vihaan
mä vihaan sua niin,
etten koskaan ennen oo
sä teit juuri sen mitä et olisi saanut
sä nolasit mut
mä vihaan sua
en rakasta enää
no niin, mä vihaan sitä nyt, ja en tiä kuinka oon voinu joskus pitää...
mä vihaan sua niin,
etten koskaan ennen oo
sä teit juuri sen mitä et olisi saanut
sä nolasit mut
mä vihaan sua
en rakasta enää
no niin, mä vihaan sitä nyt, ja en tiä kuinka oon voinu joskus pitää...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uhhuh. Uusi kotimainen klassikko on syntynyt. Painokoneet hyrrämään.
Taberman, sulla on kilpailija. Jeah!
Leino ja Taberman ovat sentään sanoneet jotain uutta ja omilla rytmeillään...
...et sä vihaa, sä rakastat edelleen! Välittämisen tunne kuvastui runostasi, vaikka vihaa julistitkin.
kyllä tää on vihaa...
mä rakastin edelleen ennen tätä, ja väitin että olin päässy yli, ja nyt poltin näppini niin että nyt mä vihaan...
erehdyksistä oppii...
jopa lukeen itteensä...
Joskus viha ja rakkaus kulkee käsi kädessä.
Vihaa, kun on pettynyt sydänjuuriaan myöten,
mutta syvällä sisimmässään rakastaa kuitenkin.
Tiedän tämän, omassa nuoruudessani mulle kävi näin.
Jouduin pettymään katkerasti, mutta kipinä jäi vielä vuosiksi eteenpäin.
no jaa...
viha pikkuhiljaa laantuu...
rakkaus ei tuu tilalle(onneks)
se ärsyttää päiväpäivältä vähemmän,
mut en anna itteni rakastuu siihen uudestaan...
On kuin kenen tahansa teinin päiväkirjaa. Hae kirjastosta joku kirjoittajaopas tai hyvien runoilijoiden kirjoja, niin pääset vähän jyvälle mitä runo on. Kirjoita edelleen silti, kehityt koko ajan!
mutta vihaa en tunne