Trolli kysyy: Runkonopeuspähkäilyä

Trollimetsänpeikko

Koska trolli on kouluja käymätön metsänpeikko eikä itse veneile, täytyy kysyä viisaammilta.

Jos kontin levyisen seitsemän metriä pitkän pyöreäpohjaisen "purjelaudan" keskelle nostaa kontin, syntyy jonkinlainen asuttava tai ainakin säältä suojaava vene.

Jos kontin nostaakin samanlaisen mutta kolme metriä pitemmän "purjelaudan" päälle, syntyy toinen asuttava vene, mutta pituuden vuoksi jälkimmäinen veneistä on nopeampi.

Onko näin?

Jos on, niin miksi veneistä ei rakenneta pitempiä runkoa pidentämällä mutta asuintilat entisellään säilyttämällä ? Ei kai pelkän rungon jatkaminen voi olla kovin kallista?

Näinhän tavallaa jo tehdään suurissa purkkareissa, joiden perässä on jollalle talli. Se tallihan on tyhjää tilaa.

Onko tässä nyt jotain, mitä en ymmärrä.

21

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yx-päivänsäde

      Toinen veneetön vastaa, että koska vene myydään sisätilojen avulla. Harva ostaja haluaa maksaa hukkatilasta. Pitkä vene, jossa on saman kokoiset sisätilat kuin kolme metriä lyhyemmässä, on kalliimpi valmistaa, mutta siitä ei kuitenkaan voi pyytää paljoa enempää kuin muista vastaavat tilat omaavista veneistä. Ero on siis pois valmistajan katteesta.

      Kääntäen voisi kysyä, että jos kerran tekee kolme metriä pidemmän veneen, niin miksi siihen ei samalla vaivalla laittaisi kolme metriä enemmän sisätiloja? Eli enemmän venettä ja hinta sen mukaan.

    • toisinpäin

      Nykyisin veneisiin tehdäänkin isompi sisätila mutta jätetään päädyt pois ettei veneistä tulisi liian pitkiä.

    • teor-eetikko

      Koska isompi "purjelauta" aiheuttaa suuremman vastuksen tarvitaan tehoa lisää!Tehoa lisää saataisiin helposti lisäämällä maston pituutta samassa suhteessa, tämä taas lisää purjeen pinta-alaa "neliössä" koska purjeen alareuna ja korkeus lisääntyy. Vastavoimana purjeen kalistavalle momentille olisi kätevä painoköli. Valitettavasti sitä jouduttaisiin suurentamaan mittakaavassa ja näin pinta-ala tarvisi kertoa vielä paksuudella. Tämä kaikki johtaa siihen että itsesuunnittelijoiden ja rakentajien suuruudenhulluutta punnitaan kustannukset kun tuppaavat tuplaantumaan jos tehdään vain hieman pitempi. Päin vastoin sanoisin että se parras ei paljoa maksa.

      • Trollimetsänpeikko

        Eikö tuohon ongelmaan pystyisi kehittämään nykytekniikalla ratkaisuja? Esimerkiksi pitkän matkan veneissä, jotka ovat kallellaan samalle puolelle viikon, voisi rakentaa vastapainon tai evät, jotka korvaisivat puuttuvaa kölipainoa.

        Ja kuinka paljon suurempi on köli, jonka täytyy kompensoida lisääntynyt paino?


      • teor-eetikko

        Vastapaino lisää vastusta kasvattamalla uppoumaa ja niinikään evä myös lisää vastusta koska toimiakseen aiheuttaa massavirran joka kääntää venettä. Virtauksen teho on pois venettä eteenpäin kuljettavasta tehosta.

        Olet ymmärtänyt väärin tämän köli homman, siis kölin paino kompensoidaan rungon koolla. Mitä suurempi köli sitä suurempi ja painavampi runko.


