Oli lokakuun alkupuoli 2002 ja synttärini lähestyivät,en liiemmin odottanut mitään.Kunnes mieheni ilmoitti että saisin vihdoinkin hamsterin(olin kinunnut sitä jo pitkään),olin onnesta sekaisin,ja eikun lemmikkieläinliikkeesees asioimaan ja katteleen.Kun osto päivä tuli sain itte valita hamsun,valitsin koko ruskean tytön,se oli vilkkain ja touhukkain koko porukasta ja olin kattelut sitä jo viikkoa aiemmin ja niin hamsu ja sen tarvikkeet ostettiin.Hamsteri valloitti koko perheen sydämmen ja pian ainut ruoka mitä sille annettiin oli aina vain parasta hinnasta viis olihan se perheen jäsen niin kuin kaikki lemmikkimme.Aika kului ja pian huomasimme että hamsterimme oli väsyneempi ja totesimme että onhan se jo yli 2V vanha.Kului vielä 1kk ja 2vk kun perheeseen tuli toinen hamsu normaali PK(serkun allergian takia)ikää sillä oli jo 1V,tällöin huomasimme vanhassa hamsussa huomattavan eron sen koordinaatisto ei toiminut enään kunnolla,vaan se kaatuili kun se yritti pestä naamaansa.Ja tajusimme että aikaa ei yhdessä ole enään paljoa ja vietimme enemmän aikaa yhdessä.Kun hamsulle tuli ikää 2Vja2kk koulusta tullessani huomasin että hamsu nukkui heinissä eikä pesässään missä se yleensä oli ja se vaihteli paikkaansa vähän väliä ja kävely oli vaikeaa(takajalat eivät pitäneet),otin sitten illalla hamsun syliin ja se halusi olla sylissäni ja makaili,tajusin että hamsu ei elä enään seuraavaa aamua pidempään ja nieleskelin itkua ja mietin että miten kertoisin sen tyttärellenijolle hamsu oli kanssa tärkeä,vein hamsun takaisn häkkiin ja hetken pästä se oli siirtynyt heinille nukkuun ja hengitti raskaasti.Aamulla tyttäreni tuli itkien huoneeseemme ja ilmoitti että hamsu on ihan kylmä,menin kattomaan mutta ei sitä ollut häkissä,kysyin että missä hamsu on niin tyttäreni vastasi "että peiton alla,kyllä se herää kun lämmitän sitä,kyllä se herää"nieleskellen itkua selitin että hamsu ei herää enään ja haimme sille pienen pahvilaatikon johon laitoin sen vaikka neiti vastusti sitä,lähdimme koko perheen kanssa ulos viemään koirat ja samalla hautasimme hamsun,neiti itki ja sanoi että "sen tulee kylmä ei sitä saa maahan laittaa".Vieläkin on vaikeaa kattoa edellisestä hamsusta kuvia.Mutta nyt on uusi hamsu tyttö PK hunajan kyyhkynharmaa(haettiin samana päivänä ja kk sen jälkeen kun uusi hamsu tuli ikää sillä oli tulo hetkellä 3kk(tämäkin tuli allergian takia) teetätimme sillä poikueen ,molemmat vanhemmista kun olivat pitkäkarvaisia.Jätin niistä 2 kotiin(kyyhkyharmaan tytön ja hunaja pojan).Muitelen aina lämpimästi edellistä hamsua se oli meille hyvin tärkeä niin kuin on kaikki lemmikkimme.
hamsuni tarina
juulia04
8531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
olipa kauhea tarina surullis... otan osaa :(
Ihanan koskettava tarina :( Tuli ihan kyynel silmäkulmaan, kun luin tuon. Hamsteriasi on varmasti rakastettu ja se on saanut elää todella hyvän hamsterin elämän ! Jos se olisi osannut puhua niin se olisi varmasti kertonut miten kiitollinen ja tyytyväinen se on. Eläimen menetys on kauheaa, toivotan voimia ja jaksamista ja kaikkea hyvää sinulle !
