Satuin kirjottamaan stooria toiselle palstalle ja palasi samalla mieleen tämä vanha kunnon Rakkaus-palsta, jossa teinivuosinani 2004 eteenpäin pyörin aika paljon. Samanlaista epävarmaa, kyselevää settiä aikalaisteni kanssa kirjoiteltiin kuin tekin täällä tänään ja voin nyt onneksenne kertoa, että kyllä se siitä. Suurella osalla ei teinistä lähtien seurustelu vielä uppoa. Itseäni se hämmensi aika lailla, intensiivinen käsite. Nollakokemuksesta jokainen lähtee, hämmentäviä tekijöitä kuten ihmissuhteen luominen ja ylläpito, myös seksi. Itselleni aikamoinen tabu pitkään. Suuria tunteita, odotuksia, pelkojen kohtaamista yms. Nuoren kundin hormonikierron lisäksi koko seurustelun funtsiminen oli riittävästi ahdistumaan ja sekoittamaan ajatukset. Seurustelukumppaneita elämä tuonut eteen muutamia, pisin tämän hetkisen mimmin kanssa 2 vuotta. Melko vanhana lähdin kuitenkin liikkeelle ja olen tyytyväinen siihen. Kuulun kerhoon joka koki ensisuudelmansa baarissa 18-vuotiaana, ihmisen kanssa, josta en nyt suoranaisesti välittänyt. Eipä ole haitannut lainkaan. Suudelkaa ihmisiä, joiden kanssa huvittaa ja siihen mahdollisuus löytyy. Aiempiakin mahdollisuuksia koulunpiirissä olisi ollut, mutten monelle tyypilliseen tapaan koskaan kehdannut alkaa koulukavereiden kanssa säätämään. Olisi voinut mennä vaikka kasvot luokan edessä, todellisuudessa ketään ei olisi kiinnostanut lainkaan. :D Mun ohje kouluakäyville, go for it. Tunnette toisenne ja jos on yhteistä säveltä, miksi etsiä kauempaa? Luokan mimmien kanssa jälkeenpäin kuitenkin törmäily romanttisessa mielessä, miksei siis jo silloin?
Meikäläisen vinkit seurusteluun liittyen. Jos haluat saada itsellesi kumppanin, joka on kaunis, fiksu ja aikaansaava: ole itse sitä samaa.
-Ennen salitreenien aloittamista en kauniiden tyttöjen kanssa saanut aikaan.
-Ennen uskottavaa opiskelupaikaa en ollut vakuuttava hyvässä seurassa, elämäni vaikutti olevan vailla suuntaa. Pyörin oman alemmuudentunteen takia seurassa, joka oli huonoa, meni rahat ja melkein terveys.
-Ilman järkevää tekemistä ihminen myös passivoituu, tämä tuli koettua. Jollei opiskelupaikkaa löydy, mene töihin, tee jotain. Laiskaa ihmistä ei elämäänsä rakentava halua vierelleen ottaa.
-Itsevarmuus: tämä yllättäen löytyy siinä vaiheessa kun tajuaa itsellään olevan valuuttaa joka pelaa seurustelumarkkinoilla. Hyvä ulkonäkö, suunta elämässään -nämä kaksi karsivat osan pois pelistä, mutta näitä voi aina parantaa- ;) järkeä päässä, terveet arvot, rahaakin toki voi olla, muttei sillä seurusteluasteella niin paljoa aikaan saa (Avioliittoon siirtyessä alkaa toisen talous enemmän kiinnostaa).
Itseäni vastaavanlainen ohjeistus olisi teininä masentanut ja ahdistanut ja tuntunut kuin olisi pitkäkin tie kuljettavana. Todellisuudessa aika kuitenkin menee eteenpäin teet mitä tahansa ja elämän organistointi kannattaa ja rohkea harppaus eteenpäin uusien haastavien asioiden pariin kouraisee vatsasta vain harpatessa. Sopeutuessa saa tietenkin aika ajoin purra hammasta, mutta siitä se tasoittuu ajanmittaan ja samaa tekee jokainen meistä.
Yläasteen jälkeen elämä tuo uusia kiinnostavia asioita, muta aikana yläastekin oli erikoista. Jokainen on yhä samassa veneessä, vailla sen suurempia määritelmiä opiskelupaikan ja tulevaisuuden näkymien suhteen. Teillä on siis toistenne kanssa paljon yhteistä, vaikkette näin ehkä kokisikaan. ;)
Meikäläisen vinkit seurusteluun liittyen. Jos haluat saada itsellesi kumppanin, joka on kaunis, fiksu ja aikaansaava: ole itse sitä samaa.
-Ennen salitreenien aloittamista en kauniiden tyttöjen kanssa saanut aikaan.
-Ennen uskottavaa opiskelupaikaa en ollut vakuuttava hyvässä seurassa, elämäni vaikutti olevan vailla suuntaa. Pyörin oman alemmuudentunteen takia seurassa, joka oli huonoa, meni rahat ja melkein terveys.
-Ilman järkevää tekemistä ihminen myös passivoituu, tämä tuli koettua. Jollei opiskelupaikkaa löydy, mene töihin, tee jotain. Laiskaa ihmistä ei elämäänsä rakentava halua vierelleen ottaa.
-Itsevarmuus: tämä yllättäen löytyy siinä vaiheessa kun tajuaa itsellään olevan valuuttaa joka pelaa seurustelumarkkinoilla. Hyvä ulkonäkö, suunta elämässään -nämä kaksi karsivat osan pois pelistä, mutta näitä voi aina parantaa- ;) järkeä päässä, terveet arvot, rahaakin toki voi olla, muttei sillä seurusteluasteella niin paljoa aikaan saa (Avioliittoon siirtyessä alkaa toisen talous enemmän kiinnostaa).
Itseäni vastaavanlainen ohjeistus olisi teininä masentanut ja ahdistanut ja tuntunut kuin olisi pitkäkin tie kuljettavana. Todellisuudessa aika kuitenkin menee eteenpäin teet mitä tahansa ja elämän organistointi kannattaa ja rohkea harppaus eteenpäin uusien haastavien asioiden pariin kouraisee vatsasta vain harpatessa. Sopeutuessa saa tietenkin aika ajoin purra hammasta, mutta siitä se tasoittuu ajanmittaan ja samaa tekee jokainen meistä.
Yläasteen jälkeen elämä tuo uusia kiinnostavia asioita, muta aikana yläastekin oli erikoista. Jokainen on yhä samassa veneessä, vailla sen suurempia määritelmiä opiskelupaikan ja tulevaisuuden näkymien suhteen. Teillä on siis toistenne kanssa paljon yhteistä, vaikkette näin ehkä kokisikaan. ;)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.