Kuvitellaan, että olet vakituisessa suhteessa ja nainen täräyttää, että hänet on joskus aiemmin raiskattu. Vaikuttaako se suhteeseen tai halukkuuteen naista kohtaan? Ja jos vaikuttaa niin miten?
Alkoi vaan kiinnostamaan, kun oma mies lähti menemään kun menin kertomaan asiasta. Oltiin seurusteltu liki 3 vuotta ennen kuin uskalsin asiasta mainita. Olisi kiva tietää pidänkö tulevaisuudessa suuni kiinni, jos kaikki miehet ovat samaa mieltä. Mitään traumoja ei ole jäänyt, ellei lasketa, että alkuun olen seksin suhteen melko arka ja varovainen.
Niin, että mitäs mieltä herrat on?
Alkoi vaan kiinnostamaan, kun oma mies lähti menemään kun menin kertomaan asiasta. Oltiin seurusteltu liki 3 vuotta ennen kuin uskalsin asiasta mainita. Olisi kiva tietää pidänkö tulevaisuudessa suuni kiinni, jos kaikki miehet ovat samaa mieltä. Mitään traumoja ei ole jäänyt, ellei lasketa, että alkuun olen seksin suhteen melko arka ja varovainen.
Niin, että mitäs mieltä herrat on?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Vaikuttaahan tuo. Ei sen haluihin pitäis vaikuttaa. Mut kun luulee, että nyt ehkä vihaat kaikkia miehiä, oot henkisesti järkyttyny ja voitko edes nauttia seksistä enää?
Siinä pohdittavaa miehelle...
no minuun se ei vaikuuttais, enkä ymmärrä miten se voi vaikuttaa..olen seurustellut raiskatun naisen kanssa ja seksi sujui ja kivaa oli no työn perässä toiseen kaupunkiin ja kaukosuhde ei sitten toiminut mutta kerro seuraavaks kohtalaisen äkkiä seurustelun alettua on helpompi luottaa ihmiseen kun se ei odota 3Vuotta
Meillä oli ihan normaali seksielämä ja aktiivinen sellainen. Aiemmin olin kertonut asiasta hieman kaartaen (tyyliin "joskus käynyt köpelösti miehen kanssa" tms..), mutta sen jälkeen kun menin mainitsemaan, että mut on raiskattu mies otti etäisyyttä ja seksi jäi siihen. Parin kuukauden päästä lähdettiin eri suuntiin. Oli kauhea kynnys kertoa asiasta, kun en ollut aiemmin kenellekään tutulle kertonut. Sen takia venytin mainitsemista, ehkä sit liiankin pitkään. Tän jälkeen tosin mietin, että kerronko enää kenellekään.
Omakohtaisesti voin sanoa asian, että asia tuskin jäisi vaivaamaan, kun sen saisi käsiteltyä. Shokkihan tuollainen uutinen on kenelle tahansa miehelle.
Saman tyyppisen asian olen joutunut kerran aikaisemmin seurustelussani jo käsittelemään, joten tietäisin yli pääseväni.
Silti varmasti miehet lähtevät asiaa eritavoin käsittelemään. Oma reaktioni olisi varmasti varovaisuus ja pieni vetäytyminen, tarve käsitellä asiaa mikä tietysti voisi olla toiselle kipeiden asioiden kertaamista ja palaaminen entiseen.
Silti voi kysyä, että miten primitiivinen ja universaali on ajatus raiskatun naisen likaisuudesta tai vastemielisyydestä. Oikeastaan tuo on hyvin pelottava ajatus, koska se jättää leiman uhrille. Mutta harva se haluaa ajatella omaa kumppaninsa olleen edes exiensä kanssa. Kysymys tietysti voi olla vaikean asian torjuntareaktiosta.
kun joutuu rikoksen uhriksi, eihän se ole oma vika, ei silloin voi syyllistää uhria ja siksi jättää tätä. Tietysti jos naisella on raiskauksen jälkeen sairaalloinen suhtautuminen seksiin ja miehiin eikä pysty normaaliin parisuhteeseen, tilanne on toisin, silloin vaikuttaa. Minusta asia riippuu naisesta.
Tuota juuri tarkoitinkin. Jos nainen on ok, ei sen menneisyys vaikuta mitenkään...
Ei ole vaikutusta, mielestäni on hyvä
että pystyy asiasta keskustella,, ei ole
mitään syytä miehen lähteä tällaisen asian
takia käveleen.
Kyl mä luulen et aika moneen vaikuttaa, ainakin vähäksi aikaa.
