Eilen illalla aloin katsella meillekin jaettua Ilkkalan ja Ranteen vaalilehteä. Ja sielläpä olikin paljon asiaa. Esim Ilkkala toi esiin seuraavia ongelmia ja esitti niihin myös hoitokeinot:
-harmaa talous kuriin
-Kehitysapu kotimaahan
-Sosiaalinen maahanmuutto seis
-EU:n nettojäsenmaksua alennettava
-Valtion lainattava kotimaasta
-SOTE: Ihmiset ja toiminta asetattava hallinnon edelle
-Julkisen sektonrin suuria palkkoja leikettava
-Yrittämisen riskejä vähennettävä
-Tuontia korvattava kotimaiselle työllä
jne.
Tulin vakuuttuneeksi. Kävin tänään äänestämässä Kari Ilkkalaa.
(Se vaalilehti kannatta lukea.)
-harmaa talous kuriin
-Kehitysapu kotimaahan
-Sosiaalinen maahanmuutto seis
-EU:n nettojäsenmaksua alennettava
-Valtion lainattava kotimaasta
-SOTE: Ihmiset ja toiminta asetattava hallinnon edelle
-Julkisen sektonrin suuria palkkoja leikettava
-Yrittämisen riskejä vähennettävä
-Tuontia korvattava kotimaiselle työllä
jne.
Tulin vakuuttuneeksi. Kävin tänään äänestämässä Kari Ilkkalaa.
(Se vaalilehti kannatta lukea.)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Samaan tulokseen päädyin. Riihimäellä ei pystytty yhtä hyvään vaalimainontaan.
kari on mies sanojensa takana. paras valinta
MInulla on ovessa mainoskielto, joten onneksi en ole saanut vaalienkaan takia yhtäkään osoitteetonta mainosta, en Ikkalankaan. Valitettavasti kirjaamasi luettelo herätti minussa enemmän kysymyksiä ja epäilyn siitä, että tätä henkilöä en voi äänestää.
Hyvältä kuulostaa "harmaa talous kuriin" -tavoite. Tietenkin se pitäisi konkretisoida hiukan tarkemmin: millä toimenpiteillä harmaa talous saataisiin kuriin. Oliko vaalilehdykässä konkreettisia toimenpide-esityksiä?
"Kehitysapu kotimaahan" -kohtaa en ymmärrä. Mielestäni globaalissa maailmassa kehitysmaat tarvitsevat apua paremmin toimeentulevilta mailta. Eri asia sitten on, millaista apua: ainakin koulutuksen ja terveydenhuollon alan sekä infrastruktuurin rakentamiseen, naisten aseman parantamiseen mm. Kun olot kehitysmaissa paranevat, siellä asukkaiden muuttohalukkuus vähenee. Mm. presidentti Ahtisaari on kiinnittänyt huomioita Pohjois-Afrikan maiden Eurooppa läheisyyteen ja vaatinut yhteistyötä Euroopan ja Pohjois-Afrikan maiden välille, jotta afrikkalaisten pako Eurooppaan saataisiin kuriin.
Mitä tarkoitetaan "sosiaalisella maahanmuutolla"? Suomesta on muutettu Ruotsiin, USA:han, Kanadaan, Australiaan yms. maihin työn perässä. Setäni muutti Kanadaan, veljeni Ruotsiin, tuttuni Australiaan jne. Taloudelliset ja sosiaaliset olot Suomessa saivat työntekijöitä muuttamaan muihin maihin. Jos omassa maassa menee huonosti, eikö saa olla aloitteellinen ja muuttaa toiseen maahan?
"EU:n nettojäsenmaksua alennettava" - tarkoittaako tämä Suomen nettojäsenmaksua vai kaikkien EU-maiden nettojäsenmaksua? Tietenkin Suomen osalta voi neuvotella maksun alentamisesta, mutta varmaan kaikki muutkin haluaisivat alentaa omaa maksuaan. Tuskinpa Suomen nettomaksu on laskettu eri tavalla kuin muiden jäsenmaiden nettomaksu. Pitääkö meidän saada joitakin erityisiä helpotuksia ja miksi? Emmekö pärjää tasa-arvoisessa EU:ssa?
