En jaksa enää yhtää...

Kiitti Missin sanoistas :)
En pidä itteeni sen arvosena että ansaitsen ikinä kaverii tai saisin kaverin joskus. Koulussani on paljon ihmisiä (tyttöjä), joiden kans olen joskus ollu "kaveri" . Oon täysin sokea kun luulen aina saavani hyvänki kaverin mutta ne onkin kiusaajia. Jättävät yksin, valehtelevat, puhuvat paskaa selän takana et lössi kääntyy mua vastaan.... Jne. Se turhauttaa minnuu tosi paljon ja en vaa jaksa enää tätä paskaa yhtää... Pää hajoaa kohta... Eikö tää paska ikin voi loppuu?? Silti toivon saavana kaverin joskus jostai, vaikka epätoivonen oonkin...

Älä vain rupea itsellesi valehtelemaan, kertaa itsellesi moneen otteeseen, että kuinka todellinen tämä Jumala -hahmo oikein on.

Älä hyvä pieni lapsi todellakaan höyrähdä näiden hihhuleiden onginta-yrityksiin. Tuo umpipaska SallaKo pitäisi vetää kölin alta sen takia, että yrittää käyttää hyväkseen viattoman ahdinkoa. Jumalauta!

jumala ei ole koskaan pelastanut ketään sen enempää kuin Joulupukkikaan. Sen sijaan jumalan nimeen on tuhottu miljoonia ihmishenkiä ja meno jatkuu. Kirjoitan jumalan nimenomaan pienellä, koska sen nimen kirjoittaminen ei ansaitse Isoa alkukirjainta. Nimim. kokemusta "jumalan hyvyydestä" löytyy lähipiiristä.

Niih tottaha se on, että elämä olis edes. Mut myönnän etten ajattele aina niin. Hain amikseen ja toivon, et saan alottaa uudesta kaikki ja saisin kaverin sieltä...Jos ei niin käy, en tiedä mistä itteni löydän sen jälkee... Kaiken tän paskan jälkee en jaksain yhtää enää lisää... olen mietinyt, et naksahtaakohan miulakin päässä jossai vaihees...? Et olisin esim. väkivaltanen tai jotai muut mitä en ole aikasemmin ollu, jos kiusaaminen jatkuu sieläki...??

Hei älä huoli sul on nyt vain tosi huono tuuri et sun luokalla on ikäviä tyyppejä.ammattikoulus varmasti saat kavereita mut bestikset on aika harvas mut kyl niitäkin on niitä tulee elämäs eteen jossain vaihees esim.harrastuksista tai sit työelämästä.Sul on kaikki vielä eessä,oikeesti nauti oot nuori ja voit tutustua ihmisiin ja kaikki mahollisuudet edessä.Vielä toukokuun jaksat ja sit ei vanhoja luokkalaisia tarvi enää ikinä nähä,kesä ja uudet tuulet.Voimahalaus!

Niin toivon kyl saavani paremmat ajat eteeni. Ja amis ajasta odotan parempaa vaikka siihe uskominen on vaikeet... Haluaisn tutustua ihmisiin mutta olen kiusaamisen myötä "ujompi" ja arempi (vois sanoo sisäsesti paskana...) J ihmiset ahistaa minua, sillä luulen kaikkien olevan samanlaisia kuin kiusaajat. ( Vaikka se ei ole oikei "syyttömiä" ihmisiä kohtaa...) Sekä se rikkoo mahollisuuksia saada kavereita, mutten mahda itelleni mitää.... Oon vaa niin paska...
Kiitti vielyxkk :)

Menkää te aikuiset nyt helvettiin täältä nuorten palstalta. Ei ketään kiinnosta teijän tekopirteät mielipiteet...

Aika moni nuori on antanut toisenlaista palautetta.

Kiitti Oldie vastauksest. Oon miettiny tota joskus, et jos etsisin kaveriks ihan vaik jonkun pojan mutta siihen se sitte on jäänykki... Niiku aikasemmin tuol mainitsin ni en vaa uskalla tutustuu ihmisii... Niin joillakin voi olla vääristyneit kuvii ihmisistä. Ite en usko et pojat on sen kummosempii ku muutkaa ihmiset. :)

Kiitti inaf :)
Kiva, et olisit kaverini, mutta harmi ettei se onnistu sillee... Ei se minua haittaa kaverisuhteissa, et toinen on vaik kasi luokkalainen tai pitkä väli matka kuhan molemmat ovat aidosti kavereita :)
Että kun tälläkin hetkellä pää on iha täynnä tätä kaikkee... Mutta onneks tääl on mukavaa porukkaa ja saan vastauksii (kiitti viel niist :)) , joihi on kiva vastailla...

Kiitti jakamastas vastauksest Olenkokenutsaman. :)
Olen ihe iha loppu, olo tila pahene vaa... Ei kiinnosta enää mikään, ei nekään, jotka aikasemmin kiinnosti. Täs tilantees huolisin kenet tahansa kaveriks joka olis oikkeesti sen arvonen. Pienetkin asiat vaikuttavat minuun, esim. Itken "turhista" asioista. Valvon melkein joka yön ja itken. Enää ei amiskaan kiinnosta yhtää. Ahistuksen määrä suurenee. Tututkin ihmiset ahistaa, sekä niiden näkeneminenkin.
Tsempii ja voimii sullekki! ❤

Ei oo... :( En oo soaiaalises media juuri ollenkaa, ainoastaa wappi. Ei omista edes Facebookkia. Elämä on tarpeeks paskaa ilman facee tms. Ja luulen paskan lisääntyvän jos menen faceen tms. Enkä tarvitse niit.... Sori oikeest! :'( Ja kiva kuulla ettet haluu jättää kerää pulaan :)

No ei sul ois sähköpostii tai jotain? Haluaisin ihan pikeasti auttaa, niin enkä vois mitenkään ottaa yhteyttä?

On mul s-posti muttei oikee tiiä et uakallanks laittaa sitä tänne ku vähä jänistän sitä ku sit sen saa kuka vaa... :-o Ei muute oo mitä sitä vastaa :)

Paska tilanne, ja vaikea auttaa näin netin kautta. Omat kiusaamis kokemukset on lähinnä seläntakana haukkumista ja jostain syystä nää nuoremmat 00-05 syntyneet, en varmaa ikää tiedä mut naurettavan pieniä poikia, tulevat aukomaan päätään ihan suoraan.. tai melkein. Pyöriensä selästä ja pitkällä välimatkalla on hyvä huudella. Itse harrastan kehonrakentamista joka antaa hyvin itsevarmuutta. Harrastaa kannattaa jotain, ja panostaa siihen. Näin itse olen tehnyt. Eikä mullakaan oo ollu kaverin kaveria kohta kahteen vuoteen. Haluaisin auttaa mut luulen ettei taida olla kovin hyvin mahdollista. Pidä itsestäs huolta ja tsemppiä tulevaan. Sulla on monia ihmisiä tukemassa sua, usko itsees. Sä pärjäät kyllä. Ja jonakin päivänä varmasti tuut tutustuun niihin oikeasti hyviin ihmisiin.

Tiiän, että tällee on vaikee auttaa. Ihtteeni ahistaa kaikki ja ei vaa kiinnosta mikää/kukaa. En oo yhtää innostunut harrastaa mitää ja ku paikkakunnallani on mielestäni surkeet harrastus mahollisuudet ja hinnat pilvis... (enkä oon sikke varakkaast perheest...) Annan vain kaikkien harrastuksienki olla, en löydä mieleistä eikä täl hetkel ainakaa paskat mikään kiinnosta... En haluu mitenkää pahalla sanoo kenellekkää henk. Kohtasesti,tai sille. Toivon, et tajuutte...
Kiitti sulle wannabebodari viel :)

Kiitti muurikello. Harmi, että sinuakin on kiusattu. Itsekkin toivoin ja odotin pääsyä pois peruskoulusta ja amista, mutten enää sitäkää. En vain jaksaisi enää mitää. Ja periatteessa mul ei oo mitää mahollisuuksia kouluun johon, ehk olisin sitteki halunnu (hain sinne mutten ekana...) ... Tosin sekään ei kiinnosta enää yhtää. Sori kaikille ku hoen ja hoen vaa samoi juttui koko ajan... :( Mitä ilonpäivi odotelles... Vaikka en usko yhtää niihin l hetkel. Kuulemma mulle annetaa ikäänkuin säälistä parempii numeroi mitä ansaitsisin, varmistaakseen et pääsen haluamaani kouluun... En iha itekkää ymmärrä. Ei sitä suoraa sanottu, rivien välistä luin.

Kiitti kohtalotoverit.
En vaa enää jaksa edes kertoo asiasta kellekkää (siis vanhemmille ainakaa) ku ne "ei nää ongelman suuruutta."
En ittessäni nää mitään hyvii, saati sitten elämässäni. Kiitti,samoin sulle hyvät kesät. :)

Voi että ku harmittaa kaikkien puolesta jotka ylipäätää kokee kiusaamista. Niin paskaa, voimii sulle minäjoonatässävain82882 :) Itsekkin itken todella usein (päivittäi) ja myös lukiessa muidenkin kirjotuksia täällä. :'(:'( Elämä on vaa niin paska, ei oo kyl järkee elää. Mun elämä on iha paskaa eikä paskat mikää kiinnosta.:'(

Kiitti amelan.
Oon yrittänyt muttei ne ota miusta tosissaa. Me hokee kuinka monta vko tai päivää on jälellä kouluu, mutsi paskat se auta! Eikä se poista tätä paskaa oloo/tilaa... Ne ei usko et mite tää paska vaikuttaa minuu. Ne sanoo et positiivisuutta vaa lisää! Mitä palaa se auttaa jos hoetaa et positiivisuutta, positiivisuutta,positiivisuutta aina vaa lisää... Ja vieläpä ku luotto on menny kaikkiin. Millo mitäki paskaa kuulee ihmisen selittävät mulle (jos sanon/mainitsen täst kiusaamisesta..) , mm. Oma on syys tms. Kaikkee en iha henk. Kohtasesti ota tai sillee, mut silti! Paskat mitää apuu mistää kuraattoristakaa on jos tollee kommentoidaa... Ja pelkään amistaki ku ei paskat kiinnosta ni lemppaako ne pihalle jos ne siel huomaa et oon joku masentunu paska enkä oo vaik terveydentilakyselyis kertonu asiasta. (ku ei mitää oo diaknosoitu...)
Sori amelan ja kaikki muutki ku keuhkoon vaa tääl. :'(

No ei sua kukaan amiksesta lemppaa sen takia että olis masentunu paska:D.Oikeesti siellä on vähän eri meininki kuin peruskoulussa ja apua ja tukea saa paremmin.Voimahali!

Niih... Oon vaa ihe hirveen epäluulonen... :( Ku en oo luotooni, eikä mitää asiaa nää hyväs valos ni siks ajattelen et amiksessakin on paskaa. Tai sillee... Ei tää sinänsä oo reiluu ikäänkuin haukkuu valmiiks kaikki amislaiset. Kiitti amelan :)

En vaa tiiä mistä saisin elämän paremmaks... Tää on vaan niin paskaa, en tiiä onks se kiusaajien tarkotus tai joku et kääntää kaiken itseään vastaa. Mutta ku en voi sanoo ettei muissa olis vikaa, on niissäkin mut ku.... En osaa selittää... :'( sori, tääki on jotain tälläst sekavaa paskaa... Elämässäni en haaveile/toivo mitää... Itellekki oon luvannu kaikkee ja ikin en pysty pitää ja oon niistäki yosi vihanen ihelleni.... Miks tää on näin vaikeeta eikä mitää loppuu tälle paskalle näy... Tiiän et on väärä asenne tms... En oo tarpeeks vahva muuttakseen sitä paremmaks... Ja täälläki useemmat on sanonu et amikses (/lukios) saa kavereita muttei tiedä oonko "valmis" rakentamaan kaverisuhteita ku pelkään kuollakseni, että nekin on sellasii kasnaamaaii paskoja, eikä aitoi kavereit... Vaikken haluais tehä niin mut maha mittää tälle... Tai no ehk mut nii...
Kiitti kohtalotoverit ja kaikki muutki on tosi kiva ku vastailette :)

