Heinolan valtuustotyöskentelyn lopettaa kaksi valtuutettua prhaastaa päästä. Se on iso menetys heinolaisessa päätöksenteossa. Valitettavasti Hannele Rämö ja Risto Ulmanen luovuttavat eli luopuvat valtuustopaikoista. Rämö sai viime vaalissa 537 ääntä ja Ulmanen 156 ääntä. Vertailun vuoksi valtuustoon pääsi demarivaltuutettu Heimo Riutta 63 äänellä saaden lautakunnan puheenjohtajuuden.
Rämön mukaan merkittävistä asioista on tehty koko valtuuston kattavat pätökset etukäteen, eikä niihin ole voinut mitenkään valtuustossa vaikuttaa. Lisäksi yrityselämän asiantuntijat on syrjäytetty elinkeinopolitiikasta. Rämö ja Ulmanen toteavat lisäksi (IH 14.4.), ettei valtuustolla ole enää todellista päätösvaltaa.
Valta on Heinolassa keskittynyt valmistelijoille sekä kaupunginhallitukselle että erilaisille ohjaus- ja työryhmille sekä toimikunnille, joita on perustettu kyseenalaisten tarpeiden mukaan ilman valtuustokäsittelyä. Sen sijaan että asiat tuotaisiin hyvin valmisteltuina valtuustolle.
Vuonna 2014 valtuusto käsitteli pöytäkirjojen mukaan 125 asiakohtaa. Vastaavasti kaupunginhallituksen kokouksissa päätettiin tai valmisteltiin 469 asiaa.
Vuonna 2015 kaupunginhallitus on 13.4. mennessä käsitellyt 133 asiaa ja valtuusto vastaavsti kolmessa kokouksessaan 33 asiaa. Valtuusto on todennut vanhusten hoivapaikkajonon säännöllisesti kokouksissaan. Hoivapaikkajonon toteaminen riittäisi lautakunnalle tai kaupunginhallitukselle, kun "jononvartijan" mukaan tehostettuun palveluasemiseen ei enää kotikuntalain mukaan jonota yhtään heinolalaista.
Heinolaan perustettiin elinkeinotoimi ja elinkeinotoimelle johtajan valitsi kaupunginhallitus, valtuustolla ei ollut mitään sanomista elinkeinotoimen perustamisessa ja toimenjohtajan valinnassa, kun kaupunginhallitus päätti valitsevansa elinkeinotoimelle yksikönjohtajan, vaikka yksikönjohtajana jo työskenteli entinen EU-koordinaattori.
Valtuutettujen tekemien aloitteiden kohtelu osoittaa valtuuston huonoa arvostusta ja heinolalaista päätöksentekokulttuuria. Ovatko valtuutettujen aloitteet turhia ja tehty vain mainosmielessä vai valvovatko valtuutetut ja valtuuston puheenjohtaja aloitteidensa etenemistä hallintokoneistossa?
Valtuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksesta hyväksyä yksimielisesti, että tekemänsä aloitteet ja aloitteiden toimenpiteet merkitään tiedoksi, vaikka vanhimmat valtuustoaloitteet on jätetty vuonna 2011 ja 2012. Yhteensä valtuustoaloitteita oli maaliskuussa "työn alla" eli hallintokoneiston käsittelyssä 22. Siellä on mielenkiintoisia valtuustoaloitteita valmisteltavina konsernihallinnossa, teknisessä toimessa tai kaikilla eri tulosalueilla. Jotkut aloitteet "aika hoitaa" tai asia todetaan loppuunkäsitellyksi virkamiehen valmistelun mukaisesti ilman valtuutettujen tukea omille tai valtuustoryhmänsä aloitteille.
