HS:n Uutiset kirjoittaa asuntojen hintakehityksestä Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2014.
Eniten nousseet
neliöhinta 2014 (€) ja muutos 2005 -2014 (%) sekä tehdyt kaupat keskim. vuodessa
- Sodankylä 1 084 €, 116 % (kaivosbuumi, Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, nosti hintoja), 29
- Riihimäki 1 835 €, 103 %, 106
- Reisjärvi 1 086 €, 101 %, 5
- Kokkola 1 909 €, 97 %, 63
- Seinäjoki 1 608 €, 88 %, 54
- Kolari 2 219 €, 85 %, 4
- Jyväskylä 1 420 €, 84 %, 41
- Kokkola 2 050 €, 82 %, 159
- Kaskinen 988 €, 79 %, 9
- Helsinki 4 782 €, 79 %, 27
Vähiten nousseet
neliöhinnat (€) ja muutos 2005-2014 (%)
- Ruokolahti 1 1303 €, -1 %, 21
- Ähtäri 880 €, -2 %, 32
- Oulu 1 421€, -3 %, 57
- Huittinen 691 €, -3 %, 5
- Hämeenkyrö 966 €, -5 %, 32
- Tyrnävä 1 019 €, -5 %, 18
- Keminmaa 816 €, -5 %, 19
- HEINOLA 838 €, -8 %, 43
- Salo 886 €, -10 %, 25
- Imatra 765€, -12 %, 42
HS.fi:stä löytyy asuntojen keskihintojen muutokset 944 eri postinumeroalueella.
Sodankylän asuntojen hintamuutos, asunnot kallistuneet 116 %, johtuu HS:n toimittajan mukaan siitä, että Sodankylään muutti runsaasti maksukykyisiä ihmisiä kaivoksen avauksen jälkeen. "Ostimme omakotitalon, koska se oli nopein tapa saada iso perheasunto", kertoo etelafrikkalainen sähköasiantuntija artikkelissa. Kaivos työllistää 340 työntekijää.
Muuttoliike muokkaa Suomea
HS:n mukaan hintojen muutoksista voi päätellä, miten muuttoliike muokkaa Suomea.
Hintakehitykseen vaikuttaa Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteenprofessorin Heikki Loikkasen mukaan TYÖPAIKKOJEN, VÄESTÖN ja OSTOVOIMAN KESKITTYMINEN.
Imatran väki on vähentynyt 2005 - 2014 noin 1500 asukkaalla eli 28.000:een. Samaan aikaan asuntojen neliöhinta on laskenut 100 €. Heinolan hälyttävän korkea muuttovirta tulisi saada kääntymään nousuun. Erityisen tärkeää on yritystoiminnan tukeminen ja uusien työpaikkojen lisäys mikä lisää väkilukua ja ostovoimaa ja verotuloja.
Eniten nousseet
neliöhinta 2014 (€) ja muutos 2005 -2014 (%) sekä tehdyt kaupat keskim. vuodessa
- Sodankylä 1 084 €, 116 % (kaivosbuumi, Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, nosti hintoja), 29
- Riihimäki 1 835 €, 103 %, 106
- Reisjärvi 1 086 €, 101 %, 5
- Kokkola 1 909 €, 97 %, 63
- Seinäjoki 1 608 €, 88 %, 54
- Kolari 2 219 €, 85 %, 4
- Jyväskylä 1 420 €, 84 %, 41
- Kokkola 2 050 €, 82 %, 159
- Kaskinen 988 €, 79 %, 9
- Helsinki 4 782 €, 79 %, 27
Vähiten nousseet
neliöhinnat (€) ja muutos 2005-2014 (%)
- Ruokolahti 1 1303 €, -1 %, 21
- Ähtäri 880 €, -2 %, 32
- Oulu 1 421€, -3 %, 57
- Huittinen 691 €, -3 %, 5
- Hämeenkyrö 966 €, -5 %, 32
- Tyrnävä 1 019 €, -5 %, 18
- Keminmaa 816 €, -5 %, 19
- HEINOLA 838 €, -8 %, 43
- Salo 886 €, -10 %, 25
- Imatra 765€, -12 %, 42
HS.fi:stä löytyy asuntojen keskihintojen muutokset 944 eri postinumeroalueella.
