Kun minulta Videotreffien kuvauksissa kysyttiin, mikä minut saa syttymään, mainitsin, kuten jokainen maineestaan välittävä nuori nainen, vahvat käsivarret ja pyykkilautavatsan. Todellisuudessa tietoisuuteeni pyrki vain ja ainoastaan muuan mielleyhtymä, jota en syistä, jotka nyt ensimmäistä kertaa selvitän itselleni kirjoittamalla, voinut tai halunnut paljastaa kansan kuullen.
Edessäni oli kevään 1999 ylioppilaskirjoitusten jälkeen välivuosi, jonka aioin viettää työnteon merkeissä. Selasin paikkailmoituksia sekä työministeriön verkkosivulla että sanomalehdissä. Muutaman kerran kävin työvoimatoimistossakin. Lopulta tuntui ensisijainen toiveeni paikan suhteen voivan käydä toteen, kun minut lukuisten tuloksettomien yhteydenottojen jälkeen kutsuttiin koulunkäyntiavustajan paikkaa koskevaan työhaastatteluun.
Mainitsemani mielleyhtymän kannalta oleellinen sai alkunsa rehtorin pyytäessä minua riisuutumaan. Olin varma, halusin ainakin uskoa niin, kuulleeni väärin. Hetken päästä hän kuitenkin toisti pyyntönsä luoden mielenosoituksellisen katseen kelloonsa. En normaalitilanteessa olisi harkinnutkaan alistumista, enkä totta puhuakseni tiedä mikä voima tuolloin voitti kaikki estoni. Enhän rippileirilläkään uskaltanut osallistua lukitun oven ja huolellisesti eteen vedettyjen verhojen takana pelattuun räsypokkaan.
Tuntui sekä vapauttavalta että pelottavalta. Pienet suipot rintani, joita en koskaan ole pitänyt kauniina, törröttivät jäykkinä. Pienen möhövatsani alla kasvava karhea pöheikkö sai minut tuntemaan itseni, ehkä ensimmäistä kertaa eläissäni, hurmaavalla tavalla aikuiseksi, sukupuolikypsäksi naiseksi. Ja uskomattominta oli rehtorin kiihkeä katse, jolla hän, vastoin kaikkia ennakko-olettamuksiani ja kaikista omasta mielestäni korvaamattomista kauneusvirheistäni huolimatta, näytti ahmivan minua kiireestä kantapäähän ja janoavan lisää.
Istuuduin kirjoituspöydälle vapisten, suljin silmät ja purin hampaita yhteen. Käsillä tartuin kirjoituspöydän reunaan ja rukoilin sisimmässäni - ties mistä syystä - ettei mielestäni erikoiselta tuoksuvaa rakkauseritettäni alkaisi erittyä ja valua vakoa ja pakaroita pitkin kirjoitusalustalle. Mielessäni kävivät myös äiti ja isä ja heidän varoituksensa vanhemmista miehistä. Tunsin itseni tuhmaksi, enkä tiedä oliko ihaninta hänen nenänkärkensä aiheuttama kutina, hänen kielensä tottunut leikittely genitaaleillani vai pelkkä tietoisuus siitä, että hän kaiken aikaa tunsi minun, aikuistuneen naisen erogeeniset aromit ja maun, ja nautti siitä.
Lopetettuaan ja tartuttuaan suurilla kämmenillään omiini, hän siirtyi aivan lähelleni ja suuteli minua hellästi huulille. Tunsin kahvin heikon jälkimaun ja tuoksun ja aloin silittää kevyesti hänen karheita poskiaan. En ollut uskonut voivani tuntea näin hellyttävää vetoa vanhempaa miestä kohtaan ja voin rehellisesti sanoa olleeni täysin onnellinen hänen sulkiessaan minut lämpimään syleilyynsä ja kuiskatessaan korvaani, että sanoisin heti, jos haluan lopettaa. Pudistelin ällistyneenä päätäni ja ryhdyin löysäämään hänen solmiotaan ja napittamaan auki paitaa.
