Kertokaa hyvät ihmiset, että mikä meille avuksi, kun tyttö 1v4kk herää yöllä huutamaan eikä sitä sen jälkeen meinaa saada enää nukkumaan. Viime yönä meni tunti, sitä edellisenä neljä tuntia. Tätä on nyt n. kuukauden verran ollut. Itkee lohduttomasti, huutaa peittoa (ei oo hyvä mitenkään) sitten tyynyä (sitäkään et saa sit kuitenkaan ottaa pois) seuraavaksi unilelut (ota ja anna) ja alusta. Ruljanssi on aika rankkaa ja miehen pitää kuitenkin nousta aamulla virkeänä töihin. Korva kipu on suljettu pois ja kipu noin yleensä. Voisiko sitten olla ohimenevää? Toivon niin...kertokaa mielipiteenne.
Kiitos ja joulun odotusta!
Kiitos ja joulun odotusta!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eli se vanhemmista, jonka "viimeinen sana" pätee paremmin nukuttaa. Tiukasti vain EI ja määrätietoisesti lapsi nukkumaan. Vaihtoehtoja ei ole. Nyt on lapsen kokeilun aika.. Uhma alkaa. Jos ette saa kitkettyä hommaa ajoissa pois se jatkuu kauuuuuan (kokemusta löytyy...)
siis kopastu on tuotakin iskän nukutusvuoroo, mut ei oo vaikutusta. Kyl tyttö eka illalla nukahtaa hyvin. Äsken juuri nukutin, ei ongelmia. Mut se alkaa parin tunnin unien jälkeen. Uhmaakin varmana on. Päivisin se jo näkyy hyvin...toisaalta on outoa, kun tyttö kuitenki itkee, et "nukkumaan", mut ei sit kuitenka asetu. Vaikeeta...
Tuossa toisessa viestissä viitattiin kauhukohtauksiin, mut kyl tyttö on ihan oikeesti hereillä.
Vai olisiko noita öisiä kauhukohtauksia? Meillä kanssa heräsi yöllä huutamaan, neuvolassa sanottiin, että ei saa herättää, mutta otin terveen järjen käyttöön ja herätin, kun muuten ei nukkunut takaisin.
niin siis meillä on kyl hereillä. Piti ihan ruveta kysymään, että mites semmosen nukkuvan lapsen muuten huudoltaan rauhottaa? Siskon pojalla oli kauhukohtauksia ja sekin aina herätettiin. Mut ei meidän tyttö sillai huuda vaan oikeemmin itkee. Painajaisetki tuli kyl mieleen, mut miksi ei sit rauhotu ees kosketukseen ja ääneen. Valotkaan ei helpota.
Nykyisin vaan sanotaan, että pitää olla tiukkana ja valot pois ja päätyynyynsiitä.
Älä usko.
Ota viereen ja pidä lujasti sylissä. Silitä ja hyräile. Anna nukkua kainalossa.
Ei se ole ollenkaan paha asia.
Sanovat, että lapsi oppii siihen eikä ikinä lopeta.
Kyllä lopettaa, kun tuntee taas olonsa turvalliseksi.
Moi,
Meillä on koettu myös sama ongelma. Keskimmäinen sai kamalia raivareita ja mikään ei passannut. Juoksi ympäri huushollia keskellä yötä ja paisko miuta tuteilla. Tosi kivaa...rupesin miettiin sitten meidän päivärytmejä ja kun sen korjasin, niin asiat alko luistaan. Sama homma tämän nuorimmaisen kanssa. (Ei kylläkään pääse sängystä, ku nukkuu vielä pinnasängyssä, ikää 1,3 vuotta, mutta hepuleita on alkanut tulemaan.)
Molemmat nukahti ihan hyvin ja sitte parin tunnin päästä se alko. Huutoa, itkua, eikä mikään passaa.
Silloin kun lapset on olleet ns. yliväsyneitä on nämä yöraivarit olleet riesana. Eli on nyt sitten pantu tuntia aikaisemmin tytär nukkumaan, eikä olla päivälläkään tehty mitään "erikoista" esim. kyläilty tai käyty edes kaupassa, vaan on tiukasti noudatettu syöntiaikoja ja nukkuma-aikoja. Kotona on leikitty ja touhuttu ja paijattu. Viime yö nukuttiin koko yö ilman yhtään herätystä. (Voi pojat ku tuntu taivaalliselta)
Kannattaa ehkä kokeilla viikon ajan? Voipi onnistua. Toinen mikä saattaa vaikuttaa, että josko hän syö tarpeeksi illalla, ettei tule yöllä nälkä tai jano....