Juuri tämän takia kun et kokemasi takia pysty enää luottamaan, et haveile/toivokaan mitään,mietit miksi elää ja kuinka kaikki on nyt paskasti ja uskosi yulevaankin on mennyt niin tarvitset apua. Myönnä se ja anna itsesi alkaa parantua. Puhu terkkarille, jollakeulle terveyskeskuksessa, soita auttavaan puhelimeen tms hanki itsellesi apua, terapiaa, kuuntelija. Koska jos olisit mieleltäsi aivan terve/et masentunut niin pystyisit haaveilemaan tulevasta odottamaanmitä elämällä onkaan sinulle antaa. Koska se on kuitenkin varmaa että asiat muuttuvat, elämä kulkee. Et sinä tule aina olemaan nuori kiusattu jonka elämä on paskaa. Elämällä on sinullekin paljon annettavaa. Mieti kaikkia asioita joita haluat kokea esim rakkauden, vanhemmuuden, isovanhemmuuden jne. Vaikka sinusta nyt tuntuu pahalta ja elämä on paskaa ei se aina niin tule olemaan. Tämäkin aika tulee joskus olemaan osa menneisyyttä. Elämässäsi tulet kokemaan paljon erilaisia iloja ja suruja, hyviä ja huonoja aikoja, ethän halua tämän huonon ajan "jäävän päälle" ja vaikeuttavan/huonotavan tulevaisuuttakin? Siksi jos omat voimat ei enää riitä mikä on ymmärrettävää, eikä lähipiiristä apua saa niin hae sitä sitten kauempaa, tuolla aiemmin mainitsinkin jo vaihtoehtoja ja voit googletellakin. Tsemppiä ja voimia, pitkäaikaisesta kiusaamisestakin voi päästä yli nim. Kokemusta on, nykyään se on vain mennyttä vaikka jälkensä toki jätti. Kyllä se siitä! Voimia ja uskoa tulevaan! Sinä olet se joka voit itseäsi auttaa, sinä olet se joka voi vaatia itselleen apua ja muuttaa elämäsi. Sinä olet se joka voit tilanteeseesi vaikuttaa
Itse en terapiaa tai hoitoa hakenut, vaikka ehkä olisi tarvinnut tai ainkin jotku arvet ja kiusaamisen vaikutukset voisivat olla pienemmät, mutta minä jaksoin uskoa vuosi vuoden jälkeen että tulevaan, vaikka en tiennyt millainen se tulisi olemaan ja tiesin ettei kaikki vain maagisesti muututäydelliseski, niin tiesin että tämäkin loppuu aikanaan ja uskoin voivani muuttua. Ja tässä sitä ollaan ehjänä vaikka arpisena kiusaaminen takanapäin elämä edessä.

Kiitti kohtalontoverit.
Aika tosissaan kuluu siihen. Ja kaikkeen muhunki mitä pieni pääni on pullollaa... Useasti jää perus koulutyöt tms. Tekemättä... Ajatukset ei anna rauhaa... Voisin pitää itseni pois amiksest ku ei vaa jaksa... Ja kun täs vaihees jo on alettava huolehtii peruskamoi... Vaatteeit jne, mutta ku rahaa on täys nolla ja rajallinen perhees rahan käytä per nuppi (6henk. Perhe.... Kotona asuvist.) Oon vaa Kouluu ja tätä paskaa niin täys et voisin antaa vaa koulujen olla kauankin pois elämästäni... Aikaa toipuminen vaatii ja paljon mutten tiiä mite saan tukea riittävästi ympärilleeni ja miten vältyn mm. Porukoiden kaa kahnaukset jos hommaaat Joskus sitte itteni hoitoo jos se päivä joskus tulee ees....

En oo tosissani aatellu vetää, mut mieleen tulee Välil et jos tarpeeks on paskaa pää täys ni kilahankoha mie??? Räjähän ja hakkaan ja vedän turpii vaa kaikkii??? Sillo ei paljo haittaa joku jälkiistunto tms... Mut ei se oikee oo et jos ulkopolisetki kärsii... Ja muutenki väkivallan käytöö ei oo oikein... Oli ketä tahansa kohtaa se tehty... Mut nii....

Kiitti vastauksest SallaKo. Kiitti muillekki vastauksist ja sori jos en oo vastaillu kaikkii, jos on jääny huomaamatta...
Ehkä se välivuos auttais, mutta ku olen pieneltä paikkakunnalta niin töitä tääl paskat oo ja kun kiven alla on kelaltakin ne tuet... Tuskin niitäkään saa. Hyvä, että koulumatkatukee (sisko) saa...kyllä mielelläni jättäsin koko elämältä koulut tätä muttei paskat onnistu noin vain... Ja kun porukat kuiteskii pakottaa koulun penkkii kuluttaa... Ei oo paljo vaihtoehtoi ja kun kesk. Arvo on paskana ni ne lisäpisteet (ku menee heti 9 jälkee Kouluu...) tulee tarpeesee et johonki pääsee sisää ees. Tosin ku oon masentunu paskana ni eiköhä ne lemppaa pihallee sit... Eikä yks tai kaks voi vaikuttaa tätä yhteiskuntaa juurikaa. Tällänen on vaa tää yhteiskunta... Kiusaaminen kyl loppuis jos kaikil opetajil ja muil olis resurssit ja kiinnostus siihe.... Mutta ei ni ei... Paska hailee, luovutetaa heti. Olkoo. Elämä on jo paskaa ni paljopa mahan sille enää mitää tai sille et kiusataa enkä kelpaa kaveriks.

Kelle mua selitän. Tääl kaikki tuntee kaikesa ku pien paikka... Ni sitte heti juorutaa aina vaa vaik ois mikä vaitiolovelvollisuus... Tai ylipäätää. Ei tääl kukaa pidä turpaa kiinni... Ja jos meen vaa johonki ne soittaa heti ku kotii ku oon vast 16.... Ja sitte koton lkaa show eikä porukat suostuis kuitenkaa siihe jos menisin jostai omin päi apuu hakee... Vaik terveyskeskuksest... Pitäs mennä vaikka 100km. Päätä terveyskeskuksee ku sit ne ei tuntis, ehk... En oikeesi tiiä mitä teen... Tänääki mietin viiltelyyki... Tänää ollu iha paska päivä. Ollu rage ja kettuillu siskoillekki ilman syyt. Ei tää niiden vika oo. Okkei ei nekää iha kaikkee tiiä... Mut silti... Itkin viime yönnäki pikku tunneille asti... Kunnes nukahin itkuu... Kaikki hössöttää koulustaniki...
Enkä haluu olla sillee et tahallee vänkäisin teillekki vastaa mutta ku jos meen johonkki ni iha sekasin ois perheenki sisäl kaikki ja jne. Ja porukat passittaa mut varmasti jollekki meiän perheen tutulle henk. (joka on työskennelly lastenlaitokses tai sellases........) juttelee mutten tunne kunnon sitäkää. Ei muuta ku moikata jos nähää....,ei mitää muut...

Sori tuli kaks kertaa vähä eri viesti... Puhelimel ku kirjottelen näit ni oli joku ongelma täs ni tuli sit tällee... Sori viel... Kai saatte silti selvän mitä tarkotan tai sillee?? :)

Niih. Oon tosiisssa ankara itelleni. Jos en onnistu vaikka laihuttaa ni jaksan siit kauan ihelleni mainita tai sillee... Ja kun tutut saattavat mainita laihuttamisesta ja niiden laihutamis saavutuksista ... Se kirkpasee kyl tosi kovaa... :'( Enkä voi välttyä rage kohtaukselt jos sisko kertoo painaneensa vähemmän ku mie koht... Automaattisesti paineet kasvaa... Se ettei onnistu (asia ku asia) ni saa innostusta lannistumaa... Ei oo mielenkiintoo tehä mitää... Huomaan kyllä ku "olen eristäytynyt " omaan pimeesee mmailmaan niin en ehkä osaa käsitellä muita ihmisiä "normaalisti"... Tänään töistä tultua sattui tapaus: Pikupojalla oli levähtänyt ostokset (pienestä kaupan muovipussista) kadulle pitkin poikin. Menin samaa puolta pojan perässä. Poika sanoi, levis sitte pussi. Mite kannan nää nyt?? (tms.) Mie, No höh... En tiedä.
Tuntuu niin väärältä kohdella ihmisiä tollee.. Olisin voinu auttaa poikaa, mutta miks teen tällee.. Onks tälle joku selityski?? Kadun tapahtunutta suunnattomasti! ;( Täl hetken ahistaa kaikki, meinaan itkeä yhtäkkii jossain vaa... Vaikka kaupassa tai kylässä tms... Miks? En tajuu enää itteenikää mitä teen ja miks teen tällee... Ja kirjottelin joskus päiväkirjaa mutta idioottina otin senki liian tosissaa, pakko paitana...

Kiitti kohtalontoverit.
En tiedä, kaikki mitä sanon niin he melkkei heti soittavat niide ystävillee ja kertovat mitä oon tehny tai sanonu... Tympii... En tiiä... Ärsyttää vaa... Hirmunen sopa vaa tulis eikä kuotenkaa se ois sen arvosta, menettäsin kaikki... Voisin vaa lähtee joo vetää täält johonkki muttei rahat riitä. Ja padkat kiinnosta mikää koulu ees... En paskana jaksa mitää enää yhtää! Haluun kuolla... Mietin tänää taas viiltelyy, aattelin jo et tekisin... Mutten tehny... Vielä ainokaa... Voisin lähtee täält menee helpol sinoastaa perhe tääl sekä porukan lapsuus paikka/koti... Joskus kysyin muuttoo, oisittepa kuullu... Porukat oli "pikkase" rage......... Ihmiset tääl... On niin paskoi ja nähtyjä... Jos porukat sais tietoo tulis vaa hirmunen härdelli ja sekasorto... Ja läski ku oon ni ei paska... Vihaa iteen... Miks sun pitää just olla läski, ja kokee kaikki paskat jne,.. Miks? E haluu sitä muillekkkaa mutta miks ylipäätää...

Kiitti muurikello.
En vaa tiedä tulevaisuudeta mitää. Ku en haluais mennä ees amiksee... Enkä sillee pahalla haluu kohistaa porukoihin tai kehenkää sitä jos/kun muutan....Toisaalta haluaisin yksin olla vaa vaik omaa kämpäs tms. Mutta sitte taas et ei oo kuka kahtos perää... Lintsaisin varmaa koko aja koulust tms... Mun pää on vaa niin täynnä tätä kaikkee. En enää oo ilonenkaa... En paskana koht jaksa ees selittää mitää koht ku elämä on vaa niin perseestä... Sisaruksetki on koht ympäri Suomee muuttanu... "Tosi hyvi" oon sitte ainakaa enää yhteyksis/väleis niihi... Toinen sisko valehtelee tekimisistää jne... (aikuinen jo mut silti...) oon sen sisko kuitenki... Paska hailee ei väkisin... Ja se huumorilla heitto joka asiaa, vaikka kiusaamisee ni se ottaa päätä. Miksei kukaa usko et tää on totta. Onko kaikki muka niin hyvii olevinaa ettei kukaa kiusaa. Ja pistää itestää selvyytenä, et vaikka mitä paskaa niskaa tulis ni kestän kyllä... Kyl kaikki sortuu jossai vaihees.. Mie oon ehk heikompi ku sorruin jo nyt.... Okei on mussaki vikaa ku en oo kertonu kaikkee...., ehk sitte aikuisena voisin käydä vast läpi nää ni sillo voisin ihe päättää sanotaanko porukoille vai ei ku olisin 18.... Ei siin välttis oo järkee mut nii... Koht ei oo vaihtoehtoi... Jos en sitä enne hyppää vaik sillalta alas. Töissä oli mattoveitsi, aattelin jo iteltäni vetästä tosissani ranteet auki ja lähen karkuu johonki mehttää salaa... Mutta nii... Aattelin et jään kuitenki esimiehelle tms. Kiinni ja joudun kivasti selittelee... Ja" yllätti " varmaa, ne kaikki tuntee meiät.... Ei paska...siis töis ne tyypit tuntee meiän perheen jne. Ja porukoilleha ne kertos... Ei tää kyl lopu ikinä !

Kiiti lörppö sanoista.
Annoit hitusen verran toivoo, mutta en edelleenkää usko sanaakaa :'( Haluaisin niin kovin, mutta en vaa nää mm. Hyvää mun tulevaisuudes... Enne ku murruin näin ahasti ni olin just samanlainen. Ainaki yritin ja halusin olla. Vaikka ikinä en oo ollu vahva lissää mieles..Muistan itkeneeni koulussaki ala-asteella usein ja muistan meikin kun pidättelin itkua. Pelkäsin, et itkun takia tuun enemmän kiusatuks ja pahemmin. Pitää olla siin mielest onnellinen, etten oo kokenut fyysistä... Tarvii kertoi kylläki, ku "sillonen kaveri" löy nyrkillä vaa käsivartee (yläkoulus...) ja tuli mustelmaki ja se sattu... :( En pidä kodtamisesta, mutta "piilokoston" voisin tehä... Että saisin elämäni jaloilleen ja olisin onnellinen joskus... Mutta sekin haave on jääny pois jo ajat sitte! :( Ei mitää oo jälel enää... Ei uni tuu... Valvon taaskin, vaikken haluaisi... En saa vaa unta, ehk siks ku mietin taas kaikkee... :/ Oon reilusti ylipuol vuotta "tapellu" mun lääkkeist...(Hengityselinsairaus, astmasta...) Oon edellee ilman, enkä voi edes normi arkiliikuntaa pihal tehä yhtää.... Normi hengityskin vihtoo niin sikkenä jne... Ja kun en ihe huomaa, et olisin laihtunu ni innostus lopahtaa... Lopahtanu jo ajat sitte ku täl hetken en saa otettuu ihtteeni niskast kii asia ku asia... Tiiän, et hurjat on määärät/tarinat kiusatuist... Olkaa tukena ja puuttukaa kiusaamisee hyvät immeiset.... Ihekki oon joskus nähny EHK kiusaamista... Sellast henkistä porukast savuttamista mutta en ikin oo saanu rohkeutta mennä... Niil satunnaisil välkil esim. Ku joku on jätetty yksin... En uskalla yksinää mennä... :'( Liian heikko, TAAS vaihteeks.... Olla tulekana ja kaikille kiusatuille jaksamisii ❤ Koittakaa jaksaa! :) (okei hyvä mun huudella ku ihekki oon paskas jamas...) Silti arvostan jotka täälki vastailee, kiitti sikke paljooooo :)
Kiitti paljo, lörppö. Samoin, hyvät kesät! :)
P.s. Sori mun kirjotukset on aina täyn kirjotus virheit... :(:( Sorii...

