Eikö kukin voisi keskittyä lähinnä omaan elämäänsä? Jos jollakulla muulla on tunteita, ajatuksia, tai tekoja oman suhteen sisäpuolella tai ulkopuolella, miksi se on sinun asiasi moralisoida heitä? Ja jos vaikka omakin kumppanisi ihastuu toiseen, milläs häntä estät?
Toisten elämän moralisointi
143
860
Vastaukset
- Anonyymi00001
Huomaatko että syyllistyt samaan mistä toista syytät? Olet elävä paradoksi. Lisäksi tuntuu että jos on mennyt ihon alle noin pahasti, niin ollaan tilanteessa nimeltä "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa". Miksi sitä persettä pitää sitten jakaa ympäriinsä, kun asian voisi tehdä rehellisesti ja reilusti, eikä yrittää syödä ja säästää kakkua samaan aikaan. Pitää tehdä valintoja, turha sössöttää että "asiat ei ole niin yksinkertaisia" silloin kun ne on.
- Anonyymi00002
Naiset yleensä selittelee noista monimutkaisista tunteista ja kuvioista, eivätkä tajua sitä että valehtelevat itselleen. Heillä ei ole vaan itsekuria, ja selkärankaa ja ovat enemmän tunteiden vietävissä kuin miehet. On niitä ristiriitaisia tunteita miehilläkin. Miehet vaan pystyvät pitämään ne kurissa.
- Anonyymi00003
Anonyymi00002 kirjoitti:
Naiset yleensä selittelee noista monimutkaisista tunteista ja kuvioista, eivätkä tajua sitä että valehtelevat itselleen. Heillä ei ole vaan itsekuria, ja selkärankaa ja ovat enemmän tunteiden vietävissä kuin miehet. On niitä ristiriitaisia tunteita miehilläkin. Miehet vaan pystyvät pitämään ne kurissa.
Kysymys oli, miksi pitää toisten elämiä moralisoida? Eikö oman elämän moralisointi riitä? Jos joku toimii mielestäsi huonosti, vaikkapa pettää, miksi jonkun ulkopuolisen pitää siihen puuttua? Miten edes estät omaakaan kumppaniasi ihastumasta toiseen?
- Anonyymi00004
Anonyymi00002 kirjoitti:
Naiset yleensä selittelee noista monimutkaisista tunteista ja kuvioista, eivätkä tajua sitä että valehtelevat itselleen. Heillä ei ole vaan itsekuria, ja selkärankaa ja ovat enemmän tunteiden vietävissä kuin miehet. On niitä ristiriitaisia tunteita miehilläkin. Miehet vaan pystyvät pitämään ne kurissa.
Ei aivan. Naiset osaa olla hyvinkin suorasukaisia toiveissaan, se taas ei ole meidän ongelma, jos haluatte omassa kutkaisissa päissänne kuvitella naisten haluavan jotain vtun sielun sympatiaa.
Joillekin se on vaan vaikea sisäistää, että jos te lapatossut seuraatte muiden elämää ketunhäntä kainalossa niin shown myös saatte, se että vuosia kestänyt sekoilunne paljastui kaikkineen on täysin teidän ongelmanne, ja vtun iso ongelma onkin.
Ymmärrettävästi yritätte vielä kylvää jotain sairaita skenaarioita sen lisäksi että elätte jotain naisen "liigafantasiaa" koska jotain pitää omaan surulliseen elämään saada, olkoonkin muiden kustannuksella. No vittu unen näitte. - Anonyymi00005
Anonyymi00003 kirjoitti:
Kysymys oli, miksi pitää toisten elämiä moralisoida? Eikö oman elämän moralisointi riitä? Jos joku toimii mielestäsi huonosti, vaikkapa pettää, miksi jonkun ulkopuolisen pitää siihen puuttua? Miten edes estät omaakaan kumppaniasi ihastumasta toiseen?
No miks esim. sä rustailet nimettömiä?
- Anonyymi00006
Anonyymi00002 kirjoitti:
Naiset yleensä selittelee noista monimutkaisista tunteista ja kuvioista, eivätkä tajua sitä että valehtelevat itselleen. Heillä ei ole vaan itsekuria, ja selkärankaa ja ovat enemmän tunteiden vietävissä kuin miehet. On niitä ristiriitaisia tunteita miehilläkin. Miehet vaan pystyvät pitämään ne kurissa.
Sen mitä olen kuullut, molemmissa sukupuolissa taitaa olla suhteen ulkopuolisia suhteita, ihastumisia, rakastumisia, salailua ja piilottelua, fantasiointia toisista vapaista ja varatuista, avoimia suhteita.
- Anonyymi00007
Anonyymi00003 kirjoitti:
Kysymys oli, miksi pitää toisten elämiä moralisoida? Eikö oman elämän moralisointi riitä? Jos joku toimii mielestäsi huonosti, vaikkapa pettää, miksi jonkun ulkopuolisen pitää siihen puuttua? Miten edes estät omaakaan kumppaniasi ihastumasta toiseen?
En estäisikään. Ja on joskus historiassa niin käynytkin. Kyse on vaan siitä, että päällekkäin ei vatuloida kahta suhdetta. Tehdään valintoja ennen kuin ajellaan kahdella rattailla. Jos ei ole varma ja testailee kaksilla rattailla ajoa varmuuden vuoksi että tietää kummat haluaa, niin on niin laittaa omat tarpeensa muiden edelle. Itse en ainakaan haluaisi olla sellaisen naisen kanssa tekemisissä joka panee omat tarpeensa toisen edelle. Valinta on toki riski, mutta se pitää tehdä, ja pysyä siinä.
Ja mitä tulee toisten elämän moralisointiin, niin harrastan sitä vaan silloin kun joku tulee vollottamaan kun kaipaa ymmärrystä epäeettiseen käyttäytymiseensä. Yleensä silloin tietää itsekin että toimii väärin, joten yrittää hakea komppausta muilta naisilta jotka ovat yhtä heikkoja ratkaisuja tehneet. Moraaliltaan heikot ihmiset tarvitsevat vertaistukea itsensä kanssa. Moraaliltaan vahvojen ihmisten ei tarvitse yleensä hakea hyväksyntää toiminnalleen. - Anonyymi00008
Anonyymi00005 kirjoitti:
No miks esim. sä rustailet nimettömiä?