Onko PIENHANKINTAOHJEET virkamiehille tehty ja ohjeistus First Card -luottokorttien käytöstä laadittu. Konsernihallinnossa on valmistelussa edelleen valtuuston puheenjohtajan aloite "Heinolan kaupungin hankinnat avoimeksi dataksi nettiin". Montako vuottaa kestänee valtuuston puheenjohtajan tekemän aloitteen valmistelu? Tammikuun valtuuston kokouksessa on jätetty Ulmanen ym. aloite "Henkilöstösuunnitelma johtoon ja hallintoon" ja "Heinolan valtuuskunnan toimintaan muutoksia" sekä Bondenin ym. aloite "Strategian ja elinkeinostrategian kehittäminen".
Mielenkiintoista olisi tutustua Heinolan elinkeinostrategiaan, että miten yritystoimintaa kehitetään huomioiden Heinolan nykytilanne, uhat ja mahdollisuudet.
Työllisyydenhoito on saanut oman TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMANSA VUODELLE 2015.
(Kaupunginhallituksen kokous 13.4.2015, pykälä 123)
Hoitosuunnitelmassa todetaan, että Heinolan työttömyysaste oli ELY-työllisyyskatsauksen mukaan tammikuussa 2015 jo 18,4 %. Kasvua vuoden aikana oli tullut 1,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli 1594. KELAlle palautettiin työmarkkinatuen maksuosuutta (n.s. sakkoja) viime vuonna 1.234.545 €. Tänä vuonna Heinola joutunee palauttamaan jo yli kaksi miljoonaa euroa työmarkkinauudistuksen tultua voimaan. Työllisyydenhoitosuunnitelman mukaan muun muassa tavoitteena on lisätä työttömien mahdollisuuksia sijoittua yksityiselle sektorille ja erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Yksityinen sektori Heinolassa kutistuu ja yhä useampi yrittäjä luovuttaa. Heinolaan pitäisi saada uusia yrittäjiä, uusia investointeja ja kaupungin tuella. Niin tekevät ne kaupungit, jotka saavat uusia yrityksiä. Kaupungin "yrittäjyyshoukuttavuutta" on lisättävä sen sijaan että "kehitetään kehitystä" ja suunnitellaan toteuttamiskelvottomia hankkeita. Heinola voisi esim. maksaa uusille yrittäjille vuokratukea tai ylimääräistä starttirahaa, sen sijaan että palauttaa Kelalle työllisyysrahoja 2 miljoonaa.
Hannele Rämö on aivan oikeassa todetessaan, että yrityselämän asiantuntijat on syrjäytetty elikeinopolitiikasta. Se näkyy suurtyöttömyytenä ja väkiluvun vähenemisenä.
Rämön mukaan merkittävistä asioista on tehty koko valtuuston kattavat pätökset etukäteen, eikä niihin ole voinut mitenkään valtuustossa vaikuttaa. Lisäksi yrityselämän asiantuntijat on syrjäytetty elinkeinopolitiikasta. Rämö ja Ulmanen toteavat lisäksi (IH 14.4.), ettei valtuustolla ole enää todellista päätösvaltaa.
Valta on Heinolassa keskittynyt valmistelijoille sekä kaupunginhallitukselle että erilaisille ohjaus- ja työryhmille sekä toimikunnille, joita on perustettu kyseenalaisten tarpeiden mukaan ilman valtuustokäsittelyä. Sen sijaan että asiat tuotaisiin hyvin valmisteltuina valtuustolle.
Vuonna 2014 valtuusto käsitteli pöytäkirjojen mukaan 125 asiakohtaa. Vastaavasti kaupunginhallituksen kokouksissa päätettiin tai valmisteltiin 469 asiaa.
Vuonna 2015 kaupunginhallitus on 13.4. mennessä käsitellyt 133 asiaa ja valtuusto vastaavsti kolmessa kokouksessaan 33 asiaa. Valtuusto on todennut vanhusten hoivapaikkajonon säännöllisesti kokouksissaan. Hoivapaikkajonon toteaminen riittäisi lautakunnalle tai kaupunginhallitukselle, kun "jononvartijan" mukaan tehostettuun palveluasemiseen ei enää kotikuntalain mukaan jonota yhtään heinolalaista.