Kiitti neuvonantaja12344.
On tosiaan paska tilanne. Ei un päähän mee ainakaa miks ihmees ihmiset tälläsi kysipäitä?? Eiks kellää juokse järki, ku ei tunnu missää pistää toisen elämän paskaks ilman mitää "tunnon tuskii"??? En toivo kellekkään mitää pahaa, mutta silti kunpa elämäs kiusaajat löis päätä seinää ja tajuis mikä on elämän tarkoitus? Tuskin muiden elämän pilaaminen... En usko enää ystävyyteen, mutta odotan sitä päivää joilloin saisin edes mahdollisuuden, tosin osaan helposti tyriä sen... Tuntuu, etten päästä edes siskoi tms. Edes lähelle :'(:'( Enkä tosiaan halua, et ihmiset kusettaa enää. Jos selviin joskus täst ni voi olla varma et puhun aina ja kaikkialla kaikki iha suoraa... Jos joku suuttuu ni eii oo mun ongelma, mut haluun et ollaa rehellisii... Kiitti :)

En viiti tääl sanoo paikkaa tarkallee, koska sikke pien ja kälynen paikka tää... Mut Itä-Suomes... Tiiän, et on koului mis esitetää täydellistä kouluu ja ei puututa kiusaamisee... Oon ainai kuullu juttuu... Elämä ei oo kellekkää ikin reiluu! :'(

Kiitti2015Odyssey hyvist sanoist :)
Toi on kyl niin totta. Mutta ku ei oo rahaa harrastaa mitää ku maksaa maltaita ja en viittis kaikest maksaa sikkenä, et kokeilen va aetkiinnostadko ... Ei oo rahaa :'( Ja mul mie harrastaisin? Ainut mist tiiän et tykkään on koirat <3 Mut en tiiä... Ahistaa kaikki julkiset paikat... Kotonaki Välil. Hävettää ku oon läski enkä osaa mitää... Oon tosi surkee melkei kaikest... Ja ku jos tääl meet johonki harrastaa jotai ni kyl va akatotaa ku idioottii, et mitäs paskaa sie tääl teet???! :'( Ei se kovin kivalle tunnu, haku tuntee kaikki viel... Ehk voisin alottad josku sitte jossai misy en tunne kerää mut kaikki maksaa, ja ku ei oo rahaa ni haaveeks jää.., :( Tiedän, ettei tää auta, pahentaa vaa mutta ku mite saan muutettua mielen... Tai sillee.. Kaikki hokee positiivisuutta lisää, mut jos sitä jankutetaa ni se vaa laskee innostusta... Muistaaksee täl joku muuki sano jossai vaihees et eka "ittes kuntoo" ja sitte voit "ulkopuolisii" (väärä sana mut nii, kai joku tajuu? :-o) vaikuttaa...tai siis niiky, hommata kavereit, just kunnioittaminen tms... Haluaisin muutosta mutten haluis kuitenkaa sellast huutokauppa meininkii et ympäri ympäri kaikkialle huudellaa ja kerrotaa kaikki.. Tääl ku se onnistuu näköjää... Helppo lärppii... En mäosaa mitää tehä..... :'( :'( Oon iha pulas... En osaa ihe korjata järkevästi... Enkä tiiä mite ees?? :( Sori oon tyhmä... En tajuu... :(

Enkä kyllä tiiä miks mut tuntuu et nysin joudun vaarallisii tilanteisii useesti. Yks päivä ku ajoin töistä kotii ni minuu ohitettiivaikka vastaa tuli ja dikke läheltä meni auto.. Ja tie oli täynnä vettä ku kaatosateessa ajoin, ja tänää oli sillee et risteyksest lähin vaikka olis kanttinu oottaa... Ajatteln et ootan, mut jodtai syystä vaa lähin... :( Miks?? Voiks tällee tehä "vahingos"??? :-o Ku oon miettiny nyt muutamaa otteese et en haluis tehä itsemurhaa( tai yrittää....) tai viillellä tms. Ku joutuisin näkemää sen kuinka porukat kärsis siit ja ottaa kaiken syyt omaa niskaa (jos jäisin eloo...) Ja mietin et jos kuolisin ni sit varsinki... Mutta voiks jotku/jotkut antaa vinekkjä ja neuvoja oikeesti mite saisin kuntoo elämän... Sillee et jaksasin koulut jne. tulevaisuudessaki... Jos vaik et eti harrastus, ni ehottakaa myös mitä, pliis. Ku en vaa ihe saa otettuu niin vakavasti ku aina vaa keksn syyn miks EN vois tehä jotai...tms.. Aina löyvän jonkun syyn mut iha pääsen alull wni uskon et ihe kyl saan sit niskastani kunnon otteen... Antakaa vinkkejä jos tulee miele jotai, oon epätoivonen jo.. Sori...

Kiiti jennawaa :)
Että ku harmittaa ku kiusataa. Harmi, ku suakin on kiusattu, mut onnee jos oot päässy oli. :) En osaa sanoin kuvaille tunnetta siitä kun muutki kirjottaa et kiusataa/kiusattu , se on vaa niin väärin. :'( Tää sun ja muidenkin kirjotukset antaa (sillo ku ei oo heikko hetki) vähä toivoo valosta mun elämää, mutta sitte huonona hetkenä.. Taas alkaa se kaikki... Tajuutte kai? Koulutku on ohi ni en oikein tiiä miten sitte toimisin ja jos pääsen amiksee ni onks vähä outoo/hölömöö kävellä niiku ekoil viikoil vaa terkkarille ja sanoo et joo oon kiusattu ja en jaksa. Oon vähä pulaa ku en tiiä mite toimii... :-o

Kiitti 2015Odyssey.
Tiedän, että ihmisiä on liikaa joita kiusataan. Ja jossain määrin väheksytää kiusaamista. Harmittelen/kiusaan itseeni siitä, etten koulussa oo menny kysyy onks kaikki ok tms. Jos itelle on tullu tunne et tota kiusataa tms. :( Sori kaikille... En vaa rohkeus ikin riittäny... Tän asian myötä olen arka ja oon ku joku arka lintu. Oon koko ajan "karvat pystys", voit antaa gmail osoitteen, mutten voi sanoo varmaks riittääks rohkeus laittaa jotai, sori.. Enkä tiedä mitä laittaisin :-o

Olen miettinyt olenko masentunut/ollu masentunut sillä huijasin sillosen kyselyn kokonaa, esitin et kaikki hyvi ni en tiiä sitte.... :( Kaduttaa...

Ulkona yritän olla aina ku mahollista, ja sen jälkee on sinänsä parempi olo... Eikä nykysin tee oikee mieli ees herkkuja, joskus ei ees ruokaa... :/ On joskus sanottu, et ihttee pitää palkita jos onnistuu ni tiiättekö jotai tapoja. (En tarkota mitää herkkuja tms. ) Tarkotan muitakin asioita ku laihuttaminen. Oon saanu jo vähä pois mut ku aina vaa sanon itelle ettei se riitä. Vielä olis varmaa 30kg ylimäärätä. Tiiän ettei riitä, mut tarkotan etten voi palkita itteeni ku en ole tehnyt riittävästi ansaitakseen palkitsemisen. :-o

Luen (omasta mielestä) sillesä jonku verran ja pidän siitä, mutta en tavallaa oo viel asettunu paikoillee... Siis en tiiä mikä ois kiva luettavaa eikä mul oo sarjaa yms. Jota lukisin vaan summanmutikassa jotai. :-o Haluaisin (oon halunnu pitkää) lukea kirjoja jotka kertoo kiusaamisen kokemuksista, tiiättekö kirjoi jota ehottaa..? Ei väliä kertooko se henkisestä, fyysisestä tms. Kuha jotai :) Tai joku elokuva tms. Jonka voi maksutta kahttoo puhelimest... :) Musiikkiki kävis :)

Oon miettiny, et mikä vois olla sellanen jota jaksais tehä myös koulu aikanaki (kuha se alkaa... Jos pääsee sisää..) ku ei miust alud saa paljoo kerran ottaa tai silleesä... Vähä kerrallaa lisätä omien voimavarojen mukaa... ??

Joskus kuuntelen musiikkia, oon tehny nyt sitä et lähen mehttää kävelee ja täysille musikki ja huudan vaa :D Välil on johonki pakko purkaa. Koton ei voi ku lapset ihmettelis/porukat et mitteekä huuvat?? :-o Haluisin nyrkkeily säkin ja hanskat. Oon siskon kaa alottanu siivoilla yhtee meiän rakennuksee ni "jumppasalii" mikä olis ku koulun liikkasali mis oo tehä iha kaikkee... Se on pieni tila ja raivattava amaan höpelönä :( Meil on kyl pingispöytä, maaleja, sählymailoja, tennis- ja sulkapallo mailat, keihäs, kuula ... Mut ei innosta yksinää mennä tekee eikä kaikkee voikkaa.. Eikä koko perhe oikee innostu lähtee, pitäis yksinää... Mut ei toimi sillee oikee... En tiedä oikee et oonko fiksu kaunisen ainakaa oo mut sen tiiän et arvostasin itteeni enemmän jos oisin laihempi. Vihaan läskejäni! Oikeesti! :'(

Sori n kirjotikset saattaa tuntuu vaihtelevilta ku sillo ku on heikkohetki/ huono päivä ni paskaa paskaa paskaa on se mitä hoen ja jos ees vähä parempi ni saatan olla sillee et kyl on toivoo... Et toivon, et ymmärrätte. Ettei tulis sillee väärinkäsityksii, et saatte kuvan must et oon jo valmis kaikkee... Tai sillee :) Sori sekavat kirjotukset...

Kiitti paljo2015Odyssey.
Niin eihän sitä tarvitse palkita ihtteesä enne lopputulosta, ku loppu tuloksellaha on vain merkitystä. Kiitti vinkeist, saa toki laittaa lisää vinkkejä/kokemuksia. :)

Mietin täs joku päivä, et jos/kun alan hankia kavereita ja sitoa suhteita ihmisii ni mis vaihteeks kannattais mainita kiusaamis jutust ja mitä siit kanttia kertoo. Ku jos häntä ei oo kiusattu ni... "Ymmärtääks se"..?? Ymmärtää varmaa ku mut sillee jännästi...
Voiks kiusaaminen johtaa siihe et miettii kaikki asioita tosi tarkkaa...?? :( Iha tavallisiinki asioihi... ??

Niin kai... En tiedä mite se onnistuis... Olo on välil sellanen, et vois vajota maan alle ja maatuu sinne... Ei paskana jaksa... Ja peittelen kaikille omaa oikeeta olotilaani... Sitä et sisälläni myrskyää vaikka näytän kaikille et kaikki on hyvi... Enkä tiiä kelle kertoo kiven luota kehekää... Joka ikine päivä oon rage pienistäki asioista.

Se onnistuu niin, ettet varsinaisesti yritä mitään. Käy ensin vaikka metsässä kävelemässä ja kuuntele musiikkia. Älä ota paineita mistään. Eikä ulkonäöllä ole aivan oikeasti merkitystä. Olet kyllä vastakohta mitättömälle.

Kiitos nimimerkitön456

Talomme lähen on kyl mehtä ja käyn sillo tällä siel käppäilee. Ja aina ku mahollista ni kuuntelen musiikki :) Välil on päivii millo vois koko aika vaa kuunnella (varsinki jos on ketutus päällä... Syystä taikka toisesta) musiikkii. Osittain pelkään myös sitä et alettas kiusata senki takii ku kuuntelen sikke erilaista musiikkii.Tykkään monenlaisesta. :) Sillee fiiliksen mukaa, mikä on hyvä missäki tilantees... Niih ei ainakaapitäos ulkonäöllä olla merkitystä, miule itelle ei oo ainakaa. Miule tärkeit on niiku se ihminen muute :) Jotkut valitsevat kaveritki ulkonäön perusteel, jos ei oo valmis menee tiettyyn "muottiin" ni se voi olla yksinää...

