Suuri osa homerakentamisesta johtuu asenteesta jotta "näin on aina ennenkin tehty". Niinkin alkeellinen asia kuin höyrysulun käsittely on utopiaa näille "aina ennenkin"-tyypeille. Eli viidakkoveitsellä ristiviillot rasioitten kohdalle. Puoli neliötä vuotavaa höyrynsulkua on siinä sitten. Miten rakentamismääräyksissä on höyrysulun käsittely esitetty? Onko siellä ohjetta ensinkään vai onko ohje käyttää suurinta teräasetta mikä löytyy?
Minä käytin pienintä mikä löytyi eli tapettiveistä. Pyöräytin rasian sisäpuolen avulla pienen pyöreän palasen jokaisen rasian kohdalta pois. Tuplarasioissa jätin kannaksen paikoilleen ja sulloin rasioitten väliseen rakoon.
Minä käytin pienintä mikä löytyi eli tapettiveistä. Pyöräytin rasian sisäpuolen avulla pienen pyöreän palasen jokaisen rasian kohdalta pois. Tuplarasioissa jätin kannaksen paikoilleen ja sulloin rasioitten väliseen rakoon.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei ois kannattanu sulloa myttyyn sitä muovia, kun se kerää kosteuden siihen mytäkkään eikä kuivu sitten millään.
Johtuu siitä että 90% raksamiehistä on luiskaottaisia apinoita jotka juuri opettelevat kävelemään
Jep. Pikkuvarpaan kynnen kokoinen muovikannas kojerasioitten väliin sullottuna on varsinainen homepommien äiti. Aamen. Ja ristus perkele. Hanki elämä, torvelo.
Nykyajan rakentaminen höyrysulkuineen on tunnetusti venäläistä rulettia .
No, tuurillahan ne laivatkin seilaavat.
Höyrynsulun läpiviennit tulisi tiivistää joko höyrynsulkuteipillä tai tiivistemassalla.
Noin pitää tehdä, kun itse pääset suunittelemaan talosi jätät tilan rasioille n.5cm, silloin muovia ei rikota ollenkaan.
Ja saat märkää ilmaa seinän sisään. Siitä rakenne pitää.
Höyrysulku ja villa ovat kostuva yhdistelmä ajan mittaan. Pitää läpeensä kuivuva ja kostuva seinä (esim. hirsi).
Ei kostu? Joskus sisällä on kylmempää kuin ulkona, silloin vaara on suuri.
Villa kyllä imee kosteutta sään vaihdellessa vaikka valmistaja muuta väittää.
Jatkamme mitä noissa esitetään: Quis on? http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer[pn]=&emer[pd]=8&emer[pp]=&emer[pg]=&emer[par]=18_90&emer[pk]=v_desc&emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-.pd-8.pn-&emer[po]=asc#6025
http://areena.yle.fi/1-2260002?autoplay=true
Joku Markku Heikkilä teki kansalaisaloitteen esittäen julkisille rakennustyömaille pakollista kosteus ym. valvontaa. Puolessa vuodessa olisi pitänyt saada kerättyä 50 000 ääntä. Ääniä tuli alle 5000! Suomalaiset tykkää homerakentamisesta, sen tuomista korkeista veroista ja sairauksista ja hoitokustannuksista.
Suomessa hortoillaan, ei osata. Esim. Posti > Itella > Posti. Ja oli Neste > Neste Oil > Neste.
Rasioille pitäisi olla höyrynsulkumuovisia upotusmuotoja, joitten liepeet olisi helppo teipata. Myös palkkien kiertoon ja ilmanvaihtotorvien kiertämiseen pitäsi olla teipattavia lisukkeita. Maailma ei ole ollenkaan valmis höyrysulkumateriaalin kohdalta.
Mitkään teipit ym. eivät auta, jos huoneessa on ylipaine. Tiivistä muovipussia on huoneesta vaikeata tehdä. Ilmavuodot ja sen mukana kosteus löytävät kyllä tiensä muovin taakse.
nuo ppikkuongelmia kun suurimmassa osaa 1.5 kerroksisia ei välipohjan kohdalla ole höyrunsulkua ollenkaan. Esimerkiksi kaikki kannustalot aivan uusimpia lukuunottamatta ovat ilman höyrynsulkua.
Suurin osa homerakentamisesta johtuu siitä, että hyvin tehty rakenne tulee niin kalliiksi, ettei kukaan halua maksaa sen tekemisestä niin paljon.
Tuo myytti näyttää edelleen elävän sitkeästi.
Suurin tekijä ongelmiin on se, ettei betonin anneta kuivua ennen pinnoittamista. On kiire saada rahat ulos. Äärimmäisen yksinkertainen ratkaisu on, että valvoja mittaa kosteudet ja antaa sen jälkeen luvat työn jatkamiseen.
Kuka valvoja uskaltaa? Saako töitä sitten? Onko terve?
Tumpioille tässä oikeaa tietoo.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/05/15/asiantuntija-suosittelee-rakentamiseen-viiden-vuoden-takuuaikaa
"Asiantuntijat" ovat rakentamista tähänkin asti hoitaneet, vieläpä rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennusmääräykset ovat rakennusalan itsensä tekemät. Arvatkaa kenen eduksi ja mites meni?