Heinolaan perustettiin elinkeinotoimi ja elinkeinotoimelle johtajan valitsi kaupunginhallitus, valtuustolla ei ollut mitään sanomista elinkeinotoimen perustamisessa ja toimenjohtajan valinnassa, kun kaupunginhallitus päätti valitsevansa elinkeinotoimelle yksikönjohtajan, vaikka yksikönjohtajana jo työskenteli entinen EU-koordinaattori.
Valtuutettujen tekemien aloitteiden kohtelu osoittaa valtuuston huonoa arvostusta ja heinolalaista päätöksentekokulttuuria. Ovatko valtuutettujen aloitteet turhia ja tehty vain mainosmielessä vai valvovatko valtuutetut ja valtuuston puheenjohtaja aloitteidensa etenemistä hallintokoneistossa?
Valtuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksesta hyväksyä yksimielisesti, että tekemänsä aloitteet ja aloitteiden toimenpiteet merkitään tiedoksi, vaikka vanhimmat valtuustoaloitteet on jätetty vuonna 2011 ja 2012. Yhteensä valtuustoaloitteita oli maaliskuussa "työn alla" eli hallintokoneiston käsittelyssä 22. Siellä on mielenkiintoisia valtuustoaloitteita valmisteltavina konsernihallinnossa, teknisessä toimessa tai kaikilla eri tulosalueilla. Jotkut aloitteet "aika hoitaa" tai asia todetaan loppuunkäsitellyksi virkamiehen valmistelun mukaisesti ilman valtuutettujen tukea omille tai valtuustoryhmänsä aloitteille.
Onko PIENHANKINTAOHJEET virkamiehille tehty ja ohjeistus First Card -luottokorttien käytöstä laadittu. Konsernihallinnossa on valmistelussa edelleen valtuuston puheenjohtajan aloite "Heinolan kaupungin hankinnat avoimeksi dataksi nettiin". Montako vuottaa kestänee valtuuston puheenjohtajan tekemän aloitteen valmistelu? Tammikuun valtuuston kokouksessa on jätetty Ulmanen ym. aloite "Henkilöstösuunnitelma johtoon ja hallintoon" ja "Heinolan valtuuskunnan toimintaan muutoksia" sekä Bondenin ym. aloite "Strategian ja elinkeinostrategian kehittäminen".
Mielenkiintoista olisi tutustua Heinolan elinkeinostrategiaan, että miten yritystoimintaa kehitetään huomioiden Heinolan nykytilanne, uhat ja mahdollisuudet.
Työllisyydenhoito on saanut oman TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMANSA VUODELLE 2015.
(Kaupunginhallituksen kokous 13.4.2015, pykälä 123)
Hoitosuunnitelmassa todetaan, että Heinolan työttömyysaste oli ELY-työllisyyskatsauksen mukaan tammikuussa 2015 jo 18,4 %. Kasvua vuoden aikana oli tullut 1,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli 1594. KELAlle palautettiin työmarkkinatuen maksuosuutta (n.s. sakkoja) viime vuonna 1.234.545 €. Tänä vuonna Heinola joutunee palauttamaan jo yli kaksi miljoonaa euroa työmarkkinauudistuksen tultua voimaan. Työllisyydenhoitosuunnitelman mukaan muun muassa tavoitteena on lisätä työttömien mahdollisuuksia sijoittua yksityiselle sektorille ja erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Yksityinen sektori Heinolassa kutistuu ja yhä useampi yrittäjä luovuttaa. Heinolaan pitäisi saada uusia yrittäjiä, uusia investointeja ja kaupungin tuella. Niin tekevät ne kaupungit, jotka saavat uusia yrityksiä. Kaupungin "yrittäjyyshoukuttavuutta" on lisättävä sen sijaan että "kehitetään kehitystä" ja suunnitellaan toteuttamiskelvottomia hankkeita. Heinola voisi esim. maksaa uusille yrittäjille vuokratukea tai ylimääräistä starttirahaa, sen sijaan että palauttaa Kelalle työllisyysrahoja 2 miljoonaa.