      • Trollimetsänpeikko

        Ahaa, ok. Luin eilen kirjastossa Vene-lehteä, jossa testipurjehdittiin jokin vanha muistaakseni kansanveneen pohjalta tehty kiulu. Se oli pituuteensa nähden hiton kapea ja kölipainoa oli paljon enemmän kuin nykyveneissä (suhteessa kokonaispainoon).

        Koepurjehduksella veneellä saavutettiin 3 m/s tuulessa neljän ja yli viidenkin solmun nopeus.

        Miksi nykyveneisiin ei voi tehdä köliä, joka on veneen painosta yli 40 %?

        Sori jos kysymyskeni ovat typeriä, en näistä mitään ymmärrä.


      • C1R
        Trollimetsänpeikko kirjoitti:

        Ahaa, ok. Luin eilen kirjastossa Vene-lehteä, jossa testipurjehdittiin jokin vanha muistaakseni kansanveneen pohjalta tehty kiulu. Se oli pituuteensa nähden hiton kapea ja kölipainoa oli paljon enemmän kuin nykyveneissä (suhteessa kokonaispainoon).

        Koepurjehduksella veneellä saavutettiin 3 m/s tuulessa neljän ja yli viidenkin solmun nopeus.

        Miksi nykyveneisiin ei voi tehdä köliä, joka on veneen painosta yli 40 %?

        Sori jos kysymyskeni ovat typeriä, en näistä mitään ymmärrä.

        Nykyveneet ovat leveämpiä, eivätkä tarvitse purjehtiakseen hyvin yli 40% kölipainoa, koska leveys kompensoi kölipainoa. Nykyveneitä purjehditaan selvästi pystymmässä kuin kapeita perinteisiä veneitä. Liikkuminen veneessä on siten helpompaa, eikä tarvitse koko ajan pitää jostain kiinni. Veneen sisustuksen voi siksi tehdä avarammaksi. Merellä olo ei hankaloidu liiaksi ja satamaoleskelu on viihtyisämpää. Jos kölipainoa lisättäisiin, pitäisi purjealaa lisätä samalla. Tämä aiheuttaisi suurempia voimia rakenteisiin, joten veneestä tulisi kalliimpi. Nykyinen kölipaino on siis paras kompromissi sellaiselle veneelle, jolle pitää löytää ostajia.


      • Trollimetsänpeikko
        C1R kirjoitti:

        Nykyveneet ovat leveämpiä, eivätkä tarvitse purjehtiakseen hyvin yli 40% kölipainoa, koska leveys kompensoi kölipainoa. Nykyveneitä purjehditaan selvästi pystymmässä kuin kapeita perinteisiä veneitä. Liikkuminen veneessä on siten helpompaa, eikä tarvitse koko ajan pitää jostain kiinni. Veneen sisustuksen voi siksi tehdä avarammaksi. Merellä olo ei hankaloidu liiaksi ja satamaoleskelu on viihtyisämpää. Jos kölipainoa lisättäisiin, pitäisi purjealaa lisätä samalla. Tämä aiheuttaisi suurempia voimia rakenteisiin, joten veneestä tulisi kalliimpi. Nykyinen kölipaino on siis paras kompromissi sellaiselle veneelle, jolle pitää löytää ostajia.

        Keskusteluhan koski sitä, että jos veneen pituutta kasvatetaan, myös vastus kasvaa, minkä vuoksi tarvitaan lisää purjepinta-alaa. Miksi tätä lisätarvetta ei voi kompensoida painavammalla kölillä?


      • Hohhoiljajaa
        Trollimetsänpeikko kirjoitti:

        Keskusteluhan koski sitä, että jos veneen pituutta kasvatetaan, myös vastus kasvaa, minkä vuoksi tarvitaan lisää purjepinta-alaa. Miksi tätä lisätarvetta ei voi kompensoida painavammalla kölillä?

        Ootko tosissasi?
        Mietipä hieman, niin saatat itse keksiä syyn.