Jokainen, joka joskus on nähnyt unen, jossa putoaa korkealta kaikkine siihen liittyvine tuntemuksineen saavuttamatta koskaan maaperää, voinevat kuvitella miltä minusta tuntui seistessäni alastomana ja märkänä toimistotuolillaan jäykkänä istuvan rehtorin edessä. En tarkoita putoamiseen liittyviä kauhistuttavia tuntemuksia sellaisinaan, vaan niihin liittyvää ääretöntä kutinaa vatsassa, sanomatonta kaipuuta saavuttaa maaperä ja pelkoa joka kerta maata lähestyttäessä jälleen pongahtaa korkeuksiin yhä kauemmas loittonevasta unelmasta. Käsieni ulottuvilla oli kolmannestatoista ikävuodestani lähtien unissani toistunut haave ja pelkäsin kuollakseni, ja tuo pelko oli täysin erottamaton osa fantasiaani, ettei rehtorin jäykkänä sojottavaa siitintä silmät kerran suljettuani enää olisi, että siemennestettä olisi tuolinreunalla ja lattialla, että rehtorilla olisi jo vaatteet yllään ja kädessään joko työsopimus tai epäkiitolliseen käytävään antavan oven kahva.
Ja jokainen tyttöytensä kokeneelle miehelle antanut tietää, kuinka samalla sekä pelottavalta että turvalliselta tuntuvat vahvat käsivarret vyötärön ympärillä ja hellä, määrätietoinen suudelma kostuneelle hävylle. Pelko tuskasta ja epäonnistumisesta puolin tai toisin, turvallisuudentunne miehen varmoista otteista ja hellistä kosketuksista. Ja se iki-ihana hurmio, kun tuntee ensin ulkoisia, sitten sisäisiä häpyhuulia levitettävän, peukalon kevyet hyväilyt klitoriksella, terskan ensikosketuksen, lievän tuskan, häpykarvojen yhtymisen ja hitaan onnen täyttymyksen. Ensimmäiset lantioiden liikkeet, miehen lämmin huohotus rintoja vasten ja mielessä kaiken aikaa pyörivä, vielä tuore ja vieras ajatus todellisesta naiseudesta.
Ulkona oli kevät tuolloin kauneimmillaan, koivut hiirenkorvalla ja sää aurinkoinen. Avoimesta ikkunasta tuulahteli toimistoon raikasta kevätilman tuoksua, pihalta kantautui lasten kirkunaa ja huutoa ja ohi ajavien autojen pörinää. Mieleeni palautuivat hieman nostalgisina kaikki lapsuuteni ja nuoruuteni aikaiset haaveet ja kaipuut aikuisuudesta. Näin naku-uinnille menevät kesänaapurimme ja itseni ja samanikäisen serkkuni rantasaunan takana hykertelemässä naurusta, jumppatunnin neljännellä luokalla, jolloin nuoren opettajamme atleettinen ruumiinrakenne ja kireiden uimahousujen alle kiristynyt elin herätti lopullisesti mielenkiintoni vastakkaista sukupuolta kohtaan, oman kehoni ensimmäiset muutokset tullessani murrosikään ja sanomattoman kaipuun täyteiset yksinäiset yöt tultuani sukupuolikypsäksi.
Mitä enemmän asiaa mietin, sitä räikeämmältä tuntuu kansan edessä latomani valhe siitä, mikä minut saa syttymään. Tuolloin rehtorin huoneessa, jolloin omieni ja rehtorin tuoksujen sekoittuessa kiihkeän halailumme ja hellien suukottelujemme lomassa, tunsin kaikkien aiempien unelmieni täyttyvän ja ennen kokemattoman rakkauden omaa kehoani kohtaan heräävän. Samalla, ja ehkä juuri siksi, minut valtasi suunnaton kuolemanpelko. Tämän pelon, suurimman elämänhaluni ja seksuaalisen kiihottuneisuuteni sytyttäjän kanssa olen kuitenkin oppinut elämään, sillä eihän se loppujen lopuksi ole muuta kuin unissa esiintyvän taivaisiin pongahtamisen pelon maallinen vastine.