Hannele Rämö on aivan oikeassa todetessaan, että yrityselämän asiantuntijat on syrjäytetty elikeinopolitiikasta. Se näkyy suurtyöttömyytenä ja väkiluvun vähenemisenä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
"KELAlle palautettiin työmarkkinatuen maksuosuutta (n.s. sakkoja) viime vuonna 1.234.545 €. Tänä vuonna Heinola joutunee palauttamaan jo yli kaksi miljoonaa euroa työmarkkinauudistuksen tultua voimaan.".
Tah?
Miljoonasakot on Heinolan perinne. Tätä tapaa ei voi mitenkään selittää. Miksi rahoja ei käytetä? Onko virkamiehiä jotenkin hylkäämispäätössadisteja, että "en anna, vaikka voisin"? Tai kateusperiaate, jos ei mulle, niin ei sulle?
Mikä on kumileimasin? Onko sama kuin "pitkälistalainen", joka tehnyt todella pitkän fraasikokelmansa tyhjän päiväisistä asioista. Mikä on viimeisin väkilu? Etkö seuraa sitä aktiivisesti.
Ymmärsitkö itse mitä kirjoitit? Väität tyhjänpäiväisiksi asioita, joiden tekemättä jättäminen lisää Heinolan taantumista ja asukkaiden hyvinvoinnin vähenemistä.
Poliittiset heikkoälyisimmät luopuivat - Nyt Heinolassa kaikki hyvin.
Päinvastoin. He taisivat jäädä jäljelle.
Taitaapi olla Rämön kirjoitus tuo avaus. Hyvä kiittää itseään. Kuinkahan kaunan näitä "paljastuksia" jatkuukaan ja testamentteja pukkaa. Uppoaako Heinola nyt (HeNy) kun tapahtui tällaista. Heinola selviää kuten tähänkin asti!
Vastaus alkuperäiseen vastaus, kyllä on.
Puolet valtuutetuista ekakertalaisia. Malin ja Hilden pyörittää miten tahtoo. Valtuustossa ei synny keskustelua tai se estetään. Äänestykset menee miten sattuu. Laittomia päätöksiä hihnalta. Kj on sivuraiteella. Lautakunnat ja hallitus päättävät. Lehti jättää kirjoittamatta tärkeistä asioista.
Kiitos Seuraaja! Kirjoitit juri niin kuin asiat ovat. Ihan nappiin.
Mielenkiintoinen parivaljakko tuo Hilden - Malin.
Se vaan, että poliittinen selkänoja loppuu AINA aikanaan. Ei ehkä kannata laittaa kaikkia helyjä seitsenkymppisen poliitikon koriin kannettavaksi...muutos tulee ennemmin tai myöhemmin.
Kaikki joilla on järkeä hakevat jo etäisyyttä Hildenin kabinettiin. Se uppoaa omaan mahdottomuuteensa.
Psykologinen manipulointi on sosiaalisen vaikuttamisen muoto, joka on käyttäytymistapojen tietoista tai tiedostamatonta käyttämistä keskustelussa omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Manipulointia voi tapahtua kaikissa tilanteessa, jossa ihmiset puhuvat keskenään.Manipulaatio on suurelta osin vastapuolen ennalta-arvattavien reaktioiden käyttämistä manipuloijan hyödyksi.
Manipuloinnin kohteeksi joutuneesta tuntuu siltä, hän joutuu tekemään jotain vastoin tahtoaan tai omia etujaan toisen ihmisen hyväksi.
Onko meillä virassaolevaa kaupungin johtajaa ollenkaan ?
Hyvä kysymys. Samaa olen pohtinut.
Kyllä rinnevaaralaiset on saaneet bensaa koneisiinsa, kirjoituksia tulee liukuhihnalta. Tita on poissa, pikku-hannu ja hannele-suuri ovat poissa
Heinolassa kaikki hyvin vihdoinkin.