Kannattaa etsiä niitä muita, jotka eivät ole valmiita menemään joukon mukana. Se on usein hyvä merkki, muttei tietenkään aina. Eikä tarvitse näyttää mitä musiikkia kuuntelet (kiusaajille). Sinulla on hyvät lähtökohdat, mutta ympäristö (ihmiset, niiden mielipiteet) saattaa olla huono.

Kiitos nimimerkitön456
Ehk kanttii ehttii joo, mut oon emt mist löyän sellasii? Jep, yleensä ottaen on hyvä, mut poikkeuksii löytyy. En tiedä, tuntuu et nykysin kaikilla on kauheen tylyi mielipiteit ihmisten ulkonäöst ja sen mukaa valitaa kaverit tms. En haluu pahaa kellekkää mut silti toivon et sellaset ihmiset jossai vaihees joutus olee yksin ni osais arvostaa kaikenlaisii ihmisii. Jokkainen jos tääl maanpääl aattelee omaa minää vaa ni en ihmettle et kaikkien ajatukset näyttää olevan kieroo kasvaneita. Sori vaa...
Ai joo, voiha sen pitää "salas" :)
Voiha ne lähtökohat olla huonomminki. Et siin mieles jo oon onnelinen... Jokatapaukses jossai vaihees (jos ei nyt elokuus ni joskus sitte) on eessä se muutto... Tuntuu on nyt vielä yksinäisemmältä. Paskat ketää tääl oo ni iha perseestä oikeesti muuttaa sit iteksee asuu johonki. Oon varmaa siel aina k mahollista ja en varmaa ees tuu pois sielt ikin ihmistenilmoille tosin kouluu ku pakko... Enkä syö varmaa ees mitää. Ja ku solukämppii tai selasii ni ei paskat ku en tykkää jakaa sillee "asumistilaani" ihmisten kaa joita en ees tunne. En oo sillo ees oma itteni ku kaikki vieraita. En va paskana haluis ees sinne enkä kouluu... Yhtää mihikkää... Voisin kadota maan alle tai lähteevaa vetää johonki ettei kukaa tietäs mis oon...

No ei niitä varmaan olekaan helppo löytää. Lähtökohdilla tarkoitin mielipiteitäsi. Ympäristön suhteen lähtökohdat ovat huonot. Solukämppä on huono, jos ei käy tuuri, että tulisi hyviä tyyppejä, mikä on varmaan epätodennäköistä. Netissä on kyllä paljon ihmisiä, vaikkei se tietenkään ole niin hyvä kuin että oikeasti näkisi ihmisiä. Joskus kannattaa muuttaa esimerkiksi Helsinkiin, sillä siellä on paljon erilaisia ihmisiä (vaikka paljon huonojakin mielipiteitä, mutta vähemmän kuin muualla Suomessa).

Kiitti nimimerkitön456
Juu :) Sori en halunnu loukata sua :( Ja se koulu aika olis pärjättävä... En tiiä vaa jaksasinks käydä kouluu enää ... :/ Vois vaikka lähtee top:pii Helsinkii tms. Ja uskon et siel on vähä eri meininki ku tääl, mutten tiiän haluunks sinne ku sukulaisii varmaa koko hesa täys ja en jaksa niit sitte. Kielivät porukoille kaiken tekemiseni, enkä jaksa sitäkää. Kaikki tutut tms. Yrittää kytätä mua. Mut oon miettiny et vois lähtee vaa vetää johonki....

Et loukannut, ymmärrän kyllä. Sinulla on hankala tilanne kaikin puolin, mutta se ei johdu sinusta. Voisit hakea ammattiapua esimerksi psykologille. Siis sen takia, että noita ympärilläsi olevia ongelmia on hankala ratkaista.

Kiitti nimimerkitön456
Mietin Välil just tota et vois hakee ammattiapuu mutten tiedä miten ja mistä?? Ja tosiaan, on oikeesti aika
vaikeeta tarkasta iteksee näit jutui.

Voisit varmaan puhua vanhemmillesi. Muista että olet viisas ja näkemyksesi (itsetuntoa lukuunottamatta) ovat kasvaneet niin suoraan kuin kierojen ajatusten keskellä on mahdollista. Kyllä vanhempasi kuitenkin välittävät sinusta. Ehkä heillä on samankaltaisia ongelmia kuin sinulla.

Koulussa pitäisi olla koulupsykologi tai koulukuraattori, ja on niitä muitakin psykologeja. Psykologin asia tämän pitäisi olla.

Kiitos nimimerkitön456 ja kaikille muillekin vastaajille, on niin kiva luke ja vastailla näihi :) Tääl on mukavaa porukkaa ja kiva ku muutki kertoo mielipiteitä jne... :) Kiitti hurjan paljon!<3

Oon sillo tällöin puhunu vanhemmilleni ja kyl ne sille ymmärtää. Mutta he ajattelevat asioita "pikkasen" eristä näkökulmast, ne kattoo itteesä periaattees. Ja luulevat et paranen ilman mitää ja voin koko elämän parantaa sormia napsauttamalla. Se tuntuu vähän epätodelliselta, eikä se niin menkkää. Joskus (siis sillo jos aletaa jutelle kiusaamisesta....) isi kertoo omista kokemuksista, samoin äiti. Ne on hurjia, isillä esim. On laitettu sinkkivaijeri kaulaa ja sekunneist kiinni ettei kuole ja viis kuus kaverii pitäny kii ja pari vetää turpaa ...... Äidin on ollu kans vähä huonosti kavereit.
Aikas mones asiaa ne vertaa heidän aikaa ja se ei aina tunnu siit et auttais se "enne vanhaa" -tarina...
Kävin ysi luokalla useempaa otteesee psykologilla ja tota noin.... Se syytteli suoraa et ku en oo harrastanu sitä ja tätä ni siks oon yksin ja täs tilantees. Se on niin raivostuttaa ku syytellää kiusattuu.... Oli se kenen tahansa vika mut voisivat auttaa sen sijasta..... Ja ku sekin psykologi sano et se (kiusaaminen, se ettei kavereit oo) näkyy hurjan paljon mullani koulunkäynnissä. Ja se on totta... En koulunkäynnist tuu mitää :( Enkä haluu sitäki amikses. Voinks mie muutr kieltää porukoille sanomasta jos meen vaik kuraattorille amikses...
Jos siel sanon vaik täst itsetuhosien juttujen ajattelust jne. Ni eihä se voi vaikuttaa aihe et lmut lennätetä pihalle?? Kuraattori teki saman mulle. Eka se oli kiva ja autto mut sitte sekin käänti takkuaa ja syytti mua.... Kaikki sanoo vaa suoraa et oma vika, kyl mir sen ihekki tiiän ettei tätä kiusaamise eliity vain miun teot, sanat jne...
Ku haluan sanoa asiasta yös porukoille mutten uskalla sanoo niille sitä vaa sillee "kiertoteitä" putki. Siis vaik et sanon kuraattorille ja se porukoille tms. Koska jos sanon ihe suoraa koton ekana ni ne ihe yrittävät auttaa (ei siin auttamdes mitää vikaa) mut niiku se et tavallaavääräl taval auttaa. Tai se ajatus malli auttamisesta ei tehoo. Tajuutteko? Vähä sekavasti sönkötetty? :(

Tajuan kyllä(ihan kaikesta en saa selvää). Sitä en tajua, jos psykologitkaan eivät ymmärrä psykologiasta mitään. Ehkä ne ei ymmärrä kuinka huono tilanne koulussasi oikeasti on/oli. Sen verran voin sanoa, että yritä olla rauhallinen ja ystävällinen kaikille, sillä se auttaa tai sitten mikään ei auta niiden kanssa, joihin se ei tehoa. Kaikilla muilla on oikeasti isompi ongelma kuin sinulla käsitystensä kanssa. Voit ehkä yrittää jotain muuta psykologia kuin koulussa olevaa.

Jatkan ja tarkennan vähän. Kuraattori ei ilmeisesti ymmärtänyt tilannetta ja ehkä nuo itsetuhoiset ajatuksesi hätäännyttivät hänet, tai sitten hän oli ammattitaidoton.
Sinulla ei pitäisi olla enää syytä itsetuhoisiin ajatuksiin, sillä mielestäni olet oikeassa asioista. Seuraavan kerran selitä rauhallisesti tilanne vanhemmille tai psykologille (mieluiten molemmille), niin heidänkin on helpompi auttaa, jos ymmärtävät tilanteen eivätkä hätäänny.

Kiitti nimimerkitön456
Se oli vain se yks mikä ylä-asteella oli. Se ei ehk tajunnu ihan et mikä tilanne todellisuudessa oli, ja myös minäki oon/olin sekava ni voi johtu myös siitä. Eikä kaikki kuraattori, psykologi jne. Ole epäpäteviä :) Oot iha oikees, ei oo reiluu olla niille rage tms. Jos niillä ei vain ole tarpeeksi koulusta tai jos mie on sekava ni ei se sen vika oo... Olin vhää hölömö k haukun vain sitä... :( Mutta nii... Se kirjotti ne papereihi, (jonka mukaa tehää mulle oma opetussuunntelma, niiku amikses kai kaikille...?) et en oikee tiiä et miten toimin jos siel ei lue kaikkee... Ja lukee mutta ei ne iha kaikki mene niin ku hän kirjoitti...
Kuraattori oli iha jees, mutt jos/kun oon madentunu ni mulla ei ainakaa auttanut mikää kuvakokoelma asiaa millää tavalla. Okei se on ehkä hänen tyylinsä auttta ja se on okei. :) Enkä ihe kyllä hänellekkään pystynyt snaoo suoraa.molemmat psykologi ja kuraattori ovat iha täpeviä muttei minusta miula täsmänny kemian heidän kanssa. Oli vaikea aina itse alottaa keskustelu esim. Kuraattorin kaa ja ku ei häneltä tullu kysymyksiä vaan niiky se oli sitä et no kerroha: Ja sitte piti yrittää kertoo. Ku oon lähes aina oman muurin sisällä ni oletan et muiden on ehk vaikee päästä sinne sisää ja mul on vaikeeta alkaa vaa yhtäkkii puhuu siitä. Ja vaikka kielsin sanomasta äidille ni silti aina kerto. Vaikka lupas ettei sano. Okei oon ala ikänen pentu viel mut silti. Miks lupaa jos ei voi pitää?
Olis varmaa jollekki hyvä sanoo suoraa mutta sitte sekin ku vanhemmills ei oo harmaata aavistustaa kuinka pohjalla oon:'( Miks tä on näin vaikeeta??? Että on taas paska pävä ollu... Pienetki asiat suututtaa ja voisin taas mennä yksin johonki vaa mutten tietäs mis sit olisin.... Iha paskat fiilikset... Pyöritän kaikkee kysymyksii pääs ja mietin asioita joita en voi enää muuttaa... :'(:'( ja kaikkee... Ahistus kohtaus tulee ku taas alkaa koulut ja.... En tiiä elämä on taas iha paskaa! :( En mä jaksa tätä... Liian paljo paskaa niskaa tullu :'( Oon ehk oikeus asiois, en mä tiiä... Mut silti haluan Välil kuolla, miks?

Mul kirjotus ei varmaa liittyny mihikkää taaskaa mut kirjotin kuitenki... Tai sillee....

Varmaan siksi haluat välillä kuolla, että ihmiset eivät ymmärrä sinua (tai et koe niin). Varmasti auttaisi paljon, jos ymmärtäisivät. Siksi olisi tärkeää kertoa vanhemmillesi edes vähitellen (tai kaikki kerralla, jos olet rauhallinen).

Yrität varmaan jotenkin alitajuisesti suojella vanhempiasi tai häpeät sitä, että olet pohjalla. Ei kannata niin paljon miettiä niitä asioita, joita ei voi enää muuttaa vaan ennemmin niitä, joita voi vielä muuttaa. Kyllä niitä myöhemmin voi muuttaa kuitenkin.

Kuraattori varmaan yritti saada sinut puhumaan huijaamalla. Eikä noita menneitä kannata liikaa miettiä tai ei ainakaan katua, kun sinne ei voi enää palata. Opiksi kannattaa ottaa, jos mahdollista.