Miten anonyymiys tälle palstalle kirjoitteluun ja tämän aloituksen sisältöön liittyy. Logiikka hoi.
- Anonyymi00009
Anonyymi00006 kirjoitti:
Sen mitä olen kuullut, molemmissa sukupuolissa taitaa olla suhteen ulkopuolisia suhteita, ihastumisia, rakastumisia, salailua ja piilottelua, fantasiointia toisista vapaista ja varatuista, avoimia suhteita.
Mutta vaan naiset selittelevät niitä monimutkaisilla tunteilla keskenään, jotta voivat saada hyvän omantunnon. Miehet eivät tee sitä. Puhuvat toki keskenään myös, mutta selityksiä ei ole, tai jos on niin niistä huomautetaan. Naiset sallivat keskuudessaan itselleenvalehtelun, minkä vuoksi kuvittelevat että ihmissuhteet ovat monimutkaisia. Ei ole. Naiset ovat heikkoja.
- Anonyymi00010
Anonyymi00007 kirjoitti:
En estäisikään. Ja on joskus historiassa niin käynytkin. Kyse on vaan siitä, että päällekkäin ei vatuloida kahta suhdetta. Tehdään valintoja ennen kuin ajellaan kahdella rattailla. Jos ei ole varma ja testailee kaksilla rattailla ajoa varmuuden vuoksi että tietää kummat haluaa, niin on niin laittaa omat tarpeensa muiden edelle. Itse en ainakaan haluaisi olla sellaisen naisen kanssa tekemisissä joka panee omat tarpeensa toisen edelle. Valinta on toki riski, mutta se pitää tehdä, ja pysyä siinä.
Ja mitä tulee toisten elämän moralisointiin, niin harrastan sitä vaan silloin kun joku tulee vollottamaan kun kaipaa ymmärrystä epäeettiseen käyttäytymiseensä. Yleensä silloin tietää itsekin että toimii väärin, joten yrittää hakea komppausta muilta naisilta jotka ovat yhtä heikkoja ratkaisuja tehneet. Moraaliltaan heikot ihmiset tarvitsevat vertaistukea itsensä kanssa. Moraaliltaan vahvojen ihmisten ei tarvitse yleensä hakea hyväksyntää toiminnalleen.Kyllä. Selvästi se on naiset, ja vain naiset, jotka toimivat huonosti suhteissaan. Miehet eivät varmastikaan koskaan petä, ja ovat aina muutoinkin vain upeita kumppaneita kaikin puolin.
- Anonyymi00011
No tähän en oo minä ainakaa ”syyllistyny” et jos ei itessään oo ongelma niin ei kuulu niinq mulle tää draama. Trolololo
- Anonyymi00012
Anonyymi00007 kirjoitti:
En estäisikään. Ja on joskus historiassa niin käynytkin. Kyse on vaan siitä, että päällekkäin ei vatuloida kahta suhdetta. Tehdään valintoja ennen kuin ajellaan kahdella rattailla. Jos ei ole varma ja testailee kaksilla rattailla ajoa varmuuden vuoksi että tietää kummat haluaa, niin on niin laittaa omat tarpeensa muiden edelle. Itse en ainakaan haluaisi olla sellaisen naisen kanssa tekemisissä joka panee omat tarpeensa toisen edelle. Valinta on toki riski, mutta se pitää tehdä, ja pysyä siinä.
Ja mitä tulee toisten elämän moralisointiin, niin harrastan sitä vaan silloin kun joku tulee vollottamaan kun kaipaa ymmärrystä epäeettiseen käyttäytymiseensä. Yleensä silloin tietää itsekin että toimii väärin, joten yrittää hakea komppausta muilta naisilta jotka ovat yhtä heikkoja ratkaisuja tehneet. Moraaliltaan heikot ihmiset tarvitsevat vertaistukea itsensä kanssa. Moraaliltaan vahvojen ihmisten ei tarvitse yleensä hakea hyväksyntää toiminnalleen.Kyllä jokaisen tulee myös miettiä omia tarpeitaan. Jos vaikkapa on onneton suhteessaan, on oikeus lähteä siitä pois. Miehillä ja naisilla. Ei olla onneksi pakkomaassa.
- Anonyymi00013
Anonyymi00008 kirjoitti:
Miten anonyymiys tälle palstalle kirjoitteluun ja tämän aloituksen sisältöön liittyy. Logiikka hoi.
Ihan tosielämästä esimerkkiä. Siihen sun oma moraalis jo kosahtikin. ;)
- Anonyymi00014
Anonyymi00002 kirjoitti:
Naiset yleensä selittelee noista monimutkaisista tunteista ja kuvioista, eivätkä tajua sitä että valehtelevat itselleen. Heillä ei ole vaan itsekuria, ja selkärankaa ja ovat enemmän tunteiden vietävissä kuin miehet. On niitä ristiriitaisia tunteita miehilläkin. Miehet vaan pystyvät pitämään ne kurissa.
Justiinsa. Ja kuinka monta kertaa esim kuukauteen näitä vastustamattomia vastaristivetotilantei tulis keskimäärin
- Anonyymi00015
Anonyymi00010 kirjoitti:
Kyllä. Selvästi se on naiset, ja vain naiset, jotka toimivat huonosti suhteissaan. Miehet eivät varmastikaan koskaan petä, ja ovat aina muutoinkin vain upeita kumppaneita kaikin puolin.
En sanonut niin. Väittäisin että miehet pettävät ehkä jopa enemmän. Paha sanoa. Mutta miesten keskuudessa ei niin helposti selitellä. On toki varmaan jotain sellaisia pelleporukoitakin, mutta oman kokemuspiirini parissa ei ainakaan. Miehillä ja naisilla on omat paskansa.
Huomautin vaan että tuo on asia mihin naiset voisivat kiinnittää huomiota. Eivät näe asiaa itse, kun iso osa toimii samalla tavalla ja ruokkii ongelmaa pahemmaksi. Se luo vaan ihmeellistä draamaa lisää, ja sitten ihmetellään kun elämässä on monimutkaisia ongelmia. Niitä tulee jos tekee elämäänsä monimutkaisia kuvioita. Asia ei ole monimutkainen, se pitää vaan myöntää rehellisesti itselleen. - Anonyymi00016
Anonyymi00006 kirjoitti:
Sen mitä olen kuullut, molemmissa sukupuolissa taitaa olla suhteen ulkopuolisia suhteita, ihastumisia, rakastumisia, salailua ja piilottelua, fantasiointia toisista vapaista ja varatuista, avoimia suhteita.