Heinolassa ei todellakaan ole kaikki hyvin, ei vaikka niin vailla perusteita hokisikin.
Pahin on vielä edessä ja huonoista ajoista selviämistä ei auta kyvyttömyys joka on kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa silmiinpistävää. Eipä tosin valmistelussakaan ole kehumista, kun juosten kustut päätösehdotukset jalostuvat päätöksiksi sellaisenaan tai hallituksen niitä vielä huonommaksi sorvaamana.
Kyse on vakavista ongelmista, mutta eihän päättäjien toiminnalle voi viimekädessä kuin nauraa.
Kyse on kuin keisarin uusista vaatteista - kansa näkee typeryyden, mutta typerykset itse kokevat omaavansa rutkasti kompetenssia asioiden hoitoon, nimittäin yhtä näkymätöntä kuin ne keisarin vaatteetkin :)
Totta joka sana, valitettavasti. Vanhuus ei tule yksin.
Heinolassa kaikki hyvin tita, pikku-hannu ja hannele-suuri ovat pois sotkemassa Heinolan asioita.
Heinolassa oli kolme loppututkintoa suorittanut, kunnanjohtajana aiemmin toiminut, valtuuston yksimielisesti valitsema kaupunginjohtaja. Hän halusi kuunnella heinolalaisia ja yritti tarttua ongelmiin. Ongelmien kartoittaminen ja ratkaisujen löytäminen jäi kesken, kun kaupunginjohtajan erottaminen aloitettiin mediassa ja adresseilla sekä päiväkirjan pidolla. Heinolalaiset tietävät myös aikaisempien kaupunginjohtajien kohtelun. Kaupunginjohtaja Komonen teki parhaansa kunnes joutui sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle. Epäilemättä myös nykyinen kaupunginjohtaja tietää kaupunginjohtaja-historian ja on varovainen kaupunginhallituksen kanssa toimiessaan.
Miten luulisitte kaupunginjohtajalle käyvän, jos hän ryhtyisi edeltäjänsä tavoin kehittämään demokratiaa, kuulemaan kuntalaisia ja uskaltaisi puuttua epäkohtiin, joita on muun muassa heinolalaisessa hallintotavassa?
Itä-Häme uskaltaa pääkirjoituksessaan 16.4. otsikoida: Luopumiset oireita valtaongelmista. Jopa jotakin, tuleekohan nyt nuhteita pääkirjottajalle? Itä-Häme kirjoittaa heinolalaisesta valtapelistä:
"Tässä lehdessä hiljattain julkaistu vertailu osoitti, että nimenomaan Heinolassa valtaa on siirtynyt valtuustolta ja lautakunnilta kaupunginhallitukselle."
"Muodollisesti valtarakennelma on kunnossa, mutta onko kuitenkin sisältöasioissa tapahtunut vallansiirtoa laaja-alaiselta ja mielipidekirjoltaan rikkaalta lautakunta- ja valtuustomiehistöltä muutamille hallituksen jäsenille", kysytään pääkirjoituksessa.
Kyllä on. Olisi kiintoisaa tietää mitä työryhmiä, ohjausryhmiä ja toimikuntia Heinolassa toimii sekä mikä on toimeksianto ja keitä ryhmissä toimii. Äänestäjien tahto ei toteudu, jos kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin ei valita eniten ääniä saaneita. Esimerkiksi Heimo Riutta valittiin 63 äänellään sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi. Kari Kauppinen on 61 äänellään lautakunnan jäsen. Entä montako lautakunnan jäsentä on Parempi Heinola -ryhmästä, kun PaHen valtuustoryhmä sai 1414 ääntä? Perussuomalaisten Aven on ollut hallituksen jäsen ennen loikkaustaan, vaikka Persujen koko äänimäärä oli vain 488, kun taas Rämön ja Ulmasen äänet yhteensä olivat 693. Hannele Rämö ja Hannu Ulmanen suljettiin hallitustyöskentelystä erottamalla kaupunginhallitus epäluottamuksesta ja valitsemalla muut uudestaan lukuunottamatta 693 ääntä saaneet Rämö ja Ulmanen.