Kiitti hurjan paljon nimimerkitön456
Niin rihä se silleeäs reiluu oo olla kertomatta porukoille. Uskon, et mieoysyn rauhallisena mutta porukat ei välttämättä. Me sattaa välii snaoo ja sitte unohan mitä piti sanoo. :-o Aika näytää sopivan ajan kai millo sanon josvain kaiku mnee jees... En tiiä vähä sekavaa...
Niin tehtyä ei trkemättömäksi saa... Ihe en tiedosta et häpeisi mutta kai tää sitä on ku en vaa kerro kellekkää. Ja luottamus on yks syy. Ei va aluots. Ja rehellisyys perii maan, asiast on sanottava suoraa miust. En tiedä kiusaajidt yks ainaki on saman linjan ku mä ja en tiedä ahistaa törkeenä. Mitä teen jos se jatkuu siel ja yksin oo sitte. :( Oon iha yksin kuha muutsn, ei oo mitää sitte.... Ei ainkaa helppoo tuu olee todellakaa ja aikaa mennee aivan sikkenä enne ku paranen.... Teen Välil netis niit mielialakyselyit/masennustestei. Ei ne diaknoosii todellakaa anna mut suuntaaantava.... Ei kyl oo nappii menny.... Ne on aina näyttäny et (vaikea)masennus... Riippuen vähä mis on tehny sen. Enkä tee sitä sil et valtsen äkkii vaa jonku va smietin mikä sopii oikeesti parhaite. En oo niis huijannu.... Yhtää.... Toisin ku sillo.... :/ Kanttisko mun tehä asialle jtn vai ei... Ja oton joskus joudun esittää onnellista, myös siks ku mein pienet lapset kattoo sitä eikä ymmärrä miks vaik itken.. Koht kouluu menevä pikkuveli saattaa pelästyy jos sanon et muu kiusataa... Siks salaan sen. Enkä voi sanoo "masennuksest" yli päätää täst tilanteest oikee ku ne pikkusisarukset... En haluu niide kuulevan ku eivät ymmärrä ehk... Mietin et voisko sanoo vaiks et mksköhä oon nähny itsetuhosii unii? Tms. En mä osaa alottaa selittää... :-o Huomastte kai sen täälki....?

Voihan se kertomatta jättäminen olla myös pelkäämistä tai jopa järkevää ajattelua (tai tosiaan luottamuksenpuutetta). Pikkusisaruksia varmaan kannattaakin suojella tuolta ainakin niin kauan, kun he eivät ymmärrä. Vaikka periaatteessa onkin sanottava suoraan, niin kannattaa miettiä, mitä siitä seuraa. Vanhemmille voit kyllä kertoa suoraan tai psykologille. Eikä niitä masennustestejäkään kannata tehdä, eivät ne paranna tilannetta. Oikeastaan on niin, että ei ole sinulle reilua olla kertomatta esimerkiksi vanhemmille.

Jos vain yksi on samalla linjalla, niin ei hän välttämättä jatka kiusaamista. Jos kiusaaminen jatkuu, niin pyydät sitten psykologia, tai mikä henkilö se siellä onkaan, apuun. Jos ei sekään auta, niin sitten voit yrittää vaihtaa koulua. Alkaa kuitenkin mennä aikamoiseksi jossitteluksi. Lisäksi ehkä pystyt tuossa vaiheessa olemaan välittämättä kiusaamisesta tai välttelemään sitä, jos se on mahdollista.

Kiitos nimimerkitön456
Eihä se ole hyvä salata tätä muttei se kertominen oo niin yksinkertaista... Ainakaa mulle. Niin eihä jossittelu auta mihikkää...
Ihe en vaa pääse yli yksin ja ku on sanottu et saatan olla masentunu tms. Ni ehk olis hyvä käydä jossai testeis. Siis lääkärin tms. Luona, mutta kai jätän ne myöhemmäks... En tiiä... On vain todella paha olla, töissä esimieheniki mainitsi asiasta etten ole oma itseni ollu aina töis. Harmittaa et se näkyy työelämässäkin... :( ja yhtälailla kouluelämäs sitte... Ehkä käyn vuoden kouluu ja lopetan... En tiiä en paskana jaksa enää... Oikeesti, iha sama mitä työ päättelette kirjotuksistani mut oon iha oikeesti tosissaa... En pääse yli enkä ympäri enne ku saan tän pois mun päästä.... Hirmunen haloo nousee ku sanon tän.... Kaikki on sit sillee et voi että, koita jaksaa tms. Sillee teko pyhänä sönköttävät... Mopoillessani mehässä tai tiel "leikin hengelläni"..., niin ainaki on sanottu mulle.... Eikä mua harmita jos kuolisin en jää mistää paitsi....
Mistä saisin rohkeuden mennä juttelee tästä, viel sellaselle jonka tiiän sillesä mutta silti se olis "vieras henkilö"... Ja kaikki näkis ku menisin kysyy et voitasko puhuu?? Ja ku (siis se henkilö kenen kaa voisin jutella tästä asiasta, on yks tuttu. Ne käy harvon kyläs meil, joskus jtn juteltu joskus. Ei mitää vakavaa) En osaa toimii oikein juttelu tilanteis... Jos meen kertoo asiasta henkilölle jolla ei oo yhtää mitää aavistustakaa asiasta ni mite alotan sen? Esim. Tää mun juttu ni alotanks "vanhimmast" vai vaa et "mua kiusattu kauan ja haluun kuolla piste." Ku en oikee tiiä mite olis järkevin, joo oon sikke tyhmä(, tiedetää...) ku tälläsii kyselen....

Joo kannattaa varmaan mennä lääkäriin tai psykologille tai jonnekin ammattilaiselle. Joltain, joka ei ole ammattilainen voi olla aika vaikea saada apua, kun ei minulla ainakaan ole aavistustakaan, miten sinun pitäisi aloittaa. Ammattilaiselle voi selittää suoraan. Minun mielestäni olet kyllä älykäs, etkä tyhmä.
Töistä ja koulusta ei kannata nyt välittää. Hae ensin ammattiapua.

Jäät kyllä paljostakin paitsi, jos kuolisit, vaikket sitä nyt huomaa. Olet nimittäin älykäs ja viisas ja tämän jälkeen terveenä voit tehdä lähes mitä tahansa.

Toki joku sellainen, joka ei ole ammattilainen, voi sitten ohjata ammattilaiselle.

Tee heti jotain. Kerro jommallekummalle vanhemmistasi tai soita terveyskeskukseen aamulla tai hätänumeroon koska tahansa.

Kuittaa myös että olet lukenut viestini.

Voit vaikka näyttää jommallekummalle tai molemmille vanhemmistasi tuon viestisi, niin eiköhän se kertominen olisi sitten siinä.

Niin pitäis vaa kävellä vaik terveyskeskuksee sisää päivystyksee ja selittää ja sanoo suoraa vaikka kuka paska sanoa mitä. Vaikka tuntis mut sil periaatteel et iha sama... Pitäis kai oikeesti mennä, ei tää itestääkää korjaannu enää...
Ei pidä välittää koulusta tms yhtää yrittää saada elämäni kuntoo vaa..? Ku ei näköjää mistää tuu mitää ku oon tällänen...? :( Ja totta, porukoille on kerrotava. Mietin vaa et ku meen vaik terveyskeksuksee tai soitan hätänumeroo (Jos soitan ees, vaik tekisin tai meinasin tehä...) ni tekeekö ne lastensuojeluilmotuksen tai voikd ne tehä? Tavallaa et kotoa olis paskaa, mut eihä tää oo niide vika...? Koska ku se tehää ni pikana porukoiden elämän, nää lapset lähtee meilt sitte :'( Enkä haluu sitä aiheuttaa kellekkää... Se romuttaa kaikki totaalisesti... Miten teen ettei käy niin??
Sori saatan käydä lukee tääl viestei välil vähä "satunnaisesti" ku jos oon ulkona lasten kans taimuute vaa ni en piä puhelinta mukana ettei mee rikki... :-o Ja töissä en käytä, (tauoil joo ) muute en... Sori...

Kiitti nemimerkitön456 ja muutki :)
Sori, kirjotan kännykällä ni saattaa vahingos jäädä vastaamatta joihinki viesteihi... :(

No en tiedä mitä tapahtuu, jos soitat hätänumeroon. Varmaan helpointa olisi, jos näytät tuon edellisen viestin vanhemmille tai kävelet terveyskeskukseen(mieluummin molemmat). Tuskin ne lastensuojeluilmoitusta voisi kuitenkaan tehdä, kun eivät kai vanhempasi voi sitä tietää, miten sinulla menee, jos et kerro.

Niin, ehk se terveyskeskukseen meno on parempi vaihtoehto.... Ja voisin sanoo siel ettei porukoille tarvii sanoo et ihe kerron sit... En vaa oikeen tiiä, ei oikee rohkeutta oo mennnä.... Hävettää... Ja kaikkee en osaa selittää... Ahistaa kaikki...

Olisi kyllä helpompi, jos kertoisit ensin vanhemmillesi ainakin, että menet sinne terveyskeskukseen. Ei tarvitse hävetä, vaikka se on kyllä aivan normaalia.

Pääasia on kuitenkin, että haet apua. Tee se miten vain haluat.

Eikä tämä ole sinun syytäsi, mutta ei muidenkaan syytä. (Eli ei kenenkään syytä tämä tilanne)

Niin..... Ehkä olis hyvä sanoo porukoille eka ku sitte ne kuulis muuta kautta sen kuiteski... Niin appuu on kyl joo haettava, ilman sitä ei taida selvitä.... Niin turha syytellä mun muut, nyt ollsa vaa täs tilantees... Tutuu et olis helpompi selittää täysin tuntemattomalle, vaik randomil joku kadult... Tuntuu et liian vaikeet puhuu tutulle ku se tietää ja tuntee mut... En tiiä jotenki tää on vaa alotettava...

Voit kai selittää täysin tuntemattomallekin. En tiedä, onko siitä apua, mutta tuskin tilanteesi heikkeneekään. Kerro jollekin (ei niin väliä kenelle).

Kitti nimimerkitön 456
Tarjotin lähinnä mulle tuntematonta henkilöä terveyskeskukselt, tms... Ja myös iha random tyyppejä... Mut saattad kadul ihmetellä ne jos aikasin puhuu täst kadul vaa yhenäkin... :/Hajoan ku en puhu kellekkää. Ja aina vaan esitän onnelista, en halua et kaikki ihmettelee mikä on.... Vaikaa esittäsin ku tiiän et se näkyy ulos päi... Mutta ei töissä voi olla normaali inä tunteinee kaikkinee... :(

Puhu sitten vaikka tuntemattomalle henkilölle terveyskeskuksesta, mutta puhu jollekin, niin alkaa helpottaa.

Kiitti nimimerkitön456
Niin kai pitäis... En vaa oikein tiiä... En tunnu olevan ihmis tyyppi kuka puhuis ongelmista ni ei oo oikee helppo homma...
:( Mie oon siel oman kuoren sisäl ja nytte on vaikee päästä pois.... Tuntuu olevan helpompi pitää kaikki paska sisällä ku puhuu... Tms. Vaikka en haluis pitää mut ku oon kuoressa ni vähä vaikeet... Ei varmaa kukaa tajuu mun höpötyksii... :-o

Jos menisit sinne terveyskeskukseen niihin testeihin. Jos et pysty puhumaan, niin näytä tämä sivu tai kerro, että nämä on täällä.

Kiitti nimimerkitön456
Ehk meen sinne terveyskeskukseen, mutta en usko et riittää rohkeus mennä eikä riitäkkää... En mie tiiä, ei vaa jostai syyst voi mennä... Aikaa menne ku oon valmis menee sinnekää... En tiiä, en vain pysty... En oo ehk valmis 'menettää"/ "jättämää" kaikkee viel...

Pelkäät mennä sinne ja haluat lykätä menemistä. Yritä vain mennä sinne niin sen jälkeen on helpompaa. Ei se toki päivästä ole kiinni.

Nimimerkitön456, kiitos vastauksest
Niin ei ihe voi ihttee parantaa...
Itkin tänää taas tän kaiken paskan takii, pidättelin itkuu ettei kukaa nää ja ku yksin menin pesulle ni itkin salassa siel sitte... Luulin idioottina aikasemmin jo et kuha peruskoulu loppuu ni pystyn jatkaa elämää normaalisti ja sillee alottaa uuden vaiheen elämäs ja unohtaa mennet... Ei paskana vain onnistunu... Se toive on ku oottaa kuuta taivaalta... Varmaa yht sama todennäköisyys onnistuu täl hetkel...

Aika usein toistuu tää, pikkusiskolle ei apuni kelpaa. Esim. Iltatoimia tehdessä hän kiukkuu ja huutaa jos mm. Yritän pestä hänen hampaat, ni oon miettiny et vaistokoha laps sen et mull ei oo kaikki okei... Vai onks se vaa normi lapsen kiukutteluu... Tää ei sinänsä liity kiusaamisee, mut oon miettiny onkoha sil yhteyksii tätä mun kiusaamisee... Tai sillee, kai joku sai kiinni mitä tarkotan?

Ei enää ainakaan itse onnistu (harvoin muutenkaan, jos lähtee väärään suuntaan mieliala pyörimään, tarvitaan yleensäkin tuuria (luulisin)). Pikkusiskosi kiukuttelu voi olla kumpaa vaan. Jos haluat tietää mistä se johtuu, niin kysy häneltä, miksi hän ei anna sinun auttaa.