No sitten voivat mennä vaikka suihkuun ym
- Anonyymi00017
Anonyymi00008 kirjoitti:
Miten anonyymiys tälle palstalle kirjoitteluun ja tämän aloituksen sisältöön liittyy. Logiikka hoi.
Hän troolaa lillukanvarsissa kun mitään muuta ei ollaa ankeaa
- Anonyymi00018
Anonyymi00015 kirjoitti:
En sanonut niin. Väittäisin että miehet pettävät ehkä jopa enemmän. Paha sanoa. Mutta miesten keskuudessa ei niin helposti selitellä. On toki varmaan jotain sellaisia pelleporukoitakin, mutta oman kokemuspiirini parissa ei ainakaan. Miehillä ja naisilla on omat paskansa.
Huomautin vaan että tuo on asia mihin naiset voisivat kiinnittää huomiota. Eivät näe asiaa itse, kun iso osa toimii samalla tavalla ja ruokkii ongelmaa pahemmaksi. Se luo vaan ihmeellistä draamaa lisää, ja sitten ihmetellään kun elämässä on monimutkaisia ongelmia. Niitä tulee jos tekee elämäänsä monimutkaisia kuvioita. Asia ei ole monimutkainen, se pitää vaan myöntää rehellisesti itselleen.No harmi, jos sinä ja muut tutut miestuttusi olette joutuneet kuuntelemaan selittelyjä. Ehkä voit, ja muutkin sellaiset miehet, ja miksei naisetkin, voi pyytää, että ei halua kuulla mitään selittelyjä mikä johti tekoihin x, jos niin toivoo.
Minä kerroin aikanaan hyvin lyhyesti syyni omaan lähtööni, koska itsekin haluaisin vastaavassa tilanteessa kuulla, miksi. Ja ehkä mahdollisesti oppia jotain itsekin. En vaan silti oikein näe pointtia tuomita ihmisiä, joiden elämää en edes tunne. Mutta kukin tavallaan. - Anonyymi00019
Anonyymi00018 kirjoitti:
No harmi, jos sinä ja muut tutut miestuttusi olette joutuneet kuuntelemaan selittelyjä. Ehkä voit, ja muutkin sellaiset miehet, ja miksei naisetkin, voi pyytää, että ei halua kuulla mitään selittelyjä mikä johti tekoihin x, jos niin toivoo.
Minä kerroin aikanaan hyvin lyhyesti syyni omaan lähtööni, koska itsekin haluaisin vastaavassa tilanteessa kuulla, miksi. Ja ehkä mahdollisesti oppia jotain itsekin. En vaan silti oikein näe pointtia tuomita ihmisiä, joiden elämää en edes tunne. Mutta kukin tavallaan.Aivan. Kukin tavallaan.
- Anonyymi00020
Anonyymi00018 kirjoitti:
No harmi, jos sinä ja muut tutut miestuttusi olette joutuneet kuuntelemaan selittelyjä. Ehkä voit, ja muutkin sellaiset miehet, ja miksei naisetkin, voi pyytää, että ei halua kuulla mitään selittelyjä mikä johti tekoihin x, jos niin toivoo.
Minä kerroin aikanaan hyvin lyhyesti syyni omaan lähtööni, koska itsekin haluaisin vastaavassa tilanteessa kuulla, miksi. Ja ehkä mahdollisesti oppia jotain itsekin. En vaan silti oikein näe pointtia tuomita ihmisiä, joiden elämää en edes tunne. Mutta kukin tavallaan.Tuttujenikin suhteet, jotka ovat päätyneet eroon, on ollut onnetonta tunnetta. Eri syistä. Monella on myöhemmin elämä ihan eri tavalla onnellinen, osalla sinkkuna, ja osalla sopivamman kumppanin kanssa.
- Anonyymi00021
Anonyymi00018 kirjoitti:
No harmi, jos sinä ja muut tutut miestuttusi olette joutuneet kuuntelemaan selittelyjä. Ehkä voit, ja muutkin sellaiset miehet, ja miksei naisetkin, voi pyytää, että ei halua kuulla mitään selittelyjä mikä johti tekoihin x, jos niin toivoo.
Minä kerroin aikanaan hyvin lyhyesti syyni omaan lähtööni, koska itsekin haluaisin vastaavassa tilanteessa kuulla, miksi. Ja ehkä mahdollisesti oppia jotain itsekin. En vaan silti oikein näe pointtia tuomita ihmisiä, joiden elämää en edes tunne. Mutta kukin tavallaan.Ja omasta kokemuksestani voin kertoa, että olen tavannut miehiä, jotka ovat analysoineet pitkin kertomuksin minut ja itsensä ja muut naiset pelkän yhden tavallisen kahvittelukerran jälkeen (jossa vain ollut tavallista tutustumista). Eli kyllä miehissäkin on heitä, jotka selittelevät.
- Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
Ja omasta kokemuksestani voin kertoa, että olen tavannut miehiä, jotka ovat analysoineet pitkin kertomuksin minut ja itsensä ja muut naiset pelkän yhden tavallisen kahvittelukerran jälkeen (jossa vain ollut tavallista tutustumista). Eli kyllä miehissäkin on heitä, jotka selittelevät.
Kyllä. Voi olla. Puhuin vaan omasta kokemuspiiristäni. Tosin lähelleni ei uskaltaudukaan ketkään selittelijät. Ei miehet eikä naiset, joten otantani saattaa olla vääristynyt siinä mielessä.
- Anonyymi00023
Anonyymi00021 kirjoitti:
Ja omasta kokemuksestani voin kertoa, että olen tavannut miehiä, jotka ovat analysoineet pitkin kertomuksin minut ja itsensä ja muut naiset pelkän yhden tavallisen kahvittelukerran jälkeen (jossa vain ollut tavallista tutustumista). Eli kyllä miehissäkin on heitä, jotka selittelevät.