Surullista :´(
Mullakin on vanhemman hamsun kanssa pelottavat ajat. Sillä alkoi tänään vuotaa verta peräpäästä. Luulin ensin, että se on hangannut häntäänsä. Otin hamsun häkistä ja putsasin takapuolta. Säikähdin oikein kunnolla, kun huomasin eläimen olevan huonossa kunnossa. Se halusi vain nukkua, ei suostunut syömään, liikkui huonosti. Lähdimme vauhdilla eläinlääkäriin.
Eläinlääkärissä sain kuulla, että veri ei tullut hännästä vaan ilmeisesti mahasta. Hamsu sai antibiootit, mutta ennuste on melko huono. Joudun vielä huomenna lähtemään reissuun eikä ole kovin kiva tunne lähteä, kun ei tiedä miten käy. Onneksi sain eläimen hoitoon eräälle kasvattajalle (ensin erään toisen tytön oli tarkoitus hoitaa sitä, mutta oli pakko muuttaa suunnitelmia.) Annoimme hamsulle jo antibioottia ja kasvattaja lupasi pitää minut ajan tasalla.
Sanoin hamsulle heippa ja otin kuvan kun lähdin kasvattajan luota kotiin. On aika surkeat matkafiilikset kun ei tiedä, onko minulla enää hamsua takaisin tullessa...
Tämä on se sama hamsu, jonka takapään puhdistuksesta kyselin (myös kasvattajalta, en ainoastaan täältä). Ostin sellaista jauhetta, jossa on glukoosia ja suoloja ja laitoin juomaveteen, putsasin takapäätä mahdollisimman varovasti ja seurasin eläimen vointia. Tähän päivään asti eläin olikin ihan kunnossa...
Toivottavasti lääkkeet tepsivät. Mulla on muutenkin ollut hankala syksy ja nyt vielä tämä. Mitähän mun pitää vielä jaksaa...?
Mun paras joululahja olisi, että saisin eläimeni taas kuntoon. Joulupukki, kuulithan?
Joulupukki ei kuullut toivettani... Siiri nukkui viime yönä ikiuneen. Onneksi lähtö oli rauhallinen. Olin jo pitkään pelännyt tulevaa, koska hamsu oli vanha. Pahalta tuntuu silti, ei näihin pysty varautumaan henkisesti mitenkään.
Nyt on vaan pakko yrittää koota itsensä, sain tiedon kasvattajalta kesken työpäivän :´(
minullakin oli eetu hamsteri vähän aikaa sitten ostimme sen heinäkuussa. heti kuin näin sen minun oli pakko saada se.se oli ihana sellainen 2värinen. se etti aina pähkinöitä isäni sylistä ja oli aina valmis leikkimään minun kanssani. aika kului ihanasti sen kanssa kun se sitten täytti 2 vuotiaaksi siitä tuli heikompi mutta ostin sille viellä keltaisen juoksu pyrän kun sinisessä se juoksut.se juoksisiinä niin innokkaasti suuauki. se oli ihana, mutta sitten se alkoi heikentyä se ei ennä juossut juoksu pyörässä ja nukkui päivä pitkät ja yöt jos otin sen käteen niin se nukahti se oli jo aika kylmä lämmitin sitä joskus. se ei enää pystynyt kävelmään se vain kompuroi. eräänä päivänä se oli sen vessan vieressä makaamassa eikä se päässyt enää ylös . se huitoili sen käsillän. kun tulin koulusta se oli kuolut se eli 2 ja puolivuotiaaksi. se oli niin ihana. se ei koskaan edes purrut. se oli niin kiltti. hautasin sen midän taka pihaale ja tein sille pahvi laatikosta arkun. kuin luin sinun hamsterin tarinan aloin itkeä kosa hamsterini tarina oli aika saman lainen kuin minun. otan osaa. sain kuitenkin uuden hamsterin se on syyrialalainen pitkäkarvainen kai sekin sitten joskuskin ettii pähkinöitä.
Sellaisia ne eläimet on..^^
Otan osaa .
Ikävä tarina, mutta täysin luonnollinen.
Edelliselle: Löysitpäs vanhan aiheen, yli 5 vuotta vanha:D Löit minut ällikällä. Yleensä ei kannattaisi kyllä nostella vuosia vanhoja aiheita...
Mikä idea tossa viestissä oli? Vaik otan osaa,,,