Ja se tuuri tulee mielestäni toisilta ihmisiltä apuna tai ystävällisyytenä.

Kiitos nimimerkitön456
Niin... Oon yrittäny kysyy pikkusiskolta muttei se puhu mulle... :/
Oon mös ihmetelly et miks isosiskokaan ei puhu mulle juur mitää... Jos yritän jutella ni se on vain hiljaa... Yleensä kuikkuu mulle joskus vaa normisti jutellaa... Ja jos ollaa toisen siskon kans (tää toinen sisko on jo muutanu pois kotoo...) ni niil on omat jutut mist ne heittää läppää ja mä oon sillee eet täh? Ja jos kysyn vaik et mist juttelette ni ne jatka juttuu eikä kerro... Tai tiuskasee et kerrotaa joskus, eikä ne ikin kerro... :( Miks ne tekee niin, onks tää mun vika... Ku ei siskotkaa haluu jutella mulle??? :'( Miks kaikki mun elämäs on niin vaikeeta??? Ja se et siskot tai pikkusisko ei puhu mulle ni se tuntuu pahalle, mutta odottelen senki et itken sen takii...
Ja porukoille kertoessa ni ne ei välttis uskois... Oon peitelly tätä (en voi sanoo et olisin onnistunu siinäkää...) kauan ni ei ne usko välttämättä... Ja muistaaksee mainitsin aikasemmin siit henkilöstä (se tuttu... ) jolle ehk voisin mennä puhuu mutten oikee tiiä, se tuntuu lapselliseslt/hölömölle mennä juttelee ongelmista ni jollekki tutulle enkä porukoille... Mutta tuntuu et sille ois kuitenki helpompi jutella... Ajattelen et hänen kanssaan ku mennää juttelee ni pitäisolls joku tietynlainen "kaava" en ymmärrä itseäni, ei siihe oo... Kaikki eikös saa selittää omalla tavalla??

Ei ole sinun vikasi. Isosiskosi varmaan haluavat pitää jotain asioita vielä salassa tai ajattelevat ehkä ettet ymmärtäisi. Kerrotaan joskus voi olla vasta muutaman vuoden päästä. Ethän sinäkään kovin paljon asioista muille puhu, joten ehkä siinä on jotain samaa. Pikkusiskosi on taas aika pieni ja sinä olet niin paljon vanhempi, että voi olla sen takia. Voisit puhua vaikka vanhimmalle siskollesi vai kuinka?

Kiitti nimimerkitön456
Niin, en vain ymärrä miks he pitävät minnuu "penenä" teinepellenä... Ymmärrän joo et voi olla niil juttui mist ne vaa haluu jutella tai sillesä... Mutta jos olla vaik kolmistaa jonnekki menos ni se koko matka on sitä. Siks yleensä otan kuulokkeet mukaa ja kuuntelen musiikkia ain ku lähen niiden mukaa... Voisin tietty kotiiki jäädä mutta en tiedä miks en jää... Jo niille on iha sama et oonks siel vai en... Ainak näyttää olevan ku eivät puhu mulle..., Vosin ehk sillee toiselle siskolle puhuu, tosin se kai muuttaa useemman sadan km päähä... Se on sanonu et haluu pois täältä... Siis paikas mie se asuu.. Ei perheen takii, mut ihmiset, työ, ympäristö jne... On vissii syit... Mut joo...
Ketuttaa vaa kaikki! Ei paskana jaksa.... Yksin johonki paskaa kämppä ja oo sit siel vaa... Ei paska.... Sori vaa... Oon sekava tiedän... En tiiä en vaa jaksa...
En haluu kouluukaa... Ei jaksa nyt... Enkä pysty menee mihikkää hakee apuu... En vaa pysty... Halusin mennä yksin johonki paskaa kellarii vaikka ja maatuu sinne...
Täs nyt kesäl (ja jo aikasemmi...) otin sillee etten laittanu kellekkää viestii ja katoin et kuinka moni laittaa viestii mulle, ei yksikää! Iha paskat turhaa piän niide numeroit ja laitan viestii jne.... Ei kerää kiinnosta... Ei paskana, iha paska hailee vaikka niil ois miljoona kaverii tai olisin yksin ain... Ei enää mitää bälii ku kaikki on jo iha paskaa.. Kirjotukseni on taas jtn vaa eikä liity edes edellisee viestii varmaa, mutta kirjotin kuiteski... :/
Olo on iha hölömö ja paska... Kaikin puolin.. En onnistu missää... Kaiku tekemäni asiat menee persellee...... Ei paska tätä elämää...

Suomalaiset harvoin puhuvat tai lähettävät viestejä. Se ei silti tarkoita, etteivät välittäisi. Koita puhua tuolle toiselle siskolle. Hän varmasti ymmärtää tai auttaa muuten(jos vain puhut).

Nimimerkitön456, kiitos.
Niin me suomalaiset olla ehk tälläsii... Niit, en tiedä onks siitäkää mitää hyötyy... Mulle iha paska hailee vaikka ketää ei kiinnostas miun asiat tai mikää minuu liittyvä... Paska hailee... Ei enää kiinnosta mikää...

Ei kovin paljon tarvitsekaan kiinnostaa asiat, mutta puhu jollekin niin alkaisi vähän kiinnostaa jotkin asiat.

Kiitos nimimerkitön456
Niin kai... Tuntuu liian vaikeelle puhuuu kellekkää... En tiiä mikä siin on mut tuntuu et olis sikke vaikeeta mennä juttelee porukoille saati terveyskeskuksee tai kellekkää... :( En mä tiiä... En yleensä puhu "syvällisist" asioist kellekkää... Kai tää osittain johtuu siit jos en ikin puhu...
Tänää taas oli vähä sekava olo... Se johtu siit ku meinasin oikee huolel lervata (eli kaatuu) mopol ni yhel tiel... Just just kerkesin otta ajaloil tukee maast mut jalois tikkuili viel illalki... :-o Saatto johtu myös siit etten oo tänää ollu ehk parhaimmas vireys tilaa, väsyttäny, ketuttanu KAIKKI, jne... Sellanen iha perus ketutus päivä... Kaikki menee päi persettä... Aika tavallist mulla...

Onhan se varmasti vaikeaa, mutta koita vaan tehdä se. Ei tilanne siitä ainakaan pahene vaan todennäköisesti paranee.

Kiitoksii nimimerkitön456
Niin kai olis tehtävä, kuha rohkenen siirtyä tekoihin...

Niin ja suosittelen perheenjäsentä ja ehkä vanhemmat ovat paras vaihtoehto.

Kiitos nimimerkitön456
Jep, ne on kuiteski tutut ja turvalliset...
Tänään melkein onnistuin juttelemaan eräälle, mutta ei se onnistunukkaa ku olin lasten kans ni en voinu oikee siin selitää ku lapset ois kuullu... :( Ja toinen tilaisuus meni siin ku oli iikaa porukkaa samaa tilaa kuulemas... Ja hän jutteli muille melkei koko ajan.

No, kerro huomenna sitten vanhemmille.

Kiitos nimimerkitön456
Sori en oo käyny tääl hetkee... En oo kertonu kellekkää... En tiedä millo sanon, se ei todellakaa oo yksinkertaista... Aattelin lähtee tänä yönnä mopol ajelee ja miettii asioit samal....... Salaa tietty... Tänää on oli sikke ketutus päivä kaikki taas menny iha perseellee... Oikkeesti päi helevettii... Ja iha paskat fiiliksetki ollu koko päivän. Yks "kaveri" ni ei ilmottau mitää et sillä on toinen kaveri yötä hänen luonaa ja miust oltii sovittu lenkille meno tänää... Eikä vissii tienny kaverinsa tulost aikasemmin... :( Miks kaikki on kaksnaamasii... Tai siis hänki oli tollee et lupasi ja sitte ei kuiteskaa... En ymmärrä, tuntu kyl pahalle....

Luulen, että vain näet kaikki kaksinaamaisina. Joko hän oli sopinut tuon ennemmin tai sitten ei vain pystynyt vastustamaan tuon toisen kaverin tuloa. Ei haittaa, ettet ole kertonut, kunhan kerrot jossain vaiheessa. Toki helpommalla pääset mitä ennemmin kerrot. Koita olla odottamatta mitään niin et pety (ainakaan niin paljon).

Toki jotkut (harvat) ovat oikeasti kaksinaamaisia. Pidän kuitenkin erittäin epätodennäköisenä, että kaverisi olisi sellainen.

Kiitos nimimerkitön456
Oon miettiny sitä paljon, et mä kelpaan vaan hänelle lenkille kaveriks ettei sen tarviis kahta koiraa käyttää yksinää...tai uimas ja jos nä kysyn ni sil on aina jtn tekemistä... Oon nähny niiiin monta kertaa kaksnaamsuuta ja vaikken haluis mutta on vaikeeta luotaa ihmisii ku kaikki on kaksnaamasii... En vaa tiedä mite vois ehk mainita asiasta hellävarasesti ettei tää kauan toimi jo aina vaa kaksnaamasuutta on... Silti... En mie tiiä, hirveen sekavaa... Aina sama kaava ä ja mie meen aina lankaa enkä ukin opi et kaikki on kaksnaaamasii....

No olin kyllä hieman liian positiivinen, kyllä suuri osa ihmisistä on ainakin vähän kaksinaamaisia. Sellaiseen, jonka suosikkiväri on vihreä voi luottaa (niin kuin sinullakin varmasti on)

Myös sinivihreä ja sininen ovat melko lähellä samaa.

Ruskea on luotettava, mutta itsepäinen. http://www.care2.com/greenliving/favorite-color-personality.html

Kitos nimimerkitön456
Niin se on harmittava totuus et melei kaikki on niit kaksnaamasii...niitähä riittää...

Joku, joka on samankaltainen kuin sinä ei ole ollenkaan kaksinaamainen.

Se on luonteesta kiinni, kyllä suurin osa ihmisistä on kuitenkin pohjimmiltaan hyviä.

Kiitos nimimerkitön456
Niinhä ne on, toivottavasti...
En tiedä haluisinko ees asuntolaa tai kouluu tai yhtää mihikkää... Ehk kuiteski kotoo pois osittain... En tiedä... Ei vaa kiinnosta koulu tms... Ehk sittenki se oppisopimus olis ollu parempi vaihtoehto, mut voiha senki kesken koulun vaihtaa jo silt tuntuu... Mutta ku en vaa muutenkaa jaksai yhtää mitää koului...

Ei niitä kouluja varmaan kovin paljon tarvitsekaan. Tee vain se, mikä tuntuu hyvältä.

Kyllä opiskellakin kannattaa, mutta alan pitäisi olla mieluisa. Psykologiasta olisi hyötyä aika paljon.

Kiitti nimimerkitön456
Ala on miulusa mulle. Kiinnostaa ja kaikkee mutta ei vaa oo päässy yli viel niiky kiusaamisesta ni se sit vaikutaa amikses opiskeluihini... Tai sillesä...

Yritä löytää amiksesta hiljaisia ja huomaamattomia tyyppejä. Voisit olla myös paremmin suojassa kiusaamiselta, jos olisit poikien kanssa.

tai sitten et (en tiedä)

Kiitos nimimerkitön456
Niin, ei pojissa oo mitään vikaa.. Niin ehkä... Riipuu vähä... Voisi yrittää jos rohkeus riittää...

Vihreäsilmäisiä kannattaa varoa (varsinkin täysin vihreäsilmäisiä). Ruskeasilmäiset ovat rehellisiä ja luotettavia.

Kiitoa nimimerkitön456

Kiitos vinkistä, vois testata jos pitäisiki paikkansa :)

Nin tosiaan pitäis tehä jottain. En vaa oikkein tiiä mitä.joskus käyn lähimehis käppäilee ja trimman koiramme mut siinäpä se melkein on... Astma rajottaa osittain tekemistä, vuoden alusta ati ollaa yritetty saada lääkäri aikaa et saatas nää kuntoo jne. Ei vieläkää kunnos... Et sillle joo tosi kiva... Nii kuitenki, pitäis joo liikkuu, ja meil on silleesä iso perhe ni ei ain oo varaa ostaa salaattii ja tollasii ni sen perus kotiruoan lisäks. Meilki varmasti menee useempi satanen ain yhe kk ruokii :-o Mut ihe ku EHK muutan asuntolaa tms koulun luon ni siel on kans rajansa rahalla, pitää mietiii mitä saa kaupastki ostettuu opiskelijana... Ja jos oon kaupungis viikot ni en tiedä siel niist liikkumid mshliduuksist tai siis onhs siel niit katuja mitä talsii muut itsetunto on se ongelma, ei ahistus kuolema, en mie sinne pysty mennä lenkille... :(

Sori on vähä ongelmii tän kännykän kss et saattaa tulla kaks kertaa sama viesti tms. Ja vastaaminen saattaa kestää kans jos/kun tää ei anna vastata ain näihi viesteihi... Ja nää mun jututki Välil hyppii. Sorii...