Mutta onneksi suurin osa miehistä ei kuitenkaan ole toiminut noin. Aika lyhyesti ollaan kerrottu missä mennään ja miksi. Aina ei edes ole tarvinnut kertoa miksi, kun ei halua pahoittaa vaikkapa toisen mieltä. Käynee molempiin suuntiin. Heidän kanssaan, jotka ovat läheisempiä, ollaan keskusteltu enemmän.
- Anonyymi00024
Anonyymi00004 kirjoitti:
Ei aivan. Naiset osaa olla hyvinkin suorasukaisia toiveissaan, se taas ei ole meidän ongelma, jos haluatte omassa kutkaisissa päissänne kuvitella naisten haluavan jotain vtun sielun sympatiaa.
Joillekin se on vaan vaikea sisäistää, että jos te lapatossut seuraatte muiden elämää ketunhäntä kainalossa niin shown myös saatte, se että vuosia kestänyt sekoilunne paljastui kaikkineen on täysin teidän ongelmanne, ja vtun iso ongelma onkin.
Ymmärrettävästi yritätte vielä kylvää jotain sairaita skenaarioita sen lisäksi että elätte jotain naisen "liigafantasiaa" koska jotain pitää omaan surulliseen elämään saada, olkoonkin muiden kustannuksella. No vittu unen näitte.Olet hysteerinen, rauhoitu.
- Anonyymi00025
Anonyymi00022 kirjoitti:
Kyllä. Voi olla. Puhuin vaan omasta kokemuspiiristäni. Tosin lähelleni ei uskaltaudukaan ketkään selittelijät. Ei miehet eikä naiset, joten otantani saattaa olla vääristynyt siinä mielessä.
No miksi sitten kannat huolta selittelystä, jos muut tykkää. Kerran he eivät uskaltaudu sinun luo.
Mun eteen niitä sattuu joskus, kun ennalta ei aina voi tietää, ja sitten kestän sen. Osaan vetää pelin poikki siinä vaiheessa, jos en arvosta toisen tapaa keskustella. - Anonyymi00026
Anonyymi00025 kirjoitti:
No miksi sitten kannat huolta selittelystä, jos muut tykkää. Kerran he eivät uskaltaudu sinun luo.
Mun eteen niitä sattuu joskus, kun ennalta ei aina voi tietää, ja sitten kestän sen. Osaan vetää pelin poikki siinä vaiheessa, jos en arvosta toisen tapaa keskustella.Et näköjään osaa.
- Anonyymi00027
Anonyymi00026 kirjoitti:
Et näköjään osaa.
No joo, tämä ehkä oli turha kommentti, jonka tarkoitus ei ollut kuin ärsyttää. Osaan nostaa käden itse pystyyn virheen merkiksi ja myöntää sen. Anteeksi.
- Anonyymi00028
Anonyymi00024 kirjoitti:
Olet hysteerinen, rauhoitu.
Tämä oli myös kommentti minkä tarkoitus ei ollut kuin ärsyttää, joten anteeksi tästäkin.
- Anonyymi00030
Anonyymi00027 kirjoitti:
No joo, tämä ehkä oli turha kommentti, jonka tarkoitus ei ollut kuin ärsyttää. Osaan nostaa käden itse pystyyn virheen merkiksi ja myöntää sen. Anteeksi.
Ei mua ärsytä. Ja olen sinut itseni kanssa siitä, miten olen toiminut suhteiden, tai jonkun tapaamisten päätyttyä.
- Anonyymi00119
No eikös tuo ole enemmän miesten touhua se kaikille jakaminen?? Miksi sekin pitää heittää naisten niskaan aivan kuin kaikki miehet olis puhtoisia pulmusia? Oman kokemuksen mukaan ne on just ne miehet jotka enemmän pettää.
- Anonyymi00141
Anonyymi00024 kirjoitti:
Olet hysteerinen, rauhoitu.
Teillä on hyvin syvällinen asenne palstaäijän teennäisiä blaasteja kohtaan sör
- Anonyymi00142
Anonyymi00141 kirjoitti:
Teillä on hyvin syvällinen asenne palstaäijän teennäisiä blaasteja kohtaan sör
Eli at ease soldier🙄
- Anonyymi00143
Anonyymi00014 kirjoitti:
Justiinsa. Ja kuinka monta kertaa esim kuukauteen näitä vastustamattomia vastaristivetotilantei tulis keskimäärin
Ku ekasta kafeteerian ovesta rauhas sisään pääsis mu ha ha enkö muka mukava ha ha
- Anonyymi00144
Anonyymi00013 kirjoitti:
Ihan tosielämästä esimerkkiä. Siihen sun oma moraalis jo kosahtikin. ;)
Ei tämä sinun kokemus-, lähetys ym piiris oikee auennu ny bro
- Anonyymi00145
Anonyymi00009 kirjoitti:
Mutta vaan naiset selittelevät niitä monimutkaisilla tunteilla keskenään, jotta voivat saada hyvän omantunnon. Miehet eivät tee sitä. Puhuvat toki keskenään myös, mutta selityksiä ei ole, tai jos on niin niistä huomautetaan. Naiset sallivat keskuudessaan itselleenvalehtelun, minkä vuoksi kuvittelevat että ihmissuhteet ovat monimutkaisia. Ei ole. Naiset ovat heikkoja.
Jaa pitäiskö lähtee löylyihin tänää on naisten vuoro erikseen ku Viros bastuis
- Anonyymi00029
Miksi haluat pettää? Miksi et ole rehellinen?
- Anonyymi00031
Uskoisin, että nuo ovat hyviä kysymyksiä mietittäväksi, jos ajatukset tulevat mieleen.
- Anonyymi00032
Anonyymi00031 kirjoitti:
Uskoisin, että nuo ovat hyviä kysymyksiä mietittäväksi, jos ajatukset tulevat mieleen.
Siis kullekin itselleen, omalla kohdalla. Toiset tietävät ja tuntevat oman elämänsä, onko tarpeeksi onnellinen vai ei ja miksi, ja miten siihen reagoi ja toimii.
- Anonyymi00033
Ymmärrän ihastumisen ja pettämisen jos se johtaa suoraan eroon. Petollisuutta en ymmärrä.
- Anonyymi00034
Luo siinä vähän huonon tilanteen itselleen tulevaisuuteen jos suhde lähtee noin käyntiin. Sitten saa pelätä että toinen tekee itselleen samalla tavalla jos on tehnyt niin omankin suhteen alkaessa.
