Talouskasvun esteenä suuret tuloerot

Sini-punahallituksen aikana, Kataisen-Stubbin pääministerikaudella Suomen tuloerot ovat kasvaneet tuntuvasti. Kilpailukyvystä pidetään kovaa haloota, mutta ei pohdita tuloerojen kasvun merkitystä Suomen talouskasvuun.

Suomen tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet lähes yhdeksän (9) prosenttiyksikköä OECD:n tilastojen mukaan. OECD:n raportti 9.12.2014. Raportin mukaan tuloerojen kasvu paitsi lisää sosiaalista eriarvoisuutta, se myös heikentää taloudellista kasvua, kun pieni- ja keskituloiset jäävät osattomisi kasvun eduista eivätkä siten tuota talouskasvua.

OECD:n mukaan tuloerojen vähentäminen oikeudenmukaisella verotuksella ja oikein suunnatuilla tulonsiirroilla ei heikennä talouskasvua. Päinvastoin.
Tuloerot ovat eniten kasvaneet SUOMESSA, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa, missä Gini-kerroin on noussut yli viisi (5) pistettä.
(Gini-kertoimen suurin arvo on yksi ja pienin nolla. Nollassa kaikkien tulot ovat yhtä suuret, kun taas ykkösessä yksi henkilö saa kaikki tulot).

Miten sini-punahallitus kasvatti vaalikaudella 2011-2015 tuloeroja vaikeuttaen talouskasvua?
- hallitus leikkasi perusturvaa, kun työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta leikattiin indeksistä iso osa pois
- verotusta kiristettiin

Yhteisöveroa vähennettiin 24 prosentista 20 prosenttiin ja saatiin 800 miljoonan lovi sosiaaliturvaan. Työantajajien kela-maksujen poisto oli jo aiheuttanut miljardin euron loven sosiaaliturvaan aiemmin. Leikkauksia perustuloon ja lapsilisiin on sitten tehty.

Pääministeri Kataisen mukaan arvonlisäveron korottaminen vaikuttaa kuin "burana päänsärkyyn", joten kuluttajien maksamaa ALVia on korotettu EU-maiden toiseksi suurimmaksi Vain Tanskasa on prosenttiyksikön verran korkeampi ALV. Ruoan ALV on Suomessa noin kaksinkertainen verrattuna EU:n keskiarvoon. Suomen ALV on 24 % lukuunottamatta 14 %:n elintarvikkeista, rehuista sekä ravintola- ja ateriapalveluista. 10 %:n ALVia periaan muun muassa kirjoista, lehditä, lääkkeistä, liikuntapalveluista jne.

Yleiset arvonlisäverokannat EU:maissa v. 2015 (suluissa poikkeamat verokannasta)
Alankomaat 21 % (6)
Belgia 21 % (6 ja 12)
Bulgaria 20 % (9)
Espanja 21 % (10 ja 4)
Irlanti 23 % (9, 13,5 ja 4,8)
Iso-Britannia 20 % (5)
Italia 22 % (10 ja 4)
Itävalta 20 % (10)
Kreikka 23 % (6,5 ja13)
Kroatia 25 % (5 ja 13)
Kypros 19 % (5 ja 9)
Latvia 21 % (12)
Liettua 21 % (5 ja 9)
Luxemburg 17 % (8 ja 3)
Malta 18 % (5 ja 7)
Portugali 23 % (6 ja 13)
Puola 23 % (5 ja 8)
Ranska 20 % (5,5 ja10)
Romania 24 % (5 ja 9)
Ruotsi 25 % (6 ja 12)
Saksa 19 % (7)
Slovakia 20 % (10)
Slovenia 22 % (9,5)
SUOMI 24 % (10 ja 14)
Tanska 25 %
Tsekki 21 % (15 ja 10)
Unkari 27 % (5 ja18)
Viro 20 % (9)

Nyt pitäisi äänestäjien miettiä, miksi Suomessa on EU-maiden toiseksi suurin ALV-kanta, EU:n suurimmat leipäjonot ja EU:n viime vuosina eniten kasvaneet tuloerot, kun valtion ulkomaan velkaa on kasvatettu 100 miljardiin euroon ? Minne ulkomaan velkaraha on mennyt ja miksi verojen korotukset ja perusturvan leikkaukset eivät ole riittäneet ilman ulkomaan velan kaksinkertaistamista vaalikaudella? Entä miten suomalaisten heikko ja vaalikaudella lisää heikennetty ostovoima vaikuttaa talouskasvuun tai vientiin? Onko Suomessa tärkeintä ollut osingonjako ja yritysjohtajien palkkioiden kasvattaminen myyntivoitolla ja tuotannon siirrolla orjatyövoiman maihin? Pitäisikö yritystuet tarkistaa ja kohdentaa Suomessa työllistäviin yrityksiin, pieni- ja keskisuuriin ? Pitäisikö maataloustukiaiset kohdentaa niitä tarvitseville yrittäjille - eikä esimerkiksi Herlinille ja Wahlroosille, suomalaisille monimiljonääreille. Pitäisikö yritysten sekä maa- ja metsätalousyrittäjien tukiaiset tarkistaa ja luopua vanhoista tukiperusteista: samat tukilistoille päässeet yritykset saavat tuet vuodesta toiseen. Maataloustukiaiset myönnetään yli 200 eri tukimuodon perusteella kaikkein suurimmille tuotantoyksiköille pienten ja keskisuurten tilojen jäädessä nuolemaan näppejään.
Vajaa 20 miljardia verokertymästä annetaan erilaisina verotukina ja -verohelpotuksina. Verotuksen oikeudenmukaisuutta tulisi tarkistaa veronmaksukyvyn mukaiseksi.

Oikeudenmukaisella verokohtelulla tasataan tuloeroja ja edistetään TALOUSKASVUA, mikä olisi erittäin tärkeää myös Suomen kilpailukyvylle eli osingonmaksukyvylle. Siinä samalla myös huoltosuhde paranisi.