Sodankylän asuntojen hintamuutos, asunnot kallistuneet 116 %, johtuu HS:n toimittajan mukaan siitä, että Sodankylään muutti runsaasti maksukykyisiä ihmisiä kaivoksen avauksen jälkeen. "Ostimme omakotitalon, koska se oli nopein tapa saada iso perheasunto", kertoo etelafrikkalainen sähköasiantuntija artikkelissa. Kaivos työllistää 340 työntekijää.
Muuttoliike muokkaa Suomea
HS:n mukaan hintojen muutoksista voi päätellä, miten muuttoliike muokkaa Suomea.
Hintakehitykseen vaikuttaa Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteenprofessorin Heikki Loikkasen mukaan TYÖPAIKKOJEN, VÄESTÖN ja OSTOVOIMAN KESKITTYMINEN.
Imatran väki on vähentynyt 2005 - 2014 noin 1500 asukkaalla eli 28.000:een. Samaan aikaan asuntojen neliöhinta on laskenut 100 €. Heinolan hälyttävän korkea muuttovirta tulisi saada kääntymään nousuun. Erityisen tärkeää on yritystoiminnan tukeminen ja uusien työpaikkojen lisäys mikä lisää väkilukua ja ostovoimaa ja verotuloja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistäpähän niitä uusia yrittäjiä nyt huonona taloustilanne aikaan tulisi,kun ei niitä heinolaan hyvinäkään aikoina ilmestynyt liiemmin,ja talvella uutisointiin et ne kylät jotka on taantumassa nyt tulevat nousukauden koittaessa painumaan yhä alemmas ja kylät joilla nyt menee hyvin parjäävät yhä paremmin,eli kiinteistömassan hintojen lasku jatkuu ja tulee kiihtymään jatkossa.Jos ei nyt ihan ihmettä tapahdu esin 200-300 henkilöä työllistävä yritys rantautuisi heinolaan ,mut tokkopa sentään.
Hohhoijaa ostovoima heikkoa ketä kiinnostaa yrittää puolityhjässä kaupungissa.
Heinola Resort -hanke on esimerkki heinolalaisesta hankesuunnittelusta, joka ei johda mihinkään. Resort 2012 - 2014 on jatkoa v. 2011 käynnistetylle hankkeelle, joten hanke on kestänyt kolme vuotta. Kokonaisbudjetti Heinola Resortille oli 1.051.499 euroa, josta EU:n sosiaalirahaston kautta 70% ja Heinolan kaupungilta 15 % muu tuki Sysmästä ja Hartolasta, jotka erosivat Resortista viime vuonna.
Mikä on projektin konkreettinen tulos. Ketkä ovat miljoonahankkeen vastuuhenkilöt Heinolassa? Mitä tehtiin tai mikä olisi pitänyt tehdä paremmin?
Tavoitteena oli, että Heinolan seutu (Heinola, Sysmä ja Hatola) profiloituu Heinolan seudun visio 2020 -tavoitteen mukaisesti. Mikä on Heinolan Seudun visio 2020, tietävätkö heinolalaiset tai nykyiset päättäjät... että profiloidutaan vuoteen 2020 Resort-alueen VAPAA-AJAN JA MATKAILUN KESKUKSEKSI.
Suunnitteluun on siis käytetty 1 miljoona 51 tuhatta 499 euroa ja mitä suunnittelulla saatiin?
Saatiin VAIN omituiset Resort-sivut, joissa noin satakunta yritystä esittäytyy, jos vain joku osaa kyseisiä sivuja etsiä tai sieltä etsimäänsä löytää.
Hankkeen perusolettamus oli, että asiakasmäärät, viipymä ja seudulle jäävä rahamäärä kasvavat, kun palveluntarjonta monipuolistuu ja palvelut löydetään helpommin.
Kun nyt hankkeen loppuraportti valmistuu niin miten PANOS/TUOTOS onnistui? Monipuolistuivatko palvelut ja onnistuiko Resort-alueen markkinointi toivotulla tavalla, lisäten asiakasmääriä, asiakkaiden viipymiä ja kasvoiko rahamäärä palvelujen monipuolistuessa?
Miten käy Heinolan matkailun markkinoinnin, palvelujen, asiakasmäärien ja viipymä tai rahajäämän kun Resort-hanke loppuu? Paremmin, huonommin vai ei mitään vaikutusta? Jäikö se miljoona euroa Heinolaan, josta EU maksoi 70 % ja jos jäi niin mihin rahat menivät?
Ai, helsingissä tehdään 27 kauppaa vuosittain.