Tämän vuoksi on hyvä että asiat lähtisi siististi käyntiin, niin ei tarvitsisi olla varuillaan omassa suhteessa ihmisen kanssa, jos tietää että hänellä ei ole ollut tapana hypätä yllättäen toiseen suhteeseen. - Anonyymi00035
Anonyymi00034 kirjoitti:
Luo siinä vähän huonon tilanteen itselleen tulevaisuuteen jos suhde lähtee noin käyntiin. Sitten saa pelätä että toinen tekee itselleen samalla tavalla jos on tehnyt niin omankin suhteen alkaessa.
Tämän vuoksi on hyvä että asiat lähtisi siististi käyntiin, niin ei tarvitsisi olla varuillaan omassa suhteessa ihmisen kanssa, jos tietää että hänellä ei ole ollut tapana hypätä yllättäen toiseen suhteeseen.On noita yllättäen suhteesta toiseen menijöitä. Ja on heitä, joilla irtaantumista edeltää suhteen heikompi tila, jossa tuntui olevan potentiaslia enempään.
Olen yksinäinen ja onneton, siispä lähden pois.
Suhteemme ei anna minulle sitä, mitä sieluni ja mieleni, tai ruumiini kaipaa, siispä lähden pois. - Anonyymi00036
Anonyymi00035 kirjoitti:
On noita yllättäen suhteesta toiseen menijöitä. Ja on heitä, joilla irtaantumista edeltää suhteen heikompi tila, jossa tuntui olevan potentiaslia enempään.
Olen yksinäinen ja onneton, siispä lähden pois.
Suhteemme ei anna minulle sitä, mitä sieluni ja mieleni, tai ruumiini kaipaa, siispä lähden pois.Sehän se on tervein tapa, että jos suhde loppuu, niin lopettaa sen niin että jää yksin. Sitten voi käsitellä omat tunteet rauhassa ennen uutta suhdetta. Siinä jää sekin riski pois että käyttäisi vahingossa toista ihmistä laastarina, ja suhde lähtee terveeltä pohjalta sitten kun sen aika on.
- Anonyymi00037
Anonyymi00035 kirjoitti:
On noita yllättäen suhteesta toiseen menijöitä. Ja on heitä, joilla irtaantumista edeltää suhteen heikompi tila, jossa tuntui olevan potentiaslia enempään.
Olen yksinäinen ja onneton, siispä lähden pois.
Suhteemme ei anna minulle sitä, mitä sieluni ja mieleni, tai ruumiini kaipaa, siispä lähden pois.On tullut tavattua miehiä, muutaman kerran, mukavia, mutta huomannut, ettei se kanna pidemmälle. Siis lähden pois.
On ollut mies elämässä, pitkään, on paljon hyvää mutta pitkään myös paljon huonoa. Minulle tärkeät onnen lähteet, niitä ei ole. Siispä lähden pois. - Anonyymi00038
Anonyymi00037 kirjoitti:
On tullut tavattua miehiä, muutaman kerran, mukavia, mutta huomannut, ettei se kanna pidemmälle. Siis lähden pois.
On ollut mies elämässä, pitkään, on paljon hyvää mutta pitkään myös paljon huonoa. Minulle tärkeät onnen lähteet, niitä ei ole. Siispä lähden pois.Keskityn omaan elämääni. Siihen kuinka itse toimin ja mitä muilta odotan. Jos toinen toimii suhteessa tavalla josta en pidä, en voi häntä väkisin muuttaa. Voisin moralisoida hamaan tappiin asti, kuinka hän ei anna vaikkapa sellaista hellyyttä minulle kuin kuuluu, tai kuule yhtään muitakaan perustarpeitani, tai opettele keskustelemaan kanssani. Tai toimii sänkysuhteissaan eri tavalla kuin minä tahtoisin.
Voin aina itse lähteä pois. Ja päättää kenet pidän elämässäni. - Anonyymi00039
Anonyymi00037 kirjoitti:
On tullut tavattua miehiä, muutaman kerran, mukavia, mutta huomannut, ettei se kanna pidemmälle. Siis lähden pois.
On ollut mies elämässä, pitkään, on paljon hyvää mutta pitkään myös paljon huonoa. Minulle tärkeät onnen lähteet, niitä ei ole. Siispä lähden pois.Kuulostaa että olet punninnut asian harkiten, joten tuskin tulet katumaan valintaasi vaikka se alussa vaikeaa onkin varsinkin jos toinen ei haluaisi. Olen itsekin joutunut aikanaan tekemään samanlaisen valinnan, eikä ollut helppoa.
Mutta tein sen suurilta osin toisen vuoksi, koska itse en halunnut enää lapsia, ja toinen mahdollisesti halusi, vaikka olisi mieluummin jäänyt suhteeseen ja luopunut lapsihaaveista. Näin kuitenkin kokemuksella, että suhde tulisi päättymään kuitenkin, niin päätin tehdä ratkaisun ajoissa, kun hän vielä voisi lapsia saada.
Tilanne oli vaikea, varsinkin kun meni niin sairaaksi että olin ainut tukihenkilö kyseiselle henkilölle eron jälkeen. Jaksoin kuitenkin tilanteen läpi, ja hän löysi uuden miehen lopulta, ja nyt hänellä on lapsi. Valintani oli siis oikea. Mutta raskas itselleni. Uskon kuitenkin että kyseinen ihminen osaa arvostaa mitä tein, vaikka asiasta ei enää puhutakaan ja kaikki jäi omaksi kannettavakseni. - Anonyymi00040
Anonyymi00038 kirjoitti:
Keskityn omaan elämääni. Siihen kuinka itse toimin ja mitä muilta odotan. Jos toinen toimii suhteessa tavalla josta en pidä, en voi häntä väkisin muuttaa. Voisin moralisoida hamaan tappiin asti, kuinka hän ei anna vaikkapa sellaista hellyyttä minulle kuin kuuluu, tai kuule yhtään muitakaan perustarpeitani, tai opettele keskustelemaan kanssani. Tai toimii sänkysuhteissaan eri tavalla kuin minä tahtoisin.