Mun mielestä kandeis kertoa suht suhteen alussa. Muuten siinä voi tulla herkästi ajatus miehelle, että enhän mä tunnekkaan tuota naista.
Mulla on ainakin periaate, että no secrets, ei salaisuuksia, on aika vapauttavaa kun mistä vaan voi puhua.
jos kolmenvuoden jälkeen vasta kertoo ni takuulla vaikuttaa.
Olisin ehkä hituse varovaisempi seksii ryhtyes (tää pätee siis vaa suhtee alkuu) mut et kolme vuode jälkee....taas joku tuottaa häpeää miehille....
Laitoin itse kertomuksen Miehen Painolasti luettavaksi
Ja voin sanoa että hiljaisuus kostautuu jollain lailla.
Voin sanoa että ei ole helppoa olla mies kun nainen kertoo asiasta, olkoon sitten raiskaus, hyväksikäyttö tai väkivalta!
Ja pakeneminen/ kieltäminen ei edesauta mitään, se tulee eteen kuitenkin!
Minun kohdalla on joitakin juttuja tullut eteen kun naiset ovat kertoneet muistoistaan, tuntee itsensä huonoksi ja kelvottomaksi.
Ei vaikuta...tuohan on justiin sama että ku kysyis onko neitsyt vai ei.
on nimittäin muutaman kerran tullut eteen tilanne että on ollut suhinaa jonkun muijan kans ja kun on koittanu päästä asiaan niin on alettu estelee. Tietty siin alkaa kyselee et no mikä nyt tuli ja oon muutamii kertoja saanu kuulla jotai paskasössötyst raiskauksest ja hyväkskäytöstä. Tämä siis joidenki 15 v kans ja olin sillo ita samanikänen (noin)
Sen tiedän että hätävalheita olivat, ei mulla niin huono tuuri oo et noin monta raiskattuu ois osunu kohdalle mut nykyään jos muija kertos tollast niin saattasin paeta. Ei siinä mitään että noin on joskus käynyt mutta väkisinkin alkaa ajattelemaan, onko akka mun kans sängyssä vaan siks kun mä haluun, miellyttääkseen ja haluuks se ite ollenkaan ja jos sil on pahoja fiboja niin mähän oisin sit kans siin hyväkskäyttäjä.
"Ei siinä mitään että noin on joskus käynyt mutta väkisinkin alkaa ajattelemaan, onko akka mun kans sängyssä vaan siks kun mä haluun, miellyttääkseen ja haluuks se ite ollenkaan ja jos sil on pahoja fiboja niin mähän oisin sit kans siin hyväkskäyttäjä."
mä ite pelkään että tää eräs ajattelee nyt noin. Vaikkakin ennen ekaa yhteistä tämmöistä intiimiä tapahtumaa sanoinkin että kyllä sanon ei, ja jos sänkyyn päädytään niin kumpikin sitä haluaa.
itellä ongelma ainakin on siinä että vaikka haluan rakastella miehen kanssa, enkä sillä hetkellä muistele tapahtunutta saattaa joku pieni juttu tuoda sen mieleen. Voi olla että siinä sitte hammasta purren antaa mennä, tai sitte lopettaa kesken. Kumpi sitte on pahempi? Se että tapahtumat on hetken mielessä vai se että pistää ehkä monenkin kerran aikana leikille lopun siltä erää.
se riippuu niin paljon miehestä miten tämmöseen asiaan suhtautuu.. mulla on kokemus siitä et kun kertoo olevansa raiskattu ni toinen ei ota enää lähellään ja tuntuu kuin olisi vaan ilmaa... ja toinen kokemus tuntui lähentävän minua ja miestä kun sain kerrottua... joten meitä on moneen junaan...
Jos mies sut jättää tosta syystä, niin anna sen mennä. Ei se susta ole oikeesti sitten välittänytkään, vaan ainoastaan itsetään ja omista haluistaan. Löydät tällöin varmasti parempiakin. TOSI MIES kuuntelisi ja tukisi sinua ja auttaisi läpi käymään vaikeat asiat, jos sinua rakastaa.
Johtuisikohan miehesi lähtö siitä, että panttasit tuollaista tietoa 3 vuotta?? Otitko edes tärkeät labrat: HIV, Klamydia yms..Voihan siinä tulla pienoinen luottamuspula toiseen kun suhde on voinut olla hengenvaarallinen ja toinen päättää olla kertomatta asiasta "rakkaalleen" . Mitähän mahdoit ajatella silloin, ja miten mahdoit perustella itsellesi sen että jätät ko. asian kertomatta???