Kiitti jätkäpirkanmaa :)
Kenenkää ei pitäis ollenkaa joutuu kokee minkäälaist kiusaamist. Kukaan ei oikeesti ansaitse tälläst paskaa elämää, yhtää minkäälaista kiusaamis paskaa. Kaikkee hyvää sulle ja onnee tulevaisuutee jos oot päässy yli :)

Tiedän et oma olo paranis ja kiusaaminen saattaa vähenty jos läskii lähtis... Mutta miul se ei todellakaa oo kyse kiloist vaa kymmenist kiloist :'( Se vie aikaa hurjan paljon ja kestää kauan enne ku kokee onnistumisen iloo... Ihe en läskieni takia ja läskien (ja kiusaamisen) takia tullu paska itsetunto ni en vaa voi menänä salille. Ehk se tutun takametsä on ainut paikka joho voin mennä lenkkeiler ku ei ne puut naura mulle vaikka läskinä siel menisin menemää... Luotto ihmisiin ja siihen ettei saa katseita tiellä lenkeillessä on nolla. Ei se toimi. Niitä saan aina. Ja astma rajottaa kans liikkumistani niinku aikasemmin kirjotin. Tiedän et liikkuminen vaik kaatosateessa ei oo ain kivaa mut tiiän sen fiilikset ku on kävelly vaik puol tuntiiki rauhakseltaa metäs. :D Yritän painoni kans ajatella et mun max. Paino on oli se ja se et sinne ei saa mennä enääh ikinä! :) Se auttaa vähä paremmin, mut ei se sillee. Omast niskast ku vaa sais kunnon ku ni sit lähtis :DToisinaan jaksan ajatella itseni nättinä ja niiden kateelliset katseet, mut heikkoina päivinä se on sitä et parempi kaikille olis olla ranteet auki kuolleena tai junaradal maata kuolleena....

Kiitti Laapis

Se välil laittaa vihaks kuullessaan julmii kiusaamis tarinoita tms. Jos mietin; ihmiset jotka vaik kerhost asti ain on saanu nälvimistä, haukkumista tai jopa nyrkkii silmää tms. Voi olla ja todellaki on vahvempia ja fiksumpia kuin kiusaajat. Kiusaamiseen todella harvoin puututaa ja loppu tulos on järkyttävää. Niin kiusaajille ku kiusatuille. Herää vain kysymuksii pitkä lista,mm. Olisko ehkä kannattanu jo ala kouluissa puuttu pieneenki kiusaamiseen ja ottaa se vakavasti.
Kiusaajat oikkeesti ovat hoidon tarpeessa muttei kukaa ehk luokittele sitä niin vakavasti, ain ajatelkaa vaa et sehä on normaalia, sitä on kaikkialla niin kerhois, eskaria, kouluis, työpaikoil jne...
Ihe ku oon aina ollu vaikka yhtäkää kunnon kaverii ni voin sanoo et kaipaan todellaki edes yhtä kunnon ystävää... En enää kauaa jaksa pitää kaikkee pala asisällä ja seisoo omilla jaloilla. Ei vaa yksin jaksa enää... :'( Mutta henkilö jolla on monen monta kaveria ni ei se kyl osaa elää ilman niit. Tiedän tapauksia missä ollaa riippuvaisia kavereista eikä osata sitä lopettaa. Ei vaikka naimisiin mentäs niin se oma puoliso jää sivuun ku ne kaverit on kaiken a ja o... En ymmärrä.. Sairasta, sori vaa.. En sano sillä et pitää hylätä naimisiin menon tms. Takii kaverit mut rajansa hei kaikella :) Olisin niin onellinen jos olis se yks kunnon ystävä edes, mutta aina oon se huominen vaihtoehto jonka kans voidaan olla. Tiedä tapauksia missä ollaa muokatta oma minä kiusaajat märäilyn ja "vallan" alla ja jälkee päi tultu selittää "kadun suunnattomasti" silti mikään ei oo muuttunut... Hän on vain tajunnut ehk sen ettei oo kiusaajan "vallan" alla enää, mut silti kaikkee samaa paskaa tekee edelleen...

Itelle oma elämä on pettänyt etten aisti kenen tahansa käskyyn en anna kiusaajien enää miun elämää muutta, ja siks olenko aina ollu yksin... Kai... Emt mist tää alko ees... Iha sama... Okei ei oo mut nii.... Aikasa ku on kaiken paskan keskellä ni oon menny rikki. En vaa jaksa enää... Ei tukiverkkoo ja just ku johonki on luottamust kasvattamas ni turpa tulee sata nolla. Yhtäkkii oliki syyt miust ei kiusaajis, iha uskomattomii tarinoit oon kuullu mm. Kuraattorin, terkkarin jne. Suusta. En vain ymmärrä. Ei sovi miun pieneen päähän, mutta yritän antaa olla. Odotan NIIN et amikses olis kivoi ihmisii ja jotka ymmärtää tän... Eikä sellasii urpoi, sori vaa..
Juttuni vaihtu varmaa koko ajan ja mitää selkoo ei varmaa kukkaa saa... :/ Sori. Ja täst tuli vähäääää pitkä.. :-o

Tuo on niin tuttua, eli ei tukiverkkoa missään. Eipä tuota luotettavaa tukiverkkoa ole kyllä tänäkään päivänä enkä enää luotakkaan yhteenkään ns. ihmiseen. Ainoa rakkaani on vuosi sitten hankkimani koira. Heh, olen ollut tämän paskan keskellä reilut 49 vuotta mutta jaksettava on.................tämä lause kuulostaa varmaan kliseeltä mutta tunnelin päässä on aina valoa, oli asiat miten huonosti tahansa tai tuntui miten pahalta tahansa..........:-))))

Kiitti Laapis
Kuullostaa hurjalle (ja varmasti onki rankkaa) olla noinki kauan yksin, ilman tukiverkkoa :( En epäile yhtää et olis helppoo... Ihe ku oon vast 16 ja ehk helpommin luovuttaa ja ajattelee et paskat mitää järkee elää, ainaki ihel on sillee... Ihe oon tähäkki asti joutunu pinnal räpiköidä yksin ja yksinää muuttamas asuntolaa tms. ehk. Ollaapa sitte sielki ainaki yksinää ku häädetää pois yksinää johonki höpelön kauas. Tosi hienoo. Meilki on pari koiraa ja toinen niistä; englanninspingerspanieli, Nita. Se on niin rakas mulle, kuullosta joidenki korvaa ehk hölömölle (miust ei kuullosta, se sunkaa juttu Laapis :D) mut Nitalle kerron kaikki, muille en kerro ikin mitää... Ku ei kukaa oo luottamisen arvonen. Olis joskus kiva olla mukana jossai kiusattujen vertaistukiryhmäs tms. En tiedä kyl et sellasii edes olis. Tääl tietty periaattees tällee mut :) Aina oon Nitan seuras ku on paska päivä tai joku painaa mieltä.... Harmi vaa ettei sitäkää oo ku/jos muutan kämppää :'(
Hyvä, et näät ain valoo vaik oot yksin :) Tsemppii sulle ja kaikille tosi paljon!!!! <3

Jos haluat auttaa, niin lue uudetkin viestit.

Kiitos Autansua ja nimimerkitön456
Niin, kannattaa lukee uusii ja edellisii viestei ni sit helpompi auttaa ja vastailla.. :)

ja kirjekaveri voisi olla hyvä idea kannattaa kokeilla ;)

Kitos entiiäkuka
Oon Välil kirjotellu just tollee... Ala-asteel kirjotin yhen kans (siis koulu päivän aikana et olis jtn tekemistä ku olin yksin)ja varmasti laitoin sen repuu tai vetoketju taskuu joka oli kui tms. Mutta tajusin; se oli hävinny ja oli iha häses... Ja sitte yks välkkä tuli yhet tyypit... (osa kiusaajista ja muitaki) et onks tää lappu sun? Niillä oli se lappu! Mitä paskaa, ihmettelin. Ku en ymmärrä mite ne oli sen saanu... :( Eikä ne antanu sitä mulle vaa pitivät ihellää... Okei oli sillo ehk vähä ajattelematon et koulua kirjotin sitä (sillo tää kiusaaminen ei ollu näin pahaa ja sillo en ymmärtäny tätä kaikkee, miks kävi mua kiusattii jne... En tajuu vieläkää mut nii tsjuutte kai silti... ?) Ja kirjotan sillo tällöin ni niiky päiväkirjaa... Vein ala-asteella yhelle opelle ni yhen lapun mihi olin kirjottanu kaikkee mitä ajattelen jne... (opetti vaa mulle musiikkii...) Se luki ne ja anto ne takas sitte... Mutta ei sekää tehny asialle mitää... :-o En tiiä.... Kuraattoriki anto 8 tehtäväks tehä poitiivisuuspäiväkirjaa... Oikeesti sössin senki... Mun posiitiviset asiat oli iha paskoi... En ollu aidosti ilone ees... Keksin vaa jtn... En tiiä miks... Huijaan itteeni ja muita... Se ärsyttää ja se kaduttaa... En tiiä pitäskö kirjotella vai ei... Ku en aina jaksakkaa kirjottaaa... Ei oo vielä ainakaa auttanu yhtää...

Kiitti poika-95
Eikä, liian monta kiusataa... En tiedä mitä sanoo tai kirjottaa.... En yhtää pidä kiusaamisesta ja tuntuu pahalle... En osaa sanoiks laittaa ees... Ei täst varmaa mitää apuu mitä kirjotan mut yritän kuitenki... Harmi, et sua kiusataan ja viel se ettei se oo loppunu/jatkunu pitkää... :( Voimia paljon sulle! <3

En uskalla luvata mitää tost sähköposti jutust... Oon ehk luuseri mut usein on kaikkee huijaus juttui ni oon ylipäätää vähä varauillaa ja myös kusaamisen takii asiasta ku asiasta... :/ Mutta ois kiva kuullu kokemuksii jne... En tiedä oonks hyvä laittaa mitä järkevää, mutta aina voi koittaa... Lomalla on helpompi kirjotella mut koulu aikoina ku asun mahd. Asuntolaski ni kännykkä on ainut tapa jolla von käydä (jos ei lueta asuntolan koneita...) ni sillee vähä vaikeempaa mut katotaa :) Onko sulla jtn merkitystä et lähetänkö viestii pöiväl vai yöl? :-o Mie saatan yöl valvoo ja miettii kaikkee... Joskus kirjottelen vaik kalenterii tms... Ni et jos sulle kirjotan ni et haitaaks se... :) Oon ehk vähä outo tai sillee mut nii.... Yleensä kyl päivän tai sillesä...

Mitätöntyttö kirjoitti:

Kiitti poika-95
Eikä, liian monta kiusataa... En tiedä mitä sanoo tai kirjottaa.... En yhtää pidä kiusaamisesta ja tuntuu pahalle... En osaa sanoiks laittaa ees... Ei täst varmaa mitää apuu mitä kirjotan mut yritän kuitenki... Harmi, et sua kiusataan ja viel se ettei se oo loppunu/jatkunu pitkää... :( Voimia paljon sulle! <3

En uskalla luvata mitää tost sähköposti jutust... Oon ehk luuseri mut usein on kaikkee huijaus juttui ni oon ylipäätää vähä varauillaa ja myös kusaamisen takii asiasta ku asiasta... :/ Mutta ois kiva kuullu kokemuksii jne... En tiedä oonks hyvä laittaa mitä järkevää, mutta aina voi koittaa... Lomalla on helpompi kirjotella mut koulu aikoina ku asun mahd. Asuntolaski ni kännykkä on ainut tapa jolla von käydä (jos ei lueta asuntolan koneita...) ni sillee vähä vaikeempaa mut katotaa :) Onko sulla jtn merkitystä et lähetänkö viestii pöiväl vai yöl? :-o Mie saatan yöl valvoo ja miettii kaikkee... Joskus kirjottelen vaik kalenterii tms... Ni et jos sulle kirjotan ni et haitaaks se... :) Oon ehk vähä outo tai sillee mut nii.... Yleensä kyl päivän tai sillesä...

Lue lisää

Kiitos, mitätön tyttö!