Voin aina itse lähteä pois. Ja päättää kenet pidän elämässäni.Kyllä. Jos suhde ei tunnu oikealta, on turha roikottaa sitä löysässä hirressä. Ei se ole kummallekaan hyvä tilanne pitkällä tähtäimellä. Sitähän parisuhteet ovat että etsitään sitä oikeaa ennen avioliittoa. Lopullinen sitoutuminen kannattaa tehdä harkiten, koska itse ainakin näen sen lopullisena, siinä pitää selvittää kaikki ongelmat yhdessä. Pitää vaan valita sellainen joka ajattelee sitoumusta samalla tavalla kuin itse.
- Anonyymi00041
Anonyymi00039 kirjoitti:
Kuulostaa että olet punninnut asian harkiten, joten tuskin tulet katumaan valintaasi vaikka se alussa vaikeaa onkin varsinkin jos toinen ei haluaisi. Olen itsekin joutunut aikanaan tekemään samanlaisen valinnan, eikä ollut helppoa.
Mutta tein sen suurilta osin toisen vuoksi, koska itse en halunnut enää lapsia, ja toinen mahdollisesti halusi, vaikka olisi mieluummin jäänyt suhteeseen ja luopunut lapsihaaveista. Näin kuitenkin kokemuksella, että suhde tulisi päättymään kuitenkin, niin päätin tehdä ratkaisun ajoissa, kun hän vielä voisi lapsia saada.
Tilanne oli vaikea, varsinkin kun meni niin sairaaksi että olin ainut tukihenkilö kyseiselle henkilölle eron jälkeen. Jaksoin kuitenkin tilanteen läpi, ja hän löysi uuden miehen lopulta, ja nyt hänellä on lapsi. Valintani oli siis oikea. Mutta raskas itselleni. Uskon kuitenkin että kyseinen ihminen osaa arvostaa mitä tein, vaikka asiasta ei enää puhutakaan ja kaikki jäi omaksi kannettavakseni.Minäkin olen kuullut toiselta niin selkeitä toiveita vaikkapa elämäntapaan liittyen, joihin olen tiennyt olevani haluton vastaamaan, niinpä olen katsonut paremmaksi irrottautua suhteesta. Tai vaatimuksia joihin en voi antaa takuita, silloinkin olen katsonut parhaaksi, että voi kohdata sopivammat.
- Anonyymi00042
Anonyymi00040 kirjoitti:
Kyllä. Jos suhde ei tunnu oikealta, on turha roikottaa sitä löysässä hirressä. Ei se ole kummallekaan hyvä tilanne pitkällä tähtäimellä. Sitähän parisuhteet ovat että etsitään sitä oikeaa ennen avioliittoa. Lopullinen sitoutuminen kannattaa tehdä harkiten, koska itse ainakin näen sen lopullisena, siinä pitää selvittää kaikki ongelmat yhdessä. Pitää vaan valita sellainen joka ajattelee sitoumusta samalla tavalla kuin itse.
Ikä ja elämänkokemukset, itsensä tunteminen, yleensä tuovat auttavat olemaan harkitsevaisempi. Katsomaan yhtyykö tärkeät toiveet ja todellisuus tarpeeksi itselleen ja sille toiselle sopivan suhteen luomiseksi.
- Anonyymi00043
Anonyymi00038 kirjoitti:
Keskityn omaan elämääni. Siihen kuinka itse toimin ja mitä muilta odotan. Jos toinen toimii suhteessa tavalla josta en pidä, en voi häntä väkisin muuttaa. Voisin moralisoida hamaan tappiin asti, kuinka hän ei anna vaikkapa sellaista hellyyttä minulle kuin kuuluu, tai kuule yhtään muitakaan perustarpeitani, tai opettele keskustelemaan kanssani. Tai toimii sänkysuhteissaan eri tavalla kuin minä tahtoisin.
Voin aina itse lähteä pois. Ja päättää kenet pidän elämässäni.Ja lisään. Kuulla myös sen toisen ajatukset. Häntäkään en voi väkisin muuttaa.
Muut ihmiset tuntevat ja päättävät omat elämänsä. - Anonyymi00045
Anonyymi00043 kirjoitti:
Ja lisään. Kuulla myös sen toisen ajatukset. Häntäkään en voi väkisin muuttaa.
Muut ihmiset tuntevat ja päättävät omat elämänsä.Eli jos joku haluaa olla polyamorisessa suhteessa, voi minä sitten päättää hyväksynkö sen vai en. Ja jos toinen kertoo, ettei tykkää keskustella ja pohtia syitä suhteessaan, minä mietin hyväksynkö sellaisen asenteen vai en omassa suhteessani. Jos toinen ei osaa antaa sellaista läheisyyttä mikä olisi minun mieleeni, voin ensisijaisesti omalta osaltani miettiä, hyväksynkö sen vai en suhteessani. Vai onko suhde kuitenkin tarpeeksi hyvä ilman vaikkapa juuri sellaista läheisyyttä. Ja kyllähän sitä peilailee, teenkö tuon toisen tarpeeksi onnelliseksi.
- Anonyymi00047
Anonyymi00045 kirjoitti:
Eli jos joku haluaa olla polyamorisessa suhteessa, voi minä sitten päättää hyväksynkö sen vai en. Ja jos toinen kertoo, ettei tykkää keskustella ja pohtia syitä suhteessaan, minä mietin hyväksynkö sellaisen asenteen vai en omassa suhteessani. Jos toinen ei osaa antaa sellaista läheisyyttä mikä olisi minun mieleeni, voin ensisijaisesti omalta osaltani miettiä, hyväksynkö sen vai en suhteessani. Vai onko suhde kuitenkin tarpeeksi hyvä ilman vaikkapa juuri sellaista läheisyyttä. Ja kyllähän sitä peilailee, teenkö tuon toisen tarpeeksi onnelliseksi.
Onnea vaan noihin polyamorisiin suhteisiin. Kukin tyylillään, mutta ihmetyttää katsoa niitä vierestä, kun jos ajattelee vähänkin pitempään, niin näkee että siinä hankkii vaan ongelmia itselleen. Parisuhteet on muutenkin niin vaikeita, niin miksi pitää siihen vielä jotain ylimääräistä twistiä rakentaa. Voi olla hyvä idea hetken, mutta mitäs 20v. päästä kun ehkä jommankumman läheisyyden tarpeet muuttuu. Ja toinen alkaakin viettämään aikaa jonkun toisen ihmisen kanssa, enemmän kuin puolison, joka silloin tarvitsisi vaan läheisyyttä.
