallinen käyttäjä eikä yhtään enempää.
Tällä mallilla ollaan pärjätty vuosikaudet eikä tavallisen käyttäjän ole koskaan tarvinnut sudotella. Jos on tarvetta niin tavallinen käyttäjä ottaa YHTEYDEN järjestelmänvalvojaan taikka edistyneeseen käyttäjään tapauksesta riippuen. Helppoa kuin mikä kun kaikki tietää toimintatavat kussakin tapauksessa.
Olen rajannut joitakin sovellusohjelmia edistyneille käyttäjille "ryhmäkäytäntöjen" mallilla.Eli käyttäjistä on muodostettu sovellusten käyttäjäryhmiä heidän osaamistasonsa mukaan.
Kaikki käyttäjät eivät näin voi olla kaikkien sovellusten käyttäjiä. Unixeissa ja linuxdistroissa on mahdollisuus ryhmäkäytäntöihin kunhan ne vain otetaan käyttöön.
Todellakin "kaikki ei kuulu kaikille" malli toimii. Kaikkien ei tarvitse sudotella järjestelmänvalvojan oikeuksilla. Älkää sitten ihmetelkö tietovuotoja kun toimitte huonosti.
Kannattaa selitellä ummet ja lammet vaikka kotikäyttäjillä ei ole mitään/ketään järjestelmävalvojia ja kolme porrastakin on ehkä vain ulko-oven ulkopuolella.
Automaattisudo merkitsee itseasiassa samaa kuin tietokonetta käytetään jatkuvasti järjestelmänvalvojan rajattomilla oikeuksilla.
Tämä ei suinkaan ole käyttöturvallinen tapa. Käyttöoikeuksien rajoittamisella eli hallinnalla pyritään parempaan käyttöturvallisuuteen.
Miksi tietokonetta pitäisi käyttää huonolla turvallisuudella?
Yksi kotikäyttäjäkin voi valita oman kotikoneen käytön turvalliseksi valitsemalla eri tunnisteet (tilit) järjestelmänvalvontaan ja tavalliseen käyttöön.
Onko turvallista käyttöä liian vaikea ymmärtää?
Jos on, niin sitten kannattaa välttää kokonaan tietokoneen käyttö.
Uskokaa pois, jatkuva sudottelu ei ole turvallinen käyttötapa. Jatkuva sudottelu (automaattisudo) on ongelmien kerjäämistä.
Automaattisudolla tuhotaan unixin ja linuxdistron turvallisuus. Sallikaa se sudottelu myös haittaohjelmillekin. Kaikki kelpaa kun oikein kunnolla sudotellaan.
Valitettavasti löytyy myös aina niitä, joiden henkinen kapasiteetti ei riitä pääkäyttäjän oikeuksien käyttämiseen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Idiocracy
http://twomovies.us/full_movie/182/387808/1/
Windowsissa on järjestelmänvalvoja(täys_imuri) ja Linuxeissa yleensä ylläpitäjä(sudo) ja pääkäyttäjä(root). Joitakin Linux-jakeluja käytetään pelkästään Roottina, eli ei tarvitse sudotella.
Käynnistä pääte ja anna komento
sudo su
Nyt pääte on niin kauan root-oikeuksilla kuin haluat. Tällä päätteellä voit siis tehdä kaikki root-oikeuksia vaativat tehtävät.
Mutta tee tämä omalla vastuullasi.
Minkä takia aloittaja käyttää ylipäätään Linux-järjestelmää jos päätteen käyttö / sudo on noin ylivoimainen este.
Jos ajatellaan nykyistä taloudellista tilannetta, niin yhä harvemmalla on enää varaa ostaa kaupallinen käyttöjärjestelmä.
Hylättyjä XP-koneita saa puoli-ilmaiseksi, ellei jopa ilmaiseksi noutamalla SER-jätekontista. XP:n ongelma on vanhentunut Internet Explorer, jolla ei välttämättä voi hoitaa enää pankkiasioita, jotka ovat monille se ainoa "hyötykäyttö" tietokoneelle.
Vanhaa konetta voisi yrittää elvyttää asentamalla siihen joku kevyt linux-distro.
Tavalliselle perusmummolle linuxin kerta-asennus varmaan riittää, jos päivitykset saadaan hoidetuksi automaattisesti. Mutta aktiivisemmille harrastajille olisi hyvä saada uudemmista Windowseista tuttu varoitusdialogi, jonka hyväksymällä suoritettaisiin mahdollisesti vaarallinen toimenpide – siis ilman salasanan muistelemista pelkällä OK-hyväksynnällä. Komentokehotteelle olisi kanssa hyvä olla olemassa "run as administrator"-vaihtoehto, jotta sudo-komentoa ei tarvitsisi kirjoittaa joka komennon eteen.
Pienellä viilauksella linuxista olisi mahdollista saada kyllä varteenotettava vaihtoehto Windowsille, mutta tällä hetkellä sen käyttö on tehty liian hankalaksi suurta yleisöä ajatellen. Veikkaan että se on myös yksi syy miksei linux yleisty työpöytäkäytössä. Androidhan on eräänlainen linux mobiililaitteille, eikä siinäkään tarvitse kirjoittaa yleensä salasanaa kuin käyttöönoton yhteydessä.
Eli ainakin teoriassa linuxista pitäisi olla tehtävissä helppokäyttöinen.
Windows on erittäin hyvä vaihtoehto jos katsotaan ATK-huollon näkökulmasta, koska 99,9 % Windowseita ovat näitä pääkäyttäjän oikeuksilla toimivia koneita. Noin 50% Windows-koneissa on vähintään yksi haittaohjema.
Linux on huono vaihtoehto, koska silloin monelta ATK-huollolta loppuisivat työt yksinketaisesti siksi, että koneet vain toimivat. :(
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux. Linuxia käyttää monet helppokäyttöiset käyttöjärjestelmät ja Windows ei ole samantasoinen vaihtoehto vaan heikkotasoisempi tuote.
Salasanan kirjoitus kuuluu lähinnä pääkäyttäjälle, ohjelmia asennettaessa. Uusia ohjelmia asennetaan varsin harvoin, että sitä kun käyttöjärjestelmä on automaattipäivityksellä ja jos 1-2x vuodessa tarvitsee kirjoittaa se salasana niin mitä väliä?
Toista se oli jollain Windows XP:llä jossa piti vähintään kerran kuukaudessa kirjoittaa salasana kun se ei osannut päivittää sovelluksia joita oli käytännössä pakko asentaa kun Windows XP:stä puuttui toimintoja.
Windows on väärin asennettu jos se toimii kaiken aikaa pääkäyttäjän oikeuksilla. Aina pitää käyttöoikeudet rajata asianmukaisesti.
"Pienellä viilauksella linuxista olisi mahdollista saada kyllä varteenotettava vaihtoehto Windowsille, mutta tällä hetkellä sen käyttö on tehty liian hankalaksi suurta yleisöä ajatellen."
Onkohan noin?
Kun menen nettipankkiin, tarvitsen saman
tunnuksen, salasanan ja avainlukulistan numeron sekä windows-, että linux-käyttöjärjestelmässä, ei sudoa. Voin kirjoittaa tekstiä, katsella kuvia ja videoita, käyttää internettiä, ym ilman sudoa ja skypekin toimii ilman sudoa linux-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä.
Ohjelmien asennus ja järjestelmän ylläpito ei ole aivan jokapäiväistä, joten kyllä sen salasanan jaksaa niissä tilanteissa kirjoittaa. Minä väitän, että windows-kansa on laiskaa käyttämään hatunalustaa ja perehtymään uusiin asioihin.
>> Minulla on yhden käyttäjän kone ja haluaisin, että sitä käyttäessä ei tarvitsisi olla jatkuvasti syöttämässä pääkäyttäjän salasanaa. >>
Jos konetta käskyttää täysverinen, ei-rampautettu Linux-jakelu (tässä Debian) niin tarvii naputella sen rootin salasanan tasan yhden (1) kerran koko istunnon aikana ilman mitään aikarajoituksia. GNU/Linux kun on monen samanaikaisen käyttäjän käyttis niin miksei tätä ominaisuutta hyödyntäisi?
