Rakastun todella harvoin ja en ole koskaan seurustellut. Yksi syy seurustelemattomuuteen on, että olen ollut enemmän tai vähemmän kiinni eräässä ihmisessä viimeisen seitsemän vuoden ajan. Tosin kerroin hänelle kahden vuoden jälkeen tunteistani, mutta sain pakit. Sitten tuli vuosien tauko ettemme olleet tekemisissä. Sitten hän otti yhteyttä työn merkeissä ja tutustuimme uudelleen puhtaalta pöydältä, koska olin päässyt hänestä yli. Meistä tuli hyvät ystävät ja löysin hänestä paljon uusia arvostettavia piirteitä. Nyt hän on yksi läheisimmistä ystävistäni.
Hän ei myöskään seurustele tahollaan eikä tietääkseni aktiivisesti etsikään ketään. Hän on vain sellainen ihminen, jonka kanssa haluaisin seurustella ja johon haluaisin sitoutua. Ja tuntuu, että en näe muita ihmisiä ympärilläni enkä anna muille mahdollisuutta, koska hän on elämässäni. Kuitenkin mietin aktiivisesti sitä, että pitäisikö ottaa etäisyyttä ja jättää hänet taakseni, koska kerran jo kerroin tunteistani vuosia sitten. Piakkoin voisin sanoa, että kymmenen vuotta olen ollut kiinni hänessä, mutta silti oma elämä junnaa paikoillaan.
Toisaalta mä toivon, että sitten kun mä etääntyisin, hän tekisi jälleen sen aloitteen.
Tuntuu siltä, että mä tuhlaan elämäni, mutta toisaalta mä en haluaisi rakastaa ketään toista.
Hän ei myöskään seurustele tahollaan eikä tietääkseni aktiivisesti etsikään ketään. Hän on vain sellainen ihminen, jonka kanssa haluaisin seurustella ja johon haluaisin sitoutua. Ja tuntuu, että en näe muita ihmisiä ympärilläni enkä anna muille mahdollisuutta, koska hän on elämässäni. Kuitenkin mietin aktiivisesti sitä, että pitäisikö ottaa etäisyyttä ja jättää hänet taakseni, koska kerran jo kerroin tunteistani vuosia sitten. Piakkoin voisin sanoa, että kymmenen vuotta olen ollut kiinni hänessä, mutta silti oma elämä junnaa paikoillaan.
Toisaalta mä toivon, että sitten kun mä etääntyisin, hän tekisi jälleen sen aloitteen.
Tuntuu siltä, että mä tuhlaan elämäni, mutta toisaalta mä en haluaisi rakastaa ketään toista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei, melkoista tunteiden ja elämän tuhlausta on elosi. Miksi kummassa haluat soutaa ja huovata hänen kanssaan? Hänen tunteensa sinua kohtaan voivat olla hyvinkin muuttuneet, ota siitä selvää.
En halua ottaa siipeeni toistamiseen saati pilata ystävyyttä, siksi hän voisi ottaa selvää
Hänenä pelkäisin, että sinä torjut, kun on sinut kerran torjunut.
Niinkö siinä kävisi?
Olin joskus samaisessa tilanteessa. Sitten laitoin välit poikki kaveriin, löysin ihmisen, jonka kanssa luulin jakavani vihdoin oikean rakkauden, mutta se paljastuikin valheeksi. Eron aikoihin otin yhteyttä vanhaan kaveriini uudestaan, ja tajusin ettei minulla ole enää sellaista turhan pakonomaista kiintymystä häntä kohtaan. Ei se ole aitoa eikä kovinkaan tervettä roikkua ihmisessä, jota ei kiinnosta. Parempi etsiä joku jota kiinnostaa. Sen jälkeen osaa suhtautua siihen kaveriinsa paljon terveellisemmin - vaikkei täysin voikaan kiintymystä karistaa pois, niin se jotenkin vaan antaa uudenlaista näkökulmaa tilanteeseen. Pystyy olemaan jälleen kaveri. Tai jos ei pysty, niin sitten ei vaan pysty. Mutta mahtaa kaduttaa myöhemmin, jos elämä on mennyt ohitse kun jäi itse jumittamaan mahdottomaan.