Talvisodan aikana olin vasta kouluni lopettanut ja me lapset olimme VSS-lähetteinä, mikä ei meidän paikkakunnallamme aiheuttanut oikeastaan mitään toimintaa sillä meillä ei ollut suuria pmmituksia.
Jatkosodassa olin jo apusisarena sotasairaalassa, joten siinä toimessa koin olevani enemmän isänmaan asialla.
Mitään uutta kerrottavaa ei niiltä ajoilta enää ole. Kaikki tapahtumat ovat jo moneen kertaan läpikerrottu monella eri taholla.
Mieluummin jättäisin koko sodan jo unholaan.
0Äänestä
exR
Onhan niitäkin aikoja muisteltava, rakentavassakin mielessä, mutta sota oli ja on aina sotaa, raskasta aikaa kaikille. Paljon menetyksiä.
0Äänestä
pullaulla
exR kirjoitti:
Onhan niitäkin aikoja muisteltava, rakentavassakin mielessä, mutta sota oli ja on aina sotaa, raskasta aikaa kaikille. Paljon menetyksiä.
mitä tehtäis huomena ,että pysuttäis terveenä .Laitetaanko kynttilöitä joulua odotellessa ,koitetaan unohtaa ne sotaajat.Historian kirjoja ja sotaromaania on kyllä ihan tarpeeksi jo.
0Äänestä
yltympäriinsä
pullaulla kirjoitti:
mitä tehtäis huomena ,että pysuttäis terveenä .Laitetaanko kynttilöitä joulua odotellessa ,koitetaan unohtaa ne sotaajat.Historian kirjoja ja sotaromaania on kyllä ihan tarpeeksi jo.
Ja romaaniksi otetaan joku ihanan romanttinen tai sitten salapoliisijuttu, ehkäpä scifi tai miksei selailtasi vaikkapa keittokirjaa, siitäkin lähtee nälkä.
0Äänestä
Pönttö
exR kirjoitti:
Onhan niitäkin aikoja muisteltava, rakentavassakin mielessä, mutta sota oli ja on aina sotaa, raskasta aikaa kaikille. Paljon menetyksiä.
Täälläkin. Kovin tuottoisa korpi kirjailijaksi.
0Äänestä
tukkia
Pönttö kirjoitti:
Täälläkin. Kovin tuottoisa korpi kirjailijaksi.
yhden tirpin nokka?
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Talvisodan aikana olin vasta kouluni lopettanut ja me lapset olimme VSS-lähetteinä, mikä ei meidän paikkakunnallamme aiheuttanut oikeastaan mitään toimintaa sillä meillä ei ollut suuria pmmituksia.
Jatkosodassa olin jo apusisarena sotasairaalassa, joten siinä toimessa koin olevani enemmän isänmaan asialla.
Mitään uutta kerrottavaa ei niiltä ajoilta enää ole. Kaikki tapahtumat ovat jo moneen kertaan läpikerrottu monella eri taholla.
Mieluummin jättäisin koko sodan jo unholaan.
Onhan niitäkin aikoja muisteltava, rakentavassakin mielessä, mutta sota oli ja on aina sotaa, raskasta aikaa kaikille. Paljon menetyksiä.
mitä tehtäis huomena ,että pysuttäis terveenä .Laitetaanko kynttilöitä joulua odotellessa ,koitetaan unohtaa ne sotaajat.Historian kirjoja ja sotaromaania on kyllä ihan tarpeeksi jo.
Ja romaaniksi otetaan joku ihanan romanttinen tai sitten salapoliisijuttu, ehkäpä scifi tai miksei selailtasi vaikkapa keittokirjaa, siitäkin lähtee nälkä.
Täälläkin. Kovin tuottoisa korpi kirjailijaksi.
yhden tirpin nokka?