      • Trollimetsänpeikko
        Hohhoiljajaa kirjoitti:

        Ootko tosissasi?
        Mietipä hieman, niin saatat itse keksiä syyn.

        Jos ennen pystyttiin rakentamaan pieniin veneisiin raskaita kölejä, niin miksi ei nykyään?


      • Joakim1
        Trollimetsänpeikko kirjoitti:

        Jos ennen pystyttiin rakentamaan pieniin veneisiin raskaita kölejä, niin miksi ei nykyään?

        Tietenkin pystytään rakentamaan raskaampi köli, korkeampi masto, suuremmat purjeet ja pidempi runko. Samalla kaikki rakenteet pitää olla luokkaa tukevampia ja veneestä tulikin huomattavasti painavampi ja kalliimpi. Veneen kilohinta on kutakuinkin vakio koosta riippumatta.

        4-5 solmun nopeus 3 m/s tuulessa ei ole mitään ihmeellistä.


    • Bossu

      Miksi ei sitten asuintiloja venytettäisi pohjan koko alalle?

    • Flipperisti

      Muutamia huomioita:

      - Runkojahan pidennetään jo jonkin verran. Esimerkkinä voidaan mainita purjeveneiden pystykeulat ja viistoperät.
      - Runkonopeus kasvaa pituuden neliöjuuressa, eli varsin hitaasti.
      - Kelluttavien osien lisääminen veneeseen muuttaa sen käytöstä esimerkiksi muuttuneen painojakauman mukana.
      - Veneen pituuden kasvattaminen lisää myös runkoon kohdistuvia voimia merkittävästi.

      Eli pituuden muuttaminen ei ole täysin triviaalia.

    • Tehkäähäkki

      Eniten minua ihmetyttää se, miksi leveäperäisten veneiden perään ei rakenneta jollatallia. Se tuskin lisäisi paljon monta sataa tuhatta maksavan veneen hintaa. Enkä tarkoita nyt tallia, johon jolla mahtuu koko pituudeltaan, vaan tallia, johon sen saisi edes pystyasennossa, kyljelleen käännettynä. Kysymykseen voisi tulla jopa jonkinlainen avoin häkki.

      Kun lukee netin keskusteluja, niin jollan kuljettaminen tuntuu olevan ainainen huoli. Ison veden ylityksen ajaksi sen vielä viitsii sitoa kanelle, mutta arkisempaan purjehdukseen sille pitäisi keksiä järkevämpi ratkaisu. Taavetit ovat paitsi rumat niin myös rasittavat venettä ja vaikuttavat haitallisesti painojakaumaan.

      Tuosta kun tekisi rakenteellisesti riittävän vahvan ja rakentaisi siihen jonkinlaisen avautuvan häkin, josta jolla kellahtaisi ulos, niin kelpaisi.

      http://www.varen.be/public/uploads/photos/13014212564d921cc869d328.61541817.jpg

    • Tasse123

      Trollipeikko kysi varsinaisesti runkonopeudesta, näin ainakin ymmärsin. Runkonopeushan lasketaan kaavalla: 2,34 kertaa vesilinjapituuden neliöjuuri. Mikä on sitten laskennallinen. Käytännössä koneen teho, purjepintaala, paino yms. vaikuttaa aluksen todelliseen nopeuteen.

      • Ssppss

        Kaava väärin: 1.43 ja vesilinjan pituuskin on jalkoina


      • Joakim1

        Kummatkin kaavat väärin! 2,43 * SQRT(LWL) tai 1,34 * SQRT (LWL) riippuen käytetäänkö metrejä vai jalkoja. Tuolla saa siis runkonopeuden, jolloin veneen oma keula-aalto on yhtä pitkä kuin vesilinja. Tuon nopeuden jälkeen vene alkaa "kiipeämään oman keula-aaltonsa yli".