Heinolan valtapelissä on ollut monenmoisia käänteitä, joiden seurauksena käydään vieläkin oikeustoimia ja ilman kaupungin omaa lakimiestä. Kansliapäällikön virka muutettiin "valovoimaiseksi" ja viran vaatimuksista poistettiin lakiopinnot, jotka erotettu kaupunginjohtaja oli virkaan vaatinut. Näin kansliapäällikön virka muutettiin hallinto- ja kehitysjohtajan viraksi ja pitkän ja monimutkaisen valintamenttelyn seurauksena virkaan valittiin Heinolan henkilöstöjohtaja.
Heinolaan ei ole Itä-Hämeessä haastatellun nykyisen hallinto- ja kehitysjohtajan mukaan saatu rekrytoitua lakimiestä, vaikka lakimiestä on haettu jo viime kesästä. Rekrytointiyritystäkin on käytetty tuloksetta. Olisiko hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan kannattanut jättää lakiopinnot eikä jakaa kansaliapäällikön tehtäviä kahteen eri virkaan: hallinto- ja kehitysjohtaja sekä lakimies.
Heinolassa myös lääkäreiden rekrytointi on ollut vaikeaa, eikä sitä helpota se, että sote-lautakunta ja sote-toimen johto puuttuivat kahden lääkärin sananvapauteen heidän kirjoittaessaan paikallislehden mielipide-palstalle, mistä seurasi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Heinolassa on seurattu nykyisellä valtuustokaudella kaupunginjohtajapeliä ja epäluottamuserotteluja, jotka vaativat tilapäislautakunnat ja todistelut epäluottamuksesta. Niinpä esimerkiksi 30 vuotta vuokralla olleet rantapalstat ja niiden vuokrasopimusten umpeutuminen vuoden vaihteessa ovat jääneet toissijaiseksi. Kun vuokrapalstoista on tehty lukuisia valituksia ja tarvitaan "viisautta" myös Heinolan maankäytön tehostamisessa, olisi kaupungin oman lakimiehen pestaaminen ollut erityisen tärkeää. Riittääkö Heinolan lukuisissa oikeustoimissa, joita on viereillä eri oikeusasteissa ja aluehallinnossa se, että nykyisen hallinto ja kehitysjohtajan virka on "valovoimainen" eikä edellytä lakiopintoja? Miltä Heinolan tulevaisuus näyttää, kun "pöytä on putsattu" ja "koneisto rasvattu" mutta työttömyys kasvaa, Kelalle palautetaan 2 miljoonaa työmarkkintuen maksuosuutta ja jos huoltosuhde muuttuu negatiiviseksi, kuten Tilastokeskuksen ennuste kertoo? Heinolan väki myös väheni viime vuonna noin 270 heinolalaisella, mitä se kertoo Heinolan valta- ja muista ongelmista?
Huomaatko paskanjauhaja, että olet jäänyt kahden vuoden takaiseen, jo elettyyn elämään? Yritä päivittää itsesi tähän päivään tai edes tähän vuoteen. Katkerat kyntää ojissaan.
Mielestäni Äänestäjien-tahtoko kirjoittaja ei ole jäänyt kahden vuoden takaiseen, jo elettyyn elämään. Hän analysoi mielestäni hyvin nykytilannetta kaikessa surkeudessaan. Se ymmärrän, että Terapeuttiauttaa yrittää unohtaa kahden vuodet takaiset törkeydet, jos hän vaikka on ollut niissä osallisena. Minäkin yrittäisin unohtaa, jos olisin ollut mukana.
"Huomaatko paskanjauhaja...."
Kirjoittaja (terapeuttiauttaa) lienee sosiaalidemokraatti ja mielestäni häpeäksi omalle aatteelleen. Kannattaa miettiä, mitä puoluetta äänestää.