En tiedä. Onhan mielenkiintoista nähdä saako joku toimimaan tuollaisen elämänmittaisesti. Itse epäilen, joten en lähtisi kokeilemaan. Ei ainakaan ilman jotain ylimääräistä draamaa jossain kohti suhdetta. Mutta katson mielenkiinnolla. Onnea yritykseen, kukin tyylillään.
- Anonyymi00044
En mä ole ainakaan estäny enkä kieltäny mitä turhaan jos toinen haluaa pysyä vierellä ei siihen kieltoja tarvita turhia ymmärtääkseni
- Anonyymi00046
Täsmälleen samat ajatukset minulla. Kyllä toinen pysyy vierellä jos haluaa.
- Anonyymi00048
Joo, ei kai toista edes voi kieltää. Kaikki tekee omat valintansa. Sen vuoksi avoin ja rehellinen puhe on parisuhteissa tärkeätä. Jos tahdot ja arvot eivät kohtaa, niin sitten molemmat voi etsiä sellaisen uuden kumppanin jonka kanssa kohtaa.
- Anonyymi00049
Anonyymi00048 kirjoitti:
Joo, ei kai toista edes voi kieltää. Kaikki tekee omat valintansa. Sen vuoksi avoin ja rehellinen puhe on parisuhteissa tärkeätä. Jos tahdot ja arvot eivät kohtaa, niin sitten molemmat voi etsiä sellaisen uuden kumppanin jonka kanssa kohtaa.
Ja jos toinen kokee avoimen ja syitä pohtivan keskustelun selittelyksi ja turhuudeksi, silloinkin voi päättää lähteä pois suhteesta, jos niin parhaaksi katsoo.
- Anonyymi00140
Anonyymi00049 kirjoitti:
Ja jos toinen kokee avoimen ja syitä pohtivan keskustelun selittelyksi ja turhuudeksi, silloinkin voi päättää lähteä pois suhteesta, jos niin parhaaksi katsoo.
Kuhan lähette kaikki menee kun rupeaa keskusteleen
- Anonyymi00050
Itse etsin suhdetta, jossa voi halutessaan aina väliajoin (ja toki tarpeen mukaan) vähän pohtia toisen kanssa, mikä suhteen tila on. Onko meillä vielä hyvä olla yhdessä. Ei siitä tule mitään draamaa, kun rakkaansa kanssa on hyvä jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. On luottamusta, että molemmat saavat olla sitä mitä ovat, ilman vaatimuksia tai pakkoja. Ja molemmat tajuaa sen, että elämään kuuluu muutokset ja arvotkin voivat vaihtua sen varrella. Kun kunnioittaa ja välittää toisesta, haluaa, että hänellä on hyvä tuntemus suhteesta. Ja jos minä en enää tuo sitä tarvittavasti (jos olen muuttunut vaikkapa liian nalkuttajaksi, tai kylmäksi jollain tavalla), toivon hänen löytävän sen muualta. Ja toistepäin.
- Anonyymi00051
Kuulostaa hyvältä konseptilta, itselläni hieman poikkeaa tuosta. Jos jompikumpi ei ole tyytyväinen, niin sen sijaan että ratkaisuni olisi erota, se olisi yhdessä ratkaista ongelma parisuhteessa. Ei kai se vaihtaminen aina ole ratkaisu jos on pitkään parisuhde toiminut. Muuten se tarkoittaisi sitä, että aina ajoittain pitäisi vaihtaa parisuhdetta, kun ihmisten elämät muuttuu.
On mukavampi kun molemmat tiedostaa sen, ja puhutaan asioista vakavasti niin kuin mainitsetkin. Ja sitten yritetään ratkaista muuttuneet tavoitteet yhdessä, miten ne saadaan toimimaan parisuhteessa. Näen parisuhteen yhteisenä sitoutumisena, jossa kaksi ihmistä sovittavat oman halunsa yhteen. Sitä paitsi kun sitä tekee pitkään, niin molemmat oppii yhdessä tekemään sitä myös tiiminä. Muuten joutuu opettelemaan kaiken taas uudestaan uudenlaisen ihmisen kanssa. - Anonyymi00052
Anonyymi00051 kirjoitti:
Kuulostaa hyvältä konseptilta, itselläni hieman poikkeaa tuosta. Jos jompikumpi ei ole tyytyväinen, niin sen sijaan että ratkaisuni olisi erota, se olisi yhdessä ratkaista ongelma parisuhteessa. Ei kai se vaihtaminen aina ole ratkaisu jos on pitkään parisuhde toiminut. Muuten se tarkoittaisi sitä, että aina ajoittain pitäisi vaihtaa parisuhdetta, kun ihmisten elämät muuttuu.
On mukavampi kun molemmat tiedostaa sen, ja puhutaan asioista vakavasti niin kuin mainitsetkin. Ja sitten yritetään ratkaista muuttuneet tavoitteet yhdessä, miten ne saadaan toimimaan parisuhteessa. Näen parisuhteen yhteisenä sitoutumisena, jossa kaksi ihmistä sovittavat oman halunsa yhteen. Sitä paitsi kun sitä tekee pitkään, niin molemmat oppii yhdessä tekemään sitä myös tiiminä. Muuten joutuu opettelemaan kaiken taas uudestaan uudenlaisen ihmisen kanssa.Niin juuri. Tuota minäkin tarkoitin.
- Anonyymi00053
Anonyymi00052 kirjoitti:
Niin juuri. Tuota minäkin tarkoitin.
Ainakin itse olen valmis laittamaan paljon panostusta, jos on hyviä ja syviä tunteita toiseen. Jotkut on kyllä aika huonoissakin kun eivät näe muuta, ja sitten se erokin voi tulla aika suoraviivaisesti. On monia eri syitä, ihmiset tuntekoot eritoten omansa.