"Valtion lainattava kotimaasta" - Mitä tällä voitettaisiin? Valtio saa tällä hetkellä lainaa negatiivisella korolla. Pitäisikö valtion maksaa aitoa korkoa? Eikö meidän talouden haavoittuvuus kasva, jos valtionkin velka, ulkomailta lainattu, muuttuisi velaksi kotimaisille tahoille, esim. eläkelaitoksille? Tämähän voisi tarkoittaa sitä, että taas palkkatyöntekijät/veronmaksajat maksavat viime kädessä kaiken ja esim. eläkeläiset kärsisivät.
"Yrittämisen riskejä vähennettävä" - yrittämiseen kuuluu aina yrittäjäriski. Mitkä olisivat ne konkreettiset esitykset, jotka toteutettaisiin yrittäjäriskin vähentämiseksi? Tarkoittaako Ilkkala esim. konkurssiasioita?
"Tuontia korvattava kotimaisella työllä" - näinhän tapahtuu nyt Venäjällä, kun venäläiset saavat kauppojen tiskeille kotimaisia maataloustuotteita. Tämä on pitkälti kiitos EU:n vientikiellon. Toivottavasti Venäjä onnistuu nostamaan elintarvikkeidensa kotimaisuusastetta. Hinnat ovat kovasti nousseet ja inflaatio laukkaa. Elämme globaalissa ympäristössä. Suomalaiset yritykset voivat korvata ulkomaista tuontia kotimaassa valmistetuilla tuotteilla, jos yritykset pystyvät valmistamaan ja markkinoimaan niitä asiakkaille kilpailukykyiseen hintaan. Asiakas viime kädessä päättää, mitä ostaa. Suomalaisten heikkous on usein markkinointi.
Huomasin, että Ikkalan teesit eivät saaneet minua lainkaan vakuuttumaan, päinvastoin. Jotenkin tuntuu kuin teesien laatija haluaisi elää suljetussa taloudessa.
mitä voitettaisiin sillä, että valtio lainaisi kotimaasta.
Näin lukee Kari Ilakkalan vaalilehdessä:
"Valtion lainattava kotimaasta: Pääosa valtionvelasta on ulkomailta. Jälleenrahoitus- ja korkoriski on suuri. Jopa 1,5 miljardia euroa korkoja valuu vuosittain ulkomaille. Valtionvelan painopiste on siirrettävä Suomeen. Pian jopa miljardin korot jäävät vuosittain kotimaahan piristämään taloutta."
Löytyisikö meiltä sellaiset rahasummat, jos valtion pitäisi lainata tai mahdollisesti muuttaa lainansa kotimaasta otettaviksi? Olisiko se poissa pienyrittäjiltä, yrityksiltä ja muilta veronmaksajilta, jotka tarvitsevat lainoitusta?
Jos 1,5 mrd. euroa korkoa jäisi kotimaahan ja lainaprosentti olisi noin 1 % ja tuotosta pitäisi maksaa pääomaveroa n. 30 %, jäljelle jäisi n. 1 mrd. tuottoa lainanmyöntäjille. Kuka on valmis myöntämään lainaa näin edullisesti, kun muissa sijoituksissa saa parempia tuottoja? Esim. eläkelaitoksilla ja muilla sijoittajatahoilla on huomattavasti suuremmat korkotavoitteet - vähintään 3 - 5 %. Väitän, että nyt nuo rahat, joita valtio ei ole lainannut Suomesta, on sijoitettu tuottavammin ja todennäköisesti tukevat paremmin kotimaan taloutta.
Ikävä kyllä, Suomen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa koko EU:n ja euromaiden tilanne, mikä on ollut erittäin vaikea. Suomi ei ole yksinäinen saareke globaalissa taloudessa, niin EU- kuin muukin maailmantalous vaikutta meihin.
Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Niiden kautta syntyy vuosittain taloudellista säästöä, toiminnan laatu ja tuloksellisuus paranevat. Hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu vuosikymmeniä ja tuloksena on todella monimutkainen tilkkutäkki, joka vaatii virtaviivaistamista.
Taustatietoja:
Suomen pankin mukaan Suomen julkinen velka on noin 110 miljardia euroa. Julkinen velka sisältää valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen velat. Valtionkonttori otti neljän miljardin pitkäaikaisen lainan ulkolaisilta suursijoittajilta hiljattain ja korko oli noin yhden prosenttiyksikön luokkaa. Taloussanomien mukaan ulkomaiset suursijoittajat luottavat edelleen Suomen valtioon, koska lainan korkoprosentti oli vain aavistuksen korkeampi kuin Saksan.