Olen samaa mieltä, että terapeuttiauttaa on sosiaalidemokraatti, joka kuuluu pormestarin sisäpiiriin.
Kun arvioidaan Heinolan hallintoa, päätöksentekokulttuuria ja pari päivää sitten saatua ilmoitusta kahden pitkäaikaisen vaikuttajan eroa valtuustosta, on syytä pohtia mikä Heinolassa mättää. Eroilmoitukset ja syyt valtuutettujen eroon on syytä ottaa vakavasti.
Miten heinolalaiset valtuutetut kokevat kaupunginhallituksen ja valtuuston työnjaon. Toimitaanko kuntalain mukaisesti asukkaiden tiedonsaanti ja osallistumisoikeus päätöksentekoon turvaten? Miten valmisteluvaiheessa olevista asioista informoidaan ja miten tehdyt päätökset kerrotaan? Kenen vastuulla on kuntalain mukainen tiedottaminen?
Yksi vaalikausi on lyhyt aika Heinolan kuihtumista arvioitaessa. Pitää arvioida syitä ja seurauksia ja päätöksentekijöiden osuutta sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Tehdyistä virheistä pitäisi ottaa oppia eikä toistaa niitä. Pitäisi huolehtia siitä että huono historia ei toista itseään. Kaupunginjohtajien kohtelusta, ohijohtamisesta ja valtuuston liian vähäisestä vaikutusvallasta Heinolan tulevaisuuden kannalta - on tarpeen keskustella ja arvioida kriittisesti tapahtunutta.
On hyvin surullista ja demokratian vastaista, jos kotikaupungin asioista huolissaan olevien kirjoituksia sanotaan "paskanjauhannaksi". Auttoikohan työsuojelu tai terapia niitä heinolalaisia virkamiehiä, jotka kääntyivät työsuojelu Wellamon puoleen huolestuessaan Heinolan tulevaisuudesta uuden kaupunginjohtajan aloittaessa työskentelynsä Heinolan parhaaksi? Miksi kirjoitat "terapeuttiauttaa" hyvistä mielipiteistä ja järkeviä asiatekstejä kirjoittaville "katkera kyntää ojissaan". Oletko kenties tyytymätön ja katkera omien aikaansaannostesi takia siellä omassa ojassasi tai allikossasi?
Heinolassa on pormestarimallihallinto.
Heinolan pormestarina on kh:n pj.
Kumileimasimet:
- kaupunginjohtaja
- valtuusto
On tainnut olla nyt eronnut rouva silloin hallituksen puheenjohtajana, kun nykyisiä johtosääntöjä on laadittu. Siksi iihmeellistä, että omiatekosiaan itkee. Eronnut rouvahan yritti vielä väinväkisin pitää itsellään puheenjohtajuudenkin neljä vuotta, mutta valtuusto onneksi äänesti kaksivuotta sitten toisin.
Älä ota enää...vaikka onkin perjantai
Vastaan, että kyllä on. On ollut vuosia.
Todella valitettavaa, ettei Rämö jaksanut enää tätä farssia. Hänellä olisi ollut paikkansa asioiden läheltäseuraajana ja raportoijana, vaikka valtuuston valta oliskin viety. Seuraaviin vaaleihin on pitkä aika. Hän olisi ehkä silloin ollut paremmassa tilanteessa, jos olisi jaksanut vielä sinnitellä. En kyllä tiedä, jaksaisinko itsekään hänen tilanteessaan. Heinola saattaa olla tuhon oma, ellei korruption hajottaminen ala jostain muualta ja pyyhkäise Heinolaakin puhtaammille vesille. Muutos ei ala ainakaan Heinolan kaupunginhallituksessa!
Hannele on sielukas ja sydämellinen ihminen, ja varmasti ikävystyy ja turhautuu nähden muiden välinpitämättömyyttä. Ja kun ei voi mitään asioille, niin tällaisella protestilla hän yrittää ainakin kiinnittää meidän huomion, miten huonosti ja väärin päätöksiä tehdään.