- Anonyymi00054
Ei mitenkään voi estää ettei toinen ihastu toiseen. En jaksa edes moralisoida tuttavia jotka pettäneet. Oikeastaan jokaisen suhde ollut jotenkin pielessä kun jälkeen päin juttuja kuullut. Ero ollut aina paras ratkaisu. Toki sen olisi voinut tehdä jo vuosia ennen. Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Lähinnä huvitti nainen joka itse pettänyt miestään ja lähtenyt toisen miehen mukaan. Luuli olevansa jotenkin oikeutettu moralisoimaan poikansa ex tyttöystävää joka ei ollut tehnyt muuta kuin ihastunut toiseen ja jättänyt hänen poikansa. Elämässä ei koskaan tietää. Jopa 40 avioliittovuoden jälkee on löydetty uusi ja petetty. Ihmiset on. Mut tuossakin taitaa molemmat olla uusien kanssa onnellisempia kun 40 vuoden aikana yhdessä.
- Anonyymi00055
Joo joskus noissa "pata kattilaa soimaa" tapauksissa käsitellään omia omatunnontuskia. Projisointi on ehkä oikea termi.
- Anonyymi00056
En ymmärrä miksi puhuminen yleensäkin tuntuu olevan niin vieras käsite parisuhteissa. Ei tarttisi kaikkea ihmeellistä draamaa ja pettämiskuvioita, jos koko ajan vaan puhuttaisi avoimesti kaikesta.
Miksi se on ihmisille niin helvetin vaikeeta. Naisetkin väittävät osaavansa keskustella asioista, mutta yhdessäkään parisuhteessa niin se ei ole sitten toiminut käytännössä. - Anonyymi00057
Anonyymi00056 kirjoitti:
En ymmärrä miksi puhuminen yleensäkin tuntuu olevan niin vieras käsite parisuhteissa. Ei tarttisi kaikkea ihmeellistä draamaa ja pettämiskuvioita, jos koko ajan vaan puhuttaisi avoimesti kaikesta.
Miksi se on ihmisille niin helvetin vaikeeta. Naisetkin väittävät osaavansa keskustella asioista, mutta yhdessäkään parisuhteessa niin se ei ole sitten toiminut käytännössä.Naisilla tuntuu olevan aina kova paikka siinä, kun pitäisi myöntää toimineensa hieman tyhmästi. En tajua miksi se on niin vaikeeta, kun ei siitä tuomittaisi. Mieluummin keksitään joku ihmeellinen selitys missä itse on uhri. Miksi naisille on vaikeeta myöntää omia virheitä, vaikka toinen osapuoli tekee sen ja kuten myös ymmärtäisi toisenkin virheet osaksi samaa inhimillisyyttä.
- Anonyymi00058
Anonyymi00055 kirjoitti:
Joo joskus noissa "pata kattilaa soimaa" tapauksissa käsitellään omia omatunnontuskia. Projisointi on ehkä oikea termi.
Niin, ja osa ei vaan näe itsessään koskaan mitään vikaa. Toinen on vaikkapa pettänyt seksittelemällä muiden kanssa, mutta ei itse, niin sitä saa moralisoida ja syytellä loputtomiin. Mutta jos itse on vaikka ollut tosi kylmä ja kuulematon toisen tarpeita ja itsemääräämisoikeutta kohtaan, niin se onkin sitten ihan ok. Kun ei vaan nähdä itseään ja pidetään itseä täydellisenä ihmisenä, kumppanina jne. Sitten syytetään toisia…. Eli itse kannatan keskittymistä lähinnä omaan elämään ilman toisten moralisointia. Toki jokainen tyylillään, jotkut haluaa syyttää ja syyllistää milloin mistäkin, ihan kuin toiset eivät saisi itse päättää omasta elämästään.
- Anonyymi00059
Anonyymi00058 kirjoitti:
Niin, ja osa ei vaan näe itsessään koskaan mitään vikaa. Toinen on vaikkapa pettänyt seksittelemällä muiden kanssa, mutta ei itse, niin sitä saa moralisoida ja syytellä loputtomiin. Mutta jos itse on vaikka ollut tosi kylmä ja kuulematon toisen tarpeita ja itsemääräämisoikeutta kohtaan, niin se onkin sitten ihan ok. Kun ei vaan nähdä itseään ja pidetään itseä täydellisenä ihmisenä, kumppanina jne. Sitten syytetään toisia…. Eli itse kannatan keskittymistä lähinnä omaan elämään ilman toisten moralisointia. Toki jokainen tyylillään, jotkut haluaa syyttää ja syyllistää milloin mistäkin, ihan kuin toiset eivät saisi itse päättää omasta elämästään.
Nii. Tuollainen on juuri sitä keskustelua kun yrittää selittää asioita. Hieman passiivisaggressiivinen lähestymistapa tosin, mutta juuri tuohon suuntaan.
- Anonyymi00060
Juu ja uuttakin on petetty, onneako lie.
- Anonyymi00061
Anonyymi00060 kirjoitti:
Juu ja uuttakin on petetty, onneako lie.
Noh, tuollaisia ystäviä kun on joskus ollut ympärillä, niin paras ratkaisu on vaan pitää turpa kiinni kun selittelevät juttujaan.
- Anonyymi00062
Anonyymi00060 kirjoitti:
Juu ja uuttakin on petetty, onneako lie.
Ai onko. Empäs tiennyt mut hyvä et sinä tiedät. Monet tutuista olleet pitempään sen uuden kanssa naimisissa kuin vanhassa suhteessaan. Jossain tapauksessa se oli se elämän viimeinen suhde. Todella onnellinen että hän sai kokea vielä todella väkivaltaisen suhteen jälkeen yli 30 vuotta hyvän miehen ja rakasti loppuun asti.
- Anonyymi00063
Anonyymi00062 kirjoitti:
Ai onko. Empäs tiennyt mut hyvä et sinä tiedät. Monet tutuista olleet pitempään sen uuden kanssa naimisissa kuin vanhassa suhteessaan. Jossain tapauksessa se oli se elämän viimeinen suhde. Todella onnellinen että hän sai kokea vielä todella väkivaltaisen suhteen jälkeen yli 30 vuotta hyvän miehen ja rakasti loppuun asti.
On sellainenkin varmaan mahdollista.
- Anonyymi00064
Anonyymi00063 kirjoitti:
On sellainenkin varmaan mahdollista.
On varmaan kaikki mahdollista. Ei silti kuulu minulle sen enempää kuin sinullekaa.
- Anonyymi00065
Anonyymi00057 kirjoitti:
Naisilla tuntuu olevan aina kova paikka siinä, kun pitäisi myöntää toimineensa hieman tyhmästi. En tajua miksi se on niin vaikeeta, kun ei siitä tuomittaