eli siis oon jo vuoden syöni pelkkii hedelmiä joka ikinen päivä ja oon niin väsyny siihen että pidän itteeni koko ajan läskinä viimeks ku mut punnittiin olin 50 jotai nykyää en ees haluu tietää urheilen paljon juon vettä ja syön hedelmiä silti jotenki tuntuu läskiltä en oo syöny mitään vuoteen. Äiti on nykyään huolissaan ja kyselee asiasta ja oon joutunu valehtelemaan syömistäni koko ajan en tiiä mitä enää tehdä ja voinko salailla pitkään sanoin että lähen salille ja äiti sano että jos et syö et lähe ja se oli kamalaa se jopa sano että pitäskö mut punnita taas voi vitsi no haluaisin ehkä tässä tietää mikä piip on mun ongelma ja mitä hedelmät ja vesi voi mulle aiheuttaa?
huono itsetunto
karkkikittyyy
7
<50
Vastaukset
- kokemustaon
Ootko ajatellu mahdollisuutta et tosta olis tullu pakkomielteistä? Kuulostaa siltä, että ton ajatteleminen täyttää sun pääs (elämäs?) kokonaan. Jos asia on näin suosittelisin puhumista terveydenhoitajalle. Ja jos sua huolettaa, että se kertoo jollekki voit sinne mennessäs sanoo, että sulla on asiaa, jota et halua kerrottava KENELLEKKÄÄN ja sano vaikka, että tiedät, ettei se saa kertoo. Sillä on vaitiolovelvollisuus, joten sen on pysyttävä hiljaa.
Sille puhuminen luultavasti auttas selvittään tota, koska kuulostaa silta et siitä on tullu iso ongelma. Kerro jollekki. Ja 50-60 on nuorelle ihan normaali paino. Jos käyt viä salillaki niin se on luultavasti lihasta, eikä läskiä. Ja silloin toi on todella hyvä paino. Meneppäs puhuun jollekki ihan rohkeesti. Tollasesta on aina vaikee kertoo, mutta se helpottaa ku saat sen sanottua, jollekki joka osaa neuvoo.
Onnee! ♥- kokemustaon
karkkikittyyy kirjoitti:
Kiitos tosi paljon <3 :)
Oleppas hyvä <3 kiva jos helpottaa :)
siitä on kyllä tullu pakkomielle tälläkin hetkellä se on ainut asia jota ajattelen.
- kokemustaon
Siinä tapauksessa suosittelisin harkitteen, että olisko mahdollista et siitä on tullu niin iso ongelma, että se on sairaus? Et oksenna, joten vois olla että sulla on tai sulle on kehittymässä anoreksia.
Äläkä säikähdä, vaan ajattele sitä asiaa. Voisitko sää hyväksyä sen? Olisko se mahdollista? Jos joo, niin silloin sinne terkkarille puhuun. Ensimmäinen asia mitä pitää tehdä on hyväksyä ja tiedostaa pakkomielle, minkä sä oot jo tehny ja se on tosi hyvä. Ei sulla välttämättä oo mitään, mutta olis hyvä valmistautua siihen. :)
Mulla on noita psyykkisen puolen ongelmia aikalailla ja mun keho on kärsiny siitä todella paljon. Arpikudosta ja avohaavoja viiltelyn jäljiltä löytyy tosi paljon. Vähä erilailla toi mitä sä teet vahingoittaa sun kehoo ihan yhtä paljon. Se ei saa kaikkia niitä ravintoaineita mitä se tarttee ja se vahingoittuu.
Mä en ikinä enään saa kehooni arvettomaks, mutta sulla on mahdollisuus saada se taas tasapainoon. Esim. proteiinit on hedelmissä tosi vähäsiä, jolloin saat niitä liian vähä.
Ja se ei välttämättä tunnu samalta asialta, mutta pohjimmiltaan ne on todella lähellä toisiaan. Tiedän että ajatus- ja mielipohjasten sairauksien (kuten masennus ja anoreksia) tai edes jonki niiden kaltasuuksien tai esiasteiden myöntäminen ja hyväksyminen on todella vaikeeta, mutta se on alku. Tottakai se kertominen on vielä asia erikseen. Se se vasta vaikeeta onki. Tiedän omasta kokemuksesta kuinka vaikeeta se käsivarsi oli näyttää terkkarille saati sitte vanhemmille, mutta oli pakko.
Nyt oon saanu asianmukasta apua ja vaikka se ei vielä ohi ookkaa nii tilanne on paljon valosampi. Puhuminen on se asia joka oikeesti auttaa ja varsinki puhuminen tahoille jotka OSAA auttaa, eikä vaan pakota sua syömään, vaan ymmärtää sun rajat ja toimii niiden mukaan. Terkkari on juuri tällanen henkilö. Niin myös koulupsykologi ja vaikka lääkäri tai psykiatri, jos haluat mieluummin jonku muun ku kouluhenkilökuntaan kuuluvan henkilön.
Ja muistappas et vaikka puhuisit terkkarille, niin voit itte päättää koska juttelet vanhempies kans. Se terkkari ei saa puhua sanaakaan jos kiellät sen :)
Onnea vielä! ♥ :) Sanasi sai minut todella ajattelemaan Kiitos :) pitää muuttua ymmärrän ansiostasi tilanteen vakavuuden ja haluan muuttua en voi enää ajatella tämmöistä ja se säikäyttää vähän mutta totuus pitää ottaa vastaan ja se vähän auttoi minua.
- kokemustaon
karkkikittyyy kirjoitti:
Sanasi sai minut todella ajattelemaan Kiitos :) pitää muuttua ymmärrän ansiostasi tilanteen vakavuuden ja haluan muuttua en voi enää ajatella tämmöistä ja se säikäyttää vähän mutta totuus pitää ottaa vastaan ja se vähän auttoi minua.
hyvä juttu :) Ja ymmärrän ettei se katoo hetkessä. Se vie aikaa ja kärsivällisyyttä. Voimia! ♥
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20v on otettu kiinni
Tulipalo oli sytytetty joten murhasiko ex omat lapsensa ja heidän Äidin. Tuskin sitä kukaan ohikulkijakaan sytytti.1217475Somali ei kätellyt Stubbia Linnan juhlissa
Miksei somali osaa noudattaa hyviä käytöstapoja. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/563a3dea-fa3f-41f3-b64f-406d26584857Kuka on menehtynyt?
https://yle.fi/a/74-20198293 Kuulemani mukaan ryyppyporukka ollut hapualla ja kuolemanenkeli (F.G) eli mies jonka seuras243184Nainen, ota nyt rauhallisesti
Älä ota kaiken maailman murheita päällesi. Sulla on tapana ottaa elämä liian vakavasti. Ei aina, mutta joskus menee vähä1381327- 501325
Savonlinan perhesurma, epäilty mies romani, äiti kantaväestöä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011676508.html Savonlinnan seudun romaniyhdistyksestä kerrottiin lauantaina IS:lle, e931204Savonlinnan murhapolttaja romani
Ainakin IS kertoo. Arvasin heti ettei ole normi valkolainen suomalainen.1441132Ajattelen sinua kiitollisuudella
Olet minulle jotain kaunista, jotain, joka tapahtui elämässäni. Et ole minulle pakkomielle enkä vaadi sinulta yhtään mi55983Sinulle tiedoksi
Olen paljon miettinyt sitä hetkeä, kun uskalsin näyttää pienin elein ja kertoa pienesti, eli hyvin hillitysti sinulle si27873Mitä olisitte sanonut hänelle?
Onko teille jäänyt mieleen joku tietty ihminen ja tilanne, joka polttelee yhä – se asia, jota ette uskaltaneet sanoa ään50864