Joo meillä on kyllä ollu tämmönen selkee rytmitys päivässä jo muutaman kuukautta. Nukkumistakin aikaistettiin silloin ja hyvin meni. Ysiltä on jo unten mailla. Päiväunet nukkuu 12-14 välisenä aikana. Useimmiten max.1,5 tuntia. Päivisin touhuillaan keskenämme ja illat on isikin mukana. Joskus käymme sukuloimassakin, mutta ei olla kyllä huomattu vaikutusta. Iltavuoroviikot sit ollaan illat kahelleen, eikä käydä missään ja silti on niitä yökohtauksia.
Viime yö oli suhteellisen vaisu. Pari kertaa isompi konsertti, mutta kestivät vain n.15min. Oli ihan helpotus sinänsä.
Mut tuo yliväsymys saattas oikeesti ollakkin suuri vaikuttaja. Nyt kun rupee miettimään, niin jos on liika aikase päiväunilta heräilly, ni illalla ylikierroksilla käy. Nyt tietty vielä on se vaihe, ettei yhet unet päivällä meinaa riittää ja kahet onkin sit jo liikaa. Huoh...jospa tämä tästä.
Mutta kokeilen taas uudenlaista rytmitystä, niin katsotaan joskoon auttasi. Se iltapalahommakin sit...neiti on kyl aikasta huono syömään illalla, että eihän sitä tiedä jos se on se nälkä mikä vaivaa. Puuro meillä piti jättää pois n.puol vuotta sitten, kun tuotti ilmavaivoja. Tietty vois kokeilla nyt uudestaan antaa sitä. Kiitos vain. Sain paljon kokeilunarvoisia ideoita :)
Hei!
Kuulosti niin tutulta tuo tarina, meillä oli samoja ongelmia. Kaikkea yritettiin vuoden ajan, uni-valverytminhäiriö alkoi jo aika vauvana olemaan ongelma. Kun poika oli hiukan yli vuoden saimme neurologilta ohjeita, mm päiväunet piti rajoittaa yhteen kertaan, ja korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Päivärytmi säännöllistettiin niin paljon kuin mahdollista, ja illat rauhoitettiin. (Koska teen vuorotyötä, ei täysi säännöllisyys ollut mahdollista toteuttaa.)Makuuhuone pimennettiin täysin yöksi. Kaiken tämän tueksi otettiin melatoniini-kuuri. Melatoniini on ihmisen oma hormoni, ja neurologi vakuutti sen olevan täysin vaaraton, sillä ei ole mitään tunnettuja sivuvaikutuksia. Meni pari viikkoa, ja huomasin, että poika alkoi nukkumaan, uni rauhoittui, eikä poika enää pyörinyt koko yötä sängyssään. Nyt olemme suosiolla käyttäneet sitä melatoniinia viikon verran aina silloin, jos poika muutaman yön putkeen nukkuu huonommin. Tällä hetkellä tuntuu elämä taas aivan toisenlaiselta, poika on päivätkin tyytyväisempi, eikä saa kauheita raivareita niin kuin aikaisemmin. Minä ja mieheni saamme nukkua, emmekä ole enää eron partaalla.(silloin ero tuntui houkuttelevalta, saisi edes joskus nukkua hyvin, kun lapset ovat isänsä luona) Vasta näin jälkeenpäin on tajunnut miten huonossa jamassa itsekin oli, ja nyt osaan taas nauttia lasteni seurasta. Kun tilanne oli pahimmillaan oli itselläkin hermot jatkuvasti kireällä, ja arki tuntui hirveän työläältä hoitaa. Tsemppiä teille. Voi olla että näistä ei ole mitään apua teille, mutta kirjastossa on hyviä kirjoja aiheesta, joista saa hyvin yksinkertaisia käytännön vinkkejä. Nimiä en tähän hätään muista- olisikohan yksi hyvä kirja ollut nimeltään "kun lapsi ei nuku".