Edessäni oli kevään 1999 ylioppilaskirjoitusten jälkeen välivuosi, jonka aioin viettää työnteon merkeissä. Selasin paikkailmoituksia sekä työministeriön verkkosivulla että sanomalehdissä. Muutaman kerran kävin työvoimatoimistossakin. Lopulta tuntui ensisijainen toiveeni paikan suhteen voivan käydä toteen, kun minut lukuisten tuloksettomien yhteydenottojen jälkeen kutsuttiin koulunkäyntiavustajan paikkaa koskevaan työhaastatteluun.
Mainitsemani mielleyhtymän kannalta oleellinen sai alkunsa rehtorin pyytäessä minua riisuutumaan. Olin varma, halusin ainakin uskoa niin, kuulleeni väärin. Hetken päästä hän kuitenkin toisti pyyntönsä luoden mielenosoituksellisen katseen kelloonsa. En normaalitilanteessa olisi harkinnutkaan alistumista, enkä totta puhuakseni tiedä mikä voima tuolloin voitti kaikki estoni. Enhän rippileirilläkään uskaltanut osallistua lukitun oven ja huolellisesti eteen vedettyjen verhojen takana pelattuun räsypokkaan.
Tuntui sekä vapauttavalta että pelottavalta. Pienet suipot rintani, joita en koskaan ole pitänyt kauniina, törröttivät jäykkinä. Pienen möhövatsani alla kasvava karhea pöheikkö sai minut tuntemaan itseni, ehkä ensimmäistä kertaa eläissäni, hurmaavalla tavalla aikuiseksi, sukupuolikypsäksi naiseksi. Ja uskomattominta oli rehtorin kiihkeä katse, jolla hän, vastoin kaikkia ennakko-olettamuksiani ja kaikista omasta mielestäni korvaamattomista kauneusvirheistäni huolimatta, näytti ahmivan minua kiireestä kantapäähän ja janoavan lisää.
Istuuduin kirjoituspöydälle vapisten, suljin silmät ja purin hampaita yhteen. Käsillä tartuin kirjoituspöydän reunaan ja rukoilin sisimmässäni - ties mistä syystä - ettei mielestäni erikoiselta tuoksuvaa rakkauseritettäni alkaisi erittyä ja valua vakoa ja pakaroita pitkin kirjoitusalustalle. Mielessäni kävivät myös äiti ja isä ja heidän varoituksensa vanhemmista miehistä. Tunsin itseni tuhmaksi, enkä tiedä oliko ihaninta hänen nenänkärkensä aiheuttama kutina, hänen kielensä tottunut leikittely genitaaleillani vai pelkkä tietoisuus siitä, että hän kaiken aikaa tunsi minun, aikuistuneen naisen erogeeniset aromit ja maun, ja nautti siitä.
Lopetettuaan ja tartuttuaan suurilla kämmenillään omiini, hän siirtyi aivan lähelleni ja suuteli minua hellästi huulille. Tunsin kahvin heikon jälkimaun ja tuoksun ja aloin silittää kevyesti hänen karheita poskiaan. En ollut uskonut voivani tuntea näin hellyttävää vetoa vanhempaa miestä kohtaan ja voin rehellisesti sanoa olleeni täysin onnellinen hänen sulkiessaan minut lämpimään syleilyynsä ja kuiskatessaan korvaani, että sanoisin heti, jos haluan lopettaa. Pudistelin ällistyneenä päätäni ja ryhdyin löysäämään hänen solmiotaan ja napittamaan auki paitaa.