"Otinko edes tärkeät labrat" Anteeks täh? En ole käyttäytynyt edesvastuuttomasti suhteessani tähän mieheen. Ja kyllä, ne labrat silloin otettiin, koska jouduin muutenkin sairaalaan paikkailtavaksi (murtuneita kylkiluita, paha aivotärähdys, ruhjeita, mustelmia..)
Asia oli tuolloin juuri tapahtunut, kun miehen tapasin. Kuten jo aiemmin kerroin, olin asiasta kiertoilmauksin maininnut myös ennenkuin halusin kertoa aivan kaiken sinä iltana tapahtuneen. Eli täysin tietämätön mies ei tilanteestani ollut. Ja sillä hetkellä asia oli niin tuore ja kipeä, että tuntui helpommalta olla kertomatta aivan koko totuutta. On helppo heittäytyä syyttäväksi, kun ei tiedä mistä on kyse eikä voi samanlaista tilannetta kohdalleen koskaan kuvitella.
Ja kiitos, en pyytänyt analysoimaan sitä, miksi mies lähti vaan sitä, miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa. Toisaalta sinun reaktiosi nyt taisikin jo tulla harvinaisen selväksi.
Surku siinä tulisi eikä suuttumus. Entistä enemmän hyvänä pitäisin ja huolehtisin.
Eli oma vaimoni on raiskattu aiemmin ennen meidän suhdetta.
Hän kertoi siitä minulle kun oltiin oltu yhdessä jo jonkin aikaa mutta ei minulle voinut tulla edes mieleen hänen jättämisensä! Hän on ollut siihen täysin syytön ja muutenkin en ymmärrä mitä merkitystä sillä on mitä hänen elämässään on seksuaalisia asioita tapahtunut ennen meidän suhdetta? Älkääkä nyt käsittäkö, että yhdistän seksin ja raiskauksen toisiinsa mutta tuli vain samalla mieleen, kun aina silloin tällöin kuulee, että joku mies on mustasukkainen naisen menneisyyden asioista, nämä on asioita joita en kykene ymmärtämään!!
Itse olen seurustellut kahden raiskatun tytön/naisen kanssa, toisen kanssa olemme kihloissa ja elämme onnellisina. Itse kuulin tapahtumasta neljän päivän seurustelun jälkeen, ja kova pala se oli kuulla, mutta koskaan ei ole mitään ongelmia tuottanut suhteessamme. Jos mies tuollaisen takia jättää, niin ei hän todellakaan ansaitse sinua.
Ja Matti voi vastaavanlaiset viestit printata ja työntää rectumiinsa, olisi mielipide oikeassa seurassa.
Vaikuttaisi kyllä haluna kohdella vieläkin paremmin.
Moi! Olen kahdestikin seurustellut naisen kanssa joka oli aikoinaan raiskattu ja ei se mua haitannut. Pidin naisesta enemmän koska koin asiasta kertomisen luottamuksen osoituksena.
jos se on totta niin ei vaikuta mutta olen kyllä saanut kuulla tarinoita muutamilta naisislta "raiskauksista" joilla on yritetty selittää haluttomuutta tai vaan haettu huomiota.
Varmasti jokainen on kuullut, mutta kyllä sen tunnistaa puhuuko totta vaiko ei. Esimerkiksi eräs tyttö valitteli että hänet on raiskattu, ainoa ongelma tilanteessa se, että mies oli uhannut tappaa hänet jos kertoo jollekin... Selvää valehtelua.
Ja ei se, että tyttö kertoo tulleensa raiskatuksi tarkoita ettei tyttö seksiä halua, neiti X kertoi tuon, noin tunti myöhemmin päädyimme lakanoiden väliin.
Ei mitään järkeä jättää naista raiskauden takia.
Onko se muka naisen syy?
Välittävä mies ennemminkin tukisi naista kuin jättäisi.
Mä en ainakaan jättäisi, mä tulisin siitä tosi vihaseks, ettisin sen jätkän ja antaisin niin helvetisti turpaan. Sun mies oli tois kusipää ku jätti sut sen takia ku sut on joskus raiskattu, se jätkä pitäis kattoo ittees peilist ja sanoa että olen maailman kusipäisin jätkä.
Itse olen seurustellut naisen kanssa, joka on raiskattu teini-iässä. Kun hän kertoi minulle jossain välissä asiasta, niin tietysti järkytyin siitä, mutta ei se vaikuttanut meidän suhteeseemme. Se että suhteemme on päättynyt, on muiden tekijöiden syytä ja olemme yhä kavereita.
Valitettavasti en osaa neuvoa kertoako vai ei. Jotkut miehet suhtautuvat asiaan varmaan myötätunnolla kuten minä, mutta toisiin se vaikuttaa toisella tavalla.