Joo, ei se todellakaa haittaa! :) Iteki yleensä valvon aina yöl aika myöhään, et voi olla et vastaan sulle hyvinkii nopeesti posteihin! Ja joo, iha ymmärrettävää, et jos jossai asuontolas oot, nii et siel ei nii pysty koneit käyttämään... :( Mut onneks on puhelin! <3

Ja joo, ymmärrän ton, et oot vähä varuillaa, hyvähä se vaa on! Mut voin vakuuttaa, et mun osalta tää ei mikää huijaus oo... :)

Ja joo, mustakii ois kiva vaihtaa sun kaa kokemuksii kiusaamisest, ku mullaki - valitettavasti niitä on... :(

Kiitokssii poika-95
Hyvä jos ei haittaa :) Oeki, mul ihel ainaki kesäl menee nää unirytmit (okei ei mul niit varmaa ikin oo ollukkaa...) iha sekasin... :/ Niin asuntolaa on vähä erilaista elää... En tiedä oikee viel ees laskeeko poukoit mua ees sinne ku hekki oo ollu sitä vastaa tosi kauan mut pakko koht antaa periks ku ei vaihtoehtoi oo... Oon ainaski kuullu et asuntolat (RIPPUU KYL...) on kamalan levottomii.... Jep onneks on puhelin ja netti <3

Joo kyl mä uskon... :) Ihe oon (ainaki tuntuu silt) vainoharhanen kaiken suhtee ku aina kaiken jollai tapaa yhistö kiusaamisee tms... Se Välil häiritsee elämistäki... :( Hyvä jos ei oo huijaus :) Oon silti varuillaa alitajusesti... ;) vaikka oikeesti uskon en maha mitää...

Juup, kokemusten jakamisesta ei oo haittaakkaa... Auttaa vaa jossai tilanteis tulevaisuuds esim. :)

Kiitos Ymmärtää
Outs, aika pitkä aika... Mutta kiva jos oot saanu kaverin ja oot onnellisempi. :) Ihe en oo viel saanu... Ihekki ku oon aikaa "heikos hapes" ni vähä vaikeet saada kavereit... Niin... Mutkia matkas on ainaki mulla... :( Joskus ne on liianki potkii ne mutkat... :(

Sei kaikille ku en oo käyny oikee tääl ja vastaillu... :(

Kiitos vastauksest sonofSatan666
En voi sanoo muuta ku et just.

Kiitos Wild123
Niin ehkä pitäis vaihtaa maisemaa, muta tosiaan en tiedä mite onnistuisin siin. Oon 16v ja en vaa voi lähtee vetää. Kotona on hyvä olla ja kaikki hyvi <3 En menis koulukotii ku ainoastaa pakon edessä enkö sillonkaa... En sano et olis esim. Toi olis paska mesta mutten vaa haluu ... :)

Jos olet 16 niin hyvä vaihtoehto olisi hakea ammattikouluun maakuntaan tai johonkin kaupunkiin missä on asuntolasuminen yleistä. Samanlaisia järjestelyitä on myös varmasti lukion puolella mikäli semmoinen kiinnostaa.

Kiitos Widl123

Oon päässy ammattikouluun ja asuntolapaikan sain....( Rippuuen siitä laskeeko porukat...) Siel on kyl aikaa palo asuntoloita ja tää mihi meen ehkni on 4 vuoden sisää rakennettu molemmat (on sillee 1 ja 2 "talo") Vähä auki et haluunko ihekkää sinne, toisaalta joo mut entiedä kuitenkaa.,, hune on 2 hengen ni sekin tuo oman riskinsä jne. Muta myös hyvän puolen...

Noniin hieno homma, kannattaa lähtee täysillä kaikkiin kerhoihin mukaan tai peli-iltoihin yms jos niitä järjestetään. Ikävä kyllä kiusaaminen on yleistä vielä ammattikoulussa, korkeakouluissa en ole itse nähnyt ollenkaan minkään sortin kiusaamista vaan enemmänkin tukemista.
Tsemppiä opiskeluihin!

Kiitos faceless

Oon varmaa tyhmä, mut oon sillee et HÄH? Voitko vähä terkentaa asiaasi?? :)

https://www.tumblr.com/tagged/gri <- Täältä saat ensimakua.

faceless kirjoitti:

https://www.tumblr.com/tagged/gri <- Täältä saat ensimakua.

http://seung.co.vu/gri <- Täällä on sitten aika hyviä ficcejä noille kahdelle.

Kiitos ex_kiusattu

Ihe oon huomannu et vaik voin olla joku masentunu paska ja kaikkee kiusaamisen takia, mut se et tosiaan siitä oppii paljon. Ja se et jos ihe pääset kiusaamisen yli ni oot vain voiton puolella niiden opittujen asioiden kanssa... Ja niiky ymmärsitte mitä tarkotin tolla?? Vaikka en osaa tässä vaiheessa vielä ainakaa olemaan kiitollinen kiusaamiselle missään mielessä, mut ehkä joskus sitte.

Oon menossa kouluun vähän ehkä pelon sekasilla tunteil ku kiusaaja on tulos samalle luokalle näil näkymin.... Tiedän et ihmiset muuttuu ja aikuistuu ettei amikses välttämättä oo niin paljo kiusaamist. Mut silti se on vaa takaraivos et kiusataa jne... :(

Kiitos, kaikkea hyvää sinullekki elämääs! :)

Kiitos 164cmM

Uskon, ettei sullakaa oo helppoo paikkaa ollu...

Miula on nykysin päivittäin jonkimoisii itsetuhosii ajatuksii, joskus oon jo meinannu siirtyy tekoihi... Tuntuu et mennää aina vaa alemmaks ja alemmaks ei vaa jaksa yhtää... Amiski pelottaa ja en jaksa koulua käydä enää yhtää... En mitää... Haluisin vain mennä yksinää jollekki korpee vaikka ja olla siellä eikä ikinä tulla ihmisten ilmoille.... Ihmiset ahistaa riippumatta siitä onks ne kaupas, torilla, kaupungilla, kylässä iha sama mis mut ne vaa ahistaa... En halua lähtee minnekkää paikka mis on ihmisii, kouluunka sen halunnu lähte eku ahisti mut porukat sano et menet.... Ei ollu vaihtoehtoja... Kyl tuli lintsailtuu tuntei jonku verran mut yhtää jälkkää en saanu, eipä kovin paljo puhutteluitakaa... Mut en oo uskaltanu sanoo äänee ees et oikeesti haluisin kuolla ja heti...

Tsemppii sulle tosi paljon!!! <3

SORI KU EN OO VASTAILLU, mun kännykäs on ollu ongelma ettei se ain anna vastata näihi viesteihi... :(

Kiitos paljo Yksinäinen15v

Ihe pelkää mennä kouluu ku se kiusaaja on siel ja kaikki asuntola hommat ja muut... Kaikki on uutta ja ei oo tuttui ja turvallista paikaa mihi paeta kaikkea paskaa sitte... :( En tykkään olla ihmisten seassa varsinkaa jos ja kun en tunne niit.... Sen kans vähän ujo tai silleensä... En juttele kellekkää jos kukaa ei mulle sano mitää... Jos puhun ni kaikki on sillee iha hiljaa ja ettei huomaiskaa ni oon kokenut et parempi pitää sit turpani kii ku väkisin yrittää... On todella harmi ettei oo kavereit. Mulle kävi samoin kaiku kaverit siirry kiusaajien kaveripiireihi ni jäin ain sit yksinää... Ihellä on yks "kaveri"... En oo toki sen paras kaveri tai sillee mut välil hengataa kahestaa ja tehää jtn... Ja jutellaa niitä näitä, juuri koskaa ei sillee syvällisesti... Ihe poistin ajat sit kaikki numerot ja päätin et jos niit kiinnostaa ni siinäpähä laittavat viestii sit. Mut eipä oo viestei näkyny... Ja nyt koulun suhtee on tullu mulle siin ongelmii etten haluiskaa... Ehk pelkään kiusaamisen jatkuvat tai jtn, en mie tiiä, en vaa jaksais yhtää mitää kouluu jos ees hädin tuskin haluisin elää... Voitha sä se laittaa ni saisit jollekki juteltuu... :) Ootsä muute tyttö vai poika? :) Ja harrastus... Niin ehk pitäis joku keksii... Aja en varmana suistuis mihikkää "julkisii" juttuihi... Just joku mitä sais ehk iteksee tehtyy... Koirat on ainoot juttu mist pidän :) Mut kaikki agility jne on sellasii julkisii juttuu ja molemmat meiän koirat on mehästysverii ni ei niit oikee voi käyttää muuhu... Haluisin toisen meiän koiran teetättää pennut mutten tiiä ku ei porukat oikee satasen oo mukana... En mä tiiä... Ei oo mitää mitä voisin alottaa tehä...

Kiitos Yksinäinen15v

Juup, enköhä mie joku päivä jtn ainaki laita, nytte uskalla luvata mitää... :) Juuh, en mäkää käy kobeel kahttoo s-postii kovin usein, vaik on kännykäs sähköpostiki mut siel on vähä huono kirjottaa... Jos tulee jtn kysyttävää tai jtn juteltavaa ni laitan :) On mul iso veli, ja kaks iso siskoo. Oon siis biologisista lapsista nuorin, mut meil on kaks sijaislasta. Tykkään perheestäni tosi paljon, mutten osaa olla tarpeeks kiitollinen enkä onnellinen... Se tuntuu pahalle ku en osaa olla onnellinen siitä... :(

Kiitti, samoin :)

Kiitti amelien

En mä tiiä, on kai... Ahistaa ihmiset... Niin, mun pitäis ehk muutenki mennä lääkärii... Yleensä saan vasta iltapäivän ekan kerran alas jtn ruokaa, kahvii menee kyl aamul, muttei muuta... :( Ja pyörryttää välil ja oksettaa/pidtää mahaa aina ruan jälkee... Mutten uskalla mennä lääkärii ku pelkään et jtn isompaa/vakavampaa löytyykin... :( Se pelottaa, ja en mä tiiä.... En haluis porukoille ja sisaruksille huolia lisää... Tai kellekkää, on jo nyt ongelmana... Tuntuu siltä... :( Ehk jonku pitäis mut raahata väkisi vaik lääkärii... En vaa paskat kaks mitää enää, en kouluu, en mitää... Varsinkaa ukin tai kenen tahansa kuolemaa, en vaa nyt jaksais mitää.... Joka päivä kysyn iheltäni: "Miks mie elän, miksen voisi kuolla jo? Ihmisiä kuolee sairauksii ja kaikkee mutta miks miun pitää elää, ku joku joka olis halunnu elää vielä ni kuolee. Mie voisin kuolla niide puolesta ennemmin... Tai silleesä, kuullostaa ehk hulluta, mut kai joku tajuu mitä niiku tarkotan??

Pitäsköhän sun nyt kumminki varata aika lääkärille ja kerrot et sua ahistaa,voisit saada jotain helpotusta olotilaasi ennen kuin koulu alkaa.Surullista että ajattelet kuolemaa vaihtoehtona,sulla on kuule täällä vielä tehtävää.Olen menettäny elämäni aikana paljon läheisiä se on sattunut mutta eteenpäin on vain mentävä ei saa vaipua synkkyyteen.Elämää ei voi elää toisen puolesta ja kuolla ei voi toisen puolesta vaik niin haluiski.

Kiitos amelien
Niin ehk pitäis... Lähen ehk reissuu just enne koulujen alkuu, ni en sillo oikee voi mennä, mutten tiedä en vaa pystynks mä mennä lääkärii ku en haluis et koko perhe ja kaikki saa tietoo :/ Niin elämä jatkuu halus tai ei mut niinhä se jatkuis muillaki vaik kuolisin... Niin ei voi mut silti...

Juttelin tos siskojen kans eile päivän ni ne sano et mun on varattava lääkäri aika... Et voi olla vaik mahas syöpä, ja sitä ei tietää ku lääkäris... Okei sen tiiän et se oli niiky vaa villi kommentti mut se et ne kai tarjottu sil sitä, et kuinka vakavat seuraukset voi olla jos en mee... Porukat reissus ni saa nähä mitä ne sannoo sit ku saavat tiettää et oon menos lääkärii... Toivon et saisin sen ajan enne elokuun 2. Vko... Ku koulut alkaa... :/ Pelottaa, en ä uskalla kellekkää snaoo jos sielt jtn löytyy... Okei ei sais jossitella mut pelottaa silti...

Kiitos vastauksest älä.tee.mitää

No hyvä jos sul on loppunu jo... Niin, saaha sitä ainaki toivoo niin... Mut vaik loppuis kiusaaminen ni pakko ihe päästä yli siit... Ettei ylipääseine tapahu heti sen jälkee ku kiusaaminen loppuu... :( Mut ymmärrän kyl mitä tarkotat...:)

Kiitos vastauksest jooelälmäonperseestä

Mie en pelaa ja oon kokkeillu kaiken näköstä mikä auttais mutten vielä oo löytäny mitää mikä auttais... Miula on se etten oo tarpeeks vahva haistattamaa paskoja/olla välittämättä, osaan sen kyl tehä ja oon tehnykki niin mutten silti oo riittävän vahva, oon siis iha luuseri paska... Ihe mun on oltava kiusaamis jutun kans silleensä sujut... Sis sillee et oon päässy yli asiast...Enne ku voin ihe niiky päästä yli ja muuttaa elämää....