Taloussanomien mukaan meidän ei pitäisi olla niinkään huolissaan valtion velkataakasta, vaan Suomen kansantalouden kokonaisvelasta. Se muodostuu seuraavasti Suomen pankin tietojen mukaan: kotitaloudet 140 mrd. euroa, yritykset 200 mrd., rahoitusala 600 mrd. euroa. Siis muiden velka on lähes kymmenkertainen valtion velkaan verrattuna. Artikkelin mukaan meidän tulisi olla enemmän huolissamme koko kansantalouden tilasta kuin valtion velasta.
Taloussanomat kirjoittaa: "EU:n velkarajan mukaan jäsenvaltion julkisella taloudella saa olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.---
Vanhoista euromaista vain Suomi täyttää yhteisen velkaehdon, kun taas muut valtiot ovat ennemmin viitanneen velkarajoille kintaalla kuin pyrkineet noudattamaan niitä."
Tuolla ketjun eka viestissä sanotaan, että Ilkkala esittää ongelmiin myös hoitokeinoja. Tosin yhden A3:n kokoisessa tilassa ei voi kaikesta kovin pitkästi kirjoittaa. Kuitenkin jotain. Esim. kohdassa "harmaa talous kuriin" hän täsmentää:
"Ongelma ei ole partureiden kuitit. Maksutaseen mukaan jopa 60 miljardin varallisuus on teillä tietymättömillä. Pimeisiin pääomavirtoihin on puututtava kovin ottein."
Ne siis eivät ole pelkkiä teesejä. Eka kirjoittaja on vain poiminut luetteloonsa joitain aiheita. Muitakin oli mukana. Jos sinua todella kiinnostaa, niin lainaa lehti naapurilta. Niin minä tein kun asun myös "ei mainoksia"-kyltin takana ja olin tuttavieni puheistakin tullut siihen tulokseen, että haluan ainakin kurkata mitä Ilkkala kirjoittaa. Minä vakuutuin.
"Minullaonovessa" kysyy myös :" Mitä tarkoitetaan sosiaalisella maahanmuutolla"? Hän luettelee henkilöitä, jotka ovat aikoinan muuttaneet työn perässä pois Suomesta.
He ovatkin menneet vieraaseen maahan tekemään työtä, ei loisimaan.
Kari ilkkala kirjoiittaa vaalilehdessään asiasta näin:
"Sosiaalinen maahanmuutto seis: Työvoimapulaa ei ole. Todellinen työttömyys on 20-30 %. Tarvitseme töhin nuoret, osa- ja määräaikaiset, yli 50-vuotiaat sekä muut työmarkkinoilta syrjään joutuneet. Julkisen talouden kuormaa ei tule kasvattaa sosiaalisella maahanmuutolla."
Hänen kotisivullaan taas nimimerkki Marianna kysyi häneltä pääsiäisenä:
"Hei, haluaisin tietää, mikä on kantasi maahanmuuttoon?"
Hänelle Kari Ilkkala vastasi näin:
"Hei Marianna,
maahanmuutossa Suomen on oltava terveen itsekäs. Ottaisin mallia sellaisista uudisraivaajamaista kuin Kanada ja Australia. Pysyvää oleskelulupaa hakevilta selvitetään kielitaito ja mitä lisäarvoa he voivat tuoda maalle. Jos tuo maahan esimerkiksi jotakin tarvittavaa osaamista, pääomaa, työpaikkoja luovaa yritystoimintaa, ja osallistuu siten maan rakentamiseen, maahan pääsee.
Tässä ei ole mitään rasistista: valkoinen, lihaa syövä heteromies ei pääse näihin maihin sen helpommin kuin kukaan muukaan."
Oliko tämä kyseisen ehdokkaan eräänlainen vaalimainos? Tuli vaan mieleen..
ei todennäköisesti tiedä mitään tästä keskustelusta. Tai ehkä hän käykin katsomassa näitä sivuja. Kysypä sitä häneltä itseltään.
lulu lulu
MILF
ota iisakki iisisti.
Kyllähän tuollaisia lauseita voi heitellä mielin määrin, mutta ei niistä yhdessäkään kerrottu miten ne aiotaan toteuttaa.
Epätoivoista ääntenkalastelua ehdokkaalta ja puolueelta, joista ei kummallakaan ole riittävää osaamista yhdenkään asian kunnolla hoitamiseksi.
Tuosta sinun edellisestä kommentistasi sanoisin omilla sanoillasi: "Kyllähän tuollaisia lauseita voi heitellä mielin määrin".