Jokainen, joka joskus on nähnyt unen, jossa putoaa korkealta kaikkine siihen liittyvine tuntemuksineen saavuttamatta koskaan maaperää, voinevat kuvitella miltä minusta tuntui seistessäni alastomana ja märkänä toimistotuolillaan jäykkänä istuvan rehtorin edessä. En tarkoita putoamiseen liittyviä kauhistuttavia tuntemuksia sellaisinaan, vaan niihin liittyvää ääretöntä kutinaa vatsassa, sanomatonta kaipuuta saavuttaa maaperä ja pelkoa joka kerta maata lähestyttäessä jälleen pongahtaa korkeuksiin yhä kauemmas loittonevasta unelmasta. Käsieni ulottuvilla oli kolmannestatoista ikävuodestani lähtien unissani toistunut haave ja pelkäsin kuollakseni, ja tuo pelko oli täysin erottamaton osa fantasiaani, ettei rehtorin jäykkänä sojottavaa siitintä silmät kerran suljettuani enää olisi, että siemennestettä olisi tuolinreunalla ja lattialla, että rehtorilla olisi jo vaatteet yllään ja kädessään joko työsopimus tai epäkiitolliseen käytävään antavan oven kahva.
Ja jokainen tyttöytensä kokeneelle miehelle antanut tietää, kuinka samalla sekä pelottavalta että turvalliselta tuntuvat vahvat käsivarret vyötärön ympärillä ja hellä, määrätietoinen suudelma kostuneelle hävylle. Pelko tuskasta ja epäonnistumisesta puolin tai toisin, turvallisuudentunne miehen varmoista otteista ja hellistä kosketuksista. Ja se iki-ihana hurmio, kun tuntee ensin ulkoisia, sitten sisäisiä häpyhuulia levitettävän, peukalon kevyet hyväilyt klitoriksella, terskan ensikosketuksen, lievän tuskan, häpykarvojen yhtymisen ja hitaan onnen täyttymyksen. Ensimmäiset lantioiden liikkeet, miehen lämmin huohotus rintoja vasten ja mielessä kaiken aikaa pyörivä, vielä tuore ja vieras ajatus todellisesta naiseudesta.
Ulkona oli kevät tuolloin kauneimmillaan, koivut hiirenkorvalla ja sää aurinkoinen. Avoimesta ikkunasta tuulahteli toimistoon raikasta kevätilman tuoksua, pihalta kantautui lasten kirkunaa ja huutoa ja ohi ajavien autojen pörinää. Mieleeni palautuivat hieman nostalgisina kaikki lapsuuteni ja nuoruuteni aikaiset haaveet ja kaipuut aikuisuudesta. Näin naku-uinnille menevät kesänaapurimme ja itseni ja samanikäisen serkkuni rantasaunan takana hykertelemässä naurusta, jumppatunnin neljännellä luokalla, jolloin nuoren opettajamme atleettinen ruumiinrakenne ja kireiden uimahousujen alle kiristynyt elin herätti lopullisesti mielenkiintoni vastakkaista sukupuolta kohtaan, oman kehoni ensimmäiset muutokset tullessani murrosikään ja sanomattoman kaipuun täyteiset yksinäiset yöt tultuani sukupuolikypsäksi.
Mitä enemmän asiaa mietin, sitä räikeämmältä tuntuu kansan edessä latomani valhe siitä, mikä minut saa syttymään. Tuolloin rehtorin huoneessa, jolloin omieni ja rehtorin tuoksujen sekoittuessa kiihkeän halailumme ja hellien suukottelujemme lomassa, tunsin kaikkien aiempien unelmieni täyttyvän ja ennen kokemattoman rakkauden omaa kehoani kohtaan heräävän. Samalla, ja ehkä juuri siksi, minut valtasi suunnaton kuolemanpelko. Tämän pelon, suurimman elämänhaluni ja seksuaalisen kiihottuneisuuteni sytyttäjän kanssa olen kuitenkin oppinut elämään, sillä eihän se loppujen lopuksi ole muuta kuin unissa esiintyvän taivaisiin pongahtamisen pelon maallinen vastine.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sulla on kyllä vähintäänkin erikoinen tyyli :)
Ootko koettanut kirjoittaa muuta, kuin näitä rajoittuneita muka-muka-seksijuttuja?