Tässä yksi tapa:
GUI ---> CTRL ALT F1 (ja/tai F2, F3, F4, F5, F6) ---> su (tai su -)
ja ollaan kirjautuneena koneella samanaikaisesti
1) sekä rootina (CLI) eli ylläpitäjänä (su) tai pääkäyttäjänä (su -)
2) että taviksena (GUI) ilman ylläpito-oikeuksia
Tämän jälkeen voi koko istunnon ajan lennossa vaihtaa käyttöliittymää rootin (CTL ALT F1) taviksen (CTL ALT F7) käyttöliittymäm välillä (em. näppäinyhdistelmillä).
Toinen tapa on avata GUI:ssa pääte ja siihen uusia välilehtiä --> su (tai su -)
ja sitten vaan pompitaan välilehdeltä toiselle tarpeen mukaan:
(Ja Ihan uteliaisuudesta tsekkasin millaisia harakanvarpaita näkyy päätteessä ja miksi :)
tavis@wheezy:~$ who
root tty2 2015-04-11 17:12 <-- CTR ALT F2 (GUI:sta rootin CLI)
tavis :0 2015-04-11 16:25 <-- Kraahvinen kirjautuminen eli GUI-istunnon alku
tavis pts/0 2015-04-11 16:26 (:0) <-- GUI:ssa avattu pääte
tavis pts/1 2015-04-11 16:26 (:0) <-- GUI:ssa päätteen eka välilehti
tavis pts/2 2015-04-11 18:26 (:0) <-- GUI:ssa päätteen toka välilehti (su)
tavis pts/3 2015-04-11 18:27 (:0) <-- GUI:ssa päätteen 3. välilehti (su -)
http://askubuntu.com/questions/334318/sudoers-file-enable-nopasswd-for-user-all-commands
Komennolla sudo visudo voi poistaa vaikka koko salasanan kyselyn NOPASSWD-määreellä.
%sudo ALL=(ALL:ALL) NOPASSWD:ALL
Mutta tiedä mitä teet! Tuo ei ole mitenkään järkevä keino, kuin joissain erityisissä tilanteissa.
Unohtakaa se automaattinen sudottelu. Alkeellisinkin tietoturva ajattelu lähtee siitä, että turhaan ei sudotella.
Sudottelu merkitsee käytännössä sitä, että tietokonetta käytetään jatkuvasti järjestelmänvalvojan oikeuksilla. Tavallisen käyttäjän ei pitäisi edes koskaan saada järjestelmänvalvojan oikeuksia. Miksi omalla typeryydellä pitää heikentää tietokoneen käyttöturvaa?
Kyllä niitä tietoturva huolia on aivan tarpeeksi ettei siihen tarvitse lisätä omaa typeryyttä.
Tavalliselle käyttäjälle kuuluukin ne RAJATUT käyttöoikeudet.
Ettekö tosiaankaan ymmärrä edes alkeellisimpia tietoturvan sääntöjä?
Kieltämättä turha salasanojen kirjottelu on tietoturvan kannalta yhtä huono asia, kuin salasanattomuus. Siinä vaiheessa kun "Password:" prompti laukaisee automaattisen salasanan kirjoituksen, tietoturva lentää ikkunasta ulos. Eihän silloin tarvitse saada kuin asennettua ohjelma, joka promptaa tuon salasanan ja saa tunnukset kahmittua itselle.
Sen sijaan linux tukee kyllä korttipohjaista autentikointia: Salanumero syötetään istunnon aluksi - silloin kun kortti pistetään lukijaan. Tämän jälkeen kaikki autentikointi, mitä tarvitaan, tulee kortilta - olettaen, että kortille on asennettu em. käyttäjän avaimet. Tällä tavalla voi hallinnoida _isoja_ järjestelmiä yhdellä salasanan muistamisella! Ja ei: Se ei tarkoita, että jokaisella serverillä tarvitsisi olla sama salasana!