Seuraavassa yksi Ilkkalan käsittelemä asia tuosta lehdestä:
"Senioreiden talous-, sosiaali- ja terveysasiat kuntoon
Takuueläkejärjestelmää on muutettava siten, että käteen jää aina vähintään 1.000 €/kk (nyt 741,49 €). Muutos ei saa leikata asumistukea.
Eläkeindeksin leikkaus peruttava siten, että jatkossa eläkkeitä nostetaan täysimääräisesti indeksillä, jossa palkkojen vaikutus on vähintään 80 %. Menetyksiä on korvattava tasokorotuksella.
Eläkekattojärjestelmän luominen on aloitettava, vaikka se kestää. Lyhyellä aikavälillä eläkekatto voidaan toteuttaa ylimääräisellä verolla tai eläkemaksulla.
Eläkelaitosten ja eläkejärjestelmän uudistus on aloitettava. Suomessa on liikaa eläkevaroja hallinnoivia laitoksia. Eläkejärjestelmä on liian monimutkainen. Säästövaraa on 150 – 200 miljoonaa euroa vuodessa.
SOTE: erityisesti seniorikansalaisia koskevien sosiaali- ja terveysasioiden uudistuksessa tulee hallintomallin sijasta keskittyä:
1) palveluiden alueellisesti ja sosiaalisesti tasapuoliseen saatavuuteen,
2) tavoitteellisiin vaikutuksiin kansalaisten terveyteen ja toimintakykyyn, sekä
3) palveluiden tuottamisen tehokkuuteen ja tuottavuuteen
Keskitetyt erikoispalvelut: harvoin tarvittavia, kalliita ja korjaavia erikoispalveluja on keskitettävä. On sama meneekö keinonivelleikkaukseen 5 km vai 500 km päähän.
Todelliset lähipalvelut: usein tarvittavia matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä, ylläpitäviä ja kuntouttavia palveluita tulee hajauttaa lähelle palveluiden käyttäjiä.
Omaishoitajien asemaa on parannettava sekä korvauksen että työolojen osalta.
Uusia, kevyempiä ratkaisuja, kuten esim. ryhmäasumista, kotihoidon ja pitkäaikaishoivan väliin:
- asumispalvelu kotioloissa sopii esim. yksityistalouksien ja haja-asutusalueiden elinkeinoksi.
- sosiaalisesti kestävä, yksinäisyyttä ja turvattomuutta torjuva ratkaisu.
- kustannustehokas, kun kotihoidon kohteessa on useampia hoidettavia, investoinnit pieniä eikä tarvita raskasta sääntelyä tai mitoitusta."
Näin kirjoitti Ilkkala äskettäin eräässä Hämeen Sanomien blogissa mediasta ja virkakoneistosta:
"Täytyy vain todeta, että media ei kylläkään ole kiinnostunut kenenkään asiantuntemuksen selvittämisestä saati esilletuomisesta. Koko sirkus on viritetty sanoman popularisoimiseen kunnes kaikki informaatiosisältö on tislattu lopputuotteesta pois.
Samaan lankeaa virkakoneisto. Valtionvarainministeriö on suoltanut meille neljä vuotta soopaa, jonka keskeinen viesti on se, ettei niilläkään ole aavistustakaan miten peräsimeen saisi mitään tuntoa. Nyt he sitten lyövät uudelle hallitukselle rätingit, että tässä todellinen tilannekuva. Samalla esitetään, että metsään mentiin, koska liian yksityiskohtainen hallitusohjelma. On kaikkien popularisointien ja vaalihemppokujerrusten äiti tarjota lääkkeeksi yksinkertaisempaa, vain muutaman ”strategisen tavoitteen” sisältävää hallitusohjelmaa.
Sellaisesta hallitusohjelmasta voi vain todeta, että jos et tiedä minne olet menossa, kaikki tiet vievät sinne."
Ylen videolta saa lisää tietoa ja pääsee myös Ilkkalan kotisivuille:
http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer[pn]=ilkkala&emer[pd]=6&emer[pp]=10&emer[pg]=&emer[par]=18_90&emer[pk]=a_asc&emp=po-.pk-a.pg-.pp-10.pd-6.pn-&emer[po]=#4336
Kotisivullaan ainakin Kari Ilkkala on vastannut äänestäjien hänelle esittämiin kysymyksiin.
Hesarin blogissaan Perässähiihtäjä Unto Hämäläinen kyselee "Onko eläkeläiset unohdettu?" Näissä vaaleissa nimittäin äänestäjien enemmistö on yli 60 vuotiaita.