Vaan ei niinkuin olisi luullut. Itse törmäsin samaan tilanteeseen noin 3 kk seurustelun jälkeen. Silloinen tyttöystävä kertoi tulleensa raiskatuksi 6 vuotta aikaisemmin.
Ensin olin aivan älyttömän tyrmistynyt ja hämillään, en niinkään tyttelille, vaan sille miehelle. Istuin ehkä tunnin ja katsoin vain eteenpäin ikkunasta. Sitten sain kasattua itseni ja raivosta vapisevin käsin (siis sitä miestä kohtaan) otin kiinni tyttöystävästäni ja sanoin ettei haittaa mitään. Asia käsiteltiin siinä ja sillä selvä meidän väliltä.
Se mikä jäi vielä tekemättä on sen jätkän käsittely. Vannoin itselleni siinä asiaa miettiessäni, että tapan sen kaverin vielä joku päivä! Ja se tulee vielä tapahtumaan, tosin parempi tapa voisi olla antaa parin palkatun homoraiskaajan käsitellä tämä kyseinen heppu. Meni vain aikansa, jotta keksin tavan selviytyä itse kuiville, mutta sekin on jo selvää.
Odotan sitä hetkeä, jolloin pääsen katsomaan raiskaajaa silmiin ja vetämään liipaisimesta ensin munille ja sitten silmien väliin. Harmi vain, kun etäisyyttä sälliin on rapiat puoli Suomea!
Ja siihen kysymykseesi... uskon, että miehesi lähti menemään juuri siksi, ettet ollut kertonut asiasta suoraan aikaisemmin. Kyseessä ei ollut varmaankaan mikään "seksiasia", vaan se ettet ollut kertonut aikaisemmin. Itsekin olisin varmasti ollut pahemman paikan edessä moisen yhdessäoloajan jälkeen.
PS. Se silloinen tyttöystävä on nykyinen kihlattu.
Aikoinaan oma tyttöystäväni kertoi, että hänet oli raiskattu, vieläpä piikuuskin mennyt samalla.
Usko miehiin oli kadonnut eikä ihme.
Ainoa tunne oli itselläni jumalaton valkohehkuinen viha tekijöitä kohtaan. Jos olisivat pohjoismaissa olleet, olisin etsinyt ja käynyt tappamassa.
Missään nimessä en vieroksunut rakastani. Yritin olla avuksi ja ymmärtää.
vaikeata olisi sillä tavalla "koskea" naiseen joka olisi joskus raiskattu. Mielelläni antaisin hänen olla rauhassa. En missään tapauksessa lähtisi silti pois.
Meillä ei vaikuttanut ja sulhoni tajusi asian itsessään.Minä olen vaan saanut tukea eikä sulhoni lähtenut lätkii.On sua kohtaan väärin kun mies lähti lätkii,heikko mies on tuollaienen.
Itseäni hämmästyttää miesten kylmyys tässä asiassa. Mut raiskattiin kun olin 16 enkä siitä ole pahemmin kertonut. Vasta pari vuotta sitten kerroin asiasta ensimmäisen kerran, miehelle jonka kanssa meillä oli jonkinlainen suhde aluillaan. Hänen kommenttinsa oli "ai jaa". Suhde loppui ennen kuin kunnolla edes alkoikaan.
Pari kuukautta sitten kerroin asiasta toiselle miehelle, jonka kanssa oli myös suhde aluillaan. Hänen kommenttinsa oli "jokaisesta traumasta voi päästä yli". Sen jälkeen en ole hänestä kuullut.
En yhtään ihmettele etteivät naiset kerro raiskauksesta miehelle!! Itse ainakin pidän suuni kiinni kuten tähänkin asti näitä paria poikkeusta lukuunottamatta.
Mielestäni raiskaus ei ole naisen syy!
On hyvä, että nainen pystyy kertomaan asiasta, sillä se varmasti on asia joka muutoin painaa mieltä ja voi vaikuttaa alitajuisesti parisuhteeseen.
Itse en missään nimessä lähtisi jos kuulisin, että kumppani on raiskattu. Vähän se voisi hämmennystä aiheuttaa, koska en tiedä miten voisin kumppaniani tukea asian suhteen, mutta toki parhaani yrittäisin. Kuten alussa totesinkin, ei raiskaus ole naisen syy!
Niinpä, mutta mistä sen tietää kuka mies on ääliö ja lähtee heti ja kuka taas ajattelee kuten sinä? Kaikki miehet sanovat että haluaisivat tietää jos nainen on raiskattu, mutta itse en ainakaan enää kerro!
ei merkitystä