        Tuo ei ole mikään maksiminopeus eikä myöskään välttämättä helposti saavutettava. Aika iso kone saa purjeveneessä olla, että tuohon pääsee ja dieseliä palaa jo tolkuttomasti hiukan hitaampaan vauhtiin nähden.

        Luovivauhti ja järkevä moottorilla-ajovauhti on n. 0,8*runkonopeus. Kevyemmillä ehkä jopa 0,9*.

        Sivu- ja myötätuulessa kaikki purjeveneet menevät kovempaa kuin tuo, kun tuulta on tarpeeksi.


      • FF27Charlotta

        Vielä kun tietäisi paljonko se LWL on lähellä runkonopeutta. Omalla veneellä ei ainakaan sama kuin FINLYS venekortissa.


      • Joakim1
        FF27Charlotta kirjoitti:

        Vielä kun tietäisi paljonko se LWL on lähellä runkonopeutta. Omalla veneellä ei ainakaan sama kuin FINLYS venekortissa.

        Kyllä tuossa lähes poikkeuksetta käytetään staattista vesilinjaa, joka sekin voi selvästi poiketa FINLYS-arvosta. Se vauhdin tai kallistuksen mukana tullut lisävesilinja ei kuitenkaan oleellisesti muuta asiaa.


    • Hiilikuitunen

      Kyllähän näitä lisävesilinjoja on ollut jo pidemmän aikaa.
      Sundwind distä sai kylän nopeimman raaserin ostamalla jatkoperän....
      80-luvulla kaikki oli pienempää ja parempaa tavalliselle työläiselle.
      Milloin saadaan halpisranskikseen tai pavariaaan jatkoperät ?
      Näin 2010 - luvulla voisi tehdä myös teleskooppimallisen irrotettavan
      jatkokeulan.
      Silmä näköjään kestää mitä vaan, kun nykyammeita joutuu katsomaan.

    • Ei se nopeus ole mikään automaatio. Runkonopeus saavutetaan vain joskus, ei aina. Se tyhjäkin runko painaa. Veneen kokonaishinnasta säästö ei välttämättä ole iso, vaikka metrin verran runkoa jätettäisiinkin ilman kalusteita.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa

      On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t
      Maailman menoa
      173
      4396
    2. Vilma Nissinen pyytää anteeksi rasistisia lausuntojaan

      Nöyrtyi kuten persut yleensäkin. On kyllä noloa tuollainen vätystely, kun ei ole miestä seisoa omien lausuntojensa takan
      Maailman menoa
      139
      2821
    3. Ikävä sinua..

      Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va
      Ikävä
      27
      2436
    4. Riikka Purra: "Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista - Se ei meille käy"

      Näin vakuutti persujen Purra edellisten eduskunta vaalien alla,. https://www.ku.fi/artikkeli/4910942-kun-uudessa-videos
      Maailman menoa
      58
      1887
    5. Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt
      Maailman menoa
      383
      1844
    6. Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä

      Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi
      Maailman menoa
      65
      1523
    7. Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä

      Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu
      Maailman menoa
      22
      1489
    8. Sandels tölkin hinta nousi 1,29 eurosta 1,32 euroon

      Mitähän järkeä valtiolla on verottaa tuotakin elintarviketta niin kovasti, että on järkevämpää käydä hakemassa ulkomailt
      Köyhyys
      28
      1482
    9. Kapiainen siviiliesimies, Herra suuri Herra

      Sotilaana kyvytön, johtajana munaton ja kotona tossun alla. Se on upseerin uran tuen pää, seinään ajo. Mutta aina löytyy
      Sodankylä
      86
      1453
    10. Pitäisikö ilotulitteiden myynti kieltää?

      Esim jyväskylässä ainakin on ammuttu ilotulitteita päin ihmisiä ja autoja. Samoin Helsingissä? Pitäisikö ilotulitteiden
      Maailman menoa
      112
      1436
    Aihe