Hänen bloginsa kommentoijista enemmistö oli sitä mieltä, että kyllä, eläkeläiset on näissä vaaleissa unohdettu. Korkeintaan puhutaan eläkekatosta.
Yksi poikkeus ainakin löytyy: Kari Ilkkala ei ole unontanut meitä eläkeläisiä. Vaalilehdessä hänen pisin juttunsa koskee juuri eläkeläisiä. Kyseinen juttu on tuolla ylempänä
Kotisivullaan Kari Ilkkala vastaa äänestäjän kysymykseen eläkeläisten asiasta näin:
"SENIORITASOTE = Senioreiden talous-, sosiaali- ja terveysasiat kuntoon
TALOUS – välitön toimenpide:
Takuueläkejärjestelmää on muutettava siten, että kokonaiseläkkeestä jää aina käteen vähintään 1.000 €/kk (nyt 741,49 €). Muutos ei saa leikata asumistuen määrää, vaan käytettävissä olevan rahamäärän kasvun tulee olla todellinen. Jatkossa takuueläkkeestä käteen jäävän summan tulee kasvaa leikkaamattomalla indeksillä.
TALOUS – vaalikauden aikana:
Eläkeindeksin leikkaus peruttava siten, että jatkossa eläkkeitä nostetaan täysimääräisesti indeksillä, jossa palkkojen vaikutus on vähintään 80 %. Eläkkeensaajille vuodesta 1996 kertyneitä menetyksiä korvattava edes osittain siten, että eläkkeet nousevat asteittain vähintään 50 prosenttiin saman ammatin ja palkan nykyarvosta. Tämä uudistus vaatii rinnalleen eläkekaton.
Eläkekattojärjestelmän luominen on aloitettava. Luonnolliseen työeläkekattoon johtava eläkepalkan rajaaminen pienentää kerättäviä eläkemaksuja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä eläkekatto voidaan toteuttaa ylimääräisellä verolla, eläkemaksulla tai näiden yhdistelmällä.
Eläkelaitosten ja eläkejärjestelmän uudistus on aloitettava. Suomessa on liikaa eläkevaroja hallinnoivia laitoksia. Eläkejärjestelmä on liian monimutkainen. Kallispalkkaista johto- ja erikoisasiantuntijaväkeä on siten liikaa. Säästövaraa on 150 – 200 miljoonaa euroa vuodessa.
SOTE: erityisesti seniorikansalaisia koskevat sosiaali- ja terveysasiat
Seniorikansalaisten sosiaali- ja terveysasiat liittyvät tietysti kiville menneeseen SOTE-uudistukseen. Uuden hallituksen on aloitettava SOTE-uudistus uudelleen ja aivan eri päästä kuin edellinen yritelmä. Hallintomallin sijaan tulee keskittyä:
1) palveluiden alueellisesti ja sosiaalisesti tasapuoliseen saatavuuteen,
2) tavoitteellisiin vaikutuksiin kansalaisten terveyteen ja toimintakykyyn, sekä
3) palveluiden tuottamisen tehokkuuteen ja tuottavuuteen
Keskitetyt erikoispalvelut: kalliita, korjaavia ja hoitavia erikoispalveluja, joita tarvitaan harvoin, joudutaan keskittämään. On se ja sama meneekö keinonivel- tai sydänleikkaukseen 5 km, 50 km tai 500 km päähän.
Todelliset lähipalvelut: matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä, ylläpitäviä ja kuntouttavia palveluita, joita tarvitaan usein, tulee hajauttaa lähelle palveluiden käyttäjiä.
Omaishoitajien asemaa on parannettava sekä korvauksen että työolojen osalta.
Uusia, kevyempiä ratkaisuja: kotihoidon ja raskaan pitkäaikaishoivan väliin on luotava kevyempiä, vähemmän sääntelyä ja yhteiskunnan resursseja vaativia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ryhmäasumista:
– kodinomaiset olot riittävät, jolloin asumispalvelu sopisi esim. yksityistalouksien ja haja-asutusalueiden elinkeinoksi.
– sosiaalisesti kestävä, esim. yksinäisyyttä ja turvattomuutta torjuva ratkaisu.
– kustannustehokas, kun kotihoidon kohteessa on useampia hoidettavia, vaadittavat investoinnit ovat lähes olemattomia eikä tarvita raskasta sääntelyä / mitoitusta.
Toivottavasti tämä vastaa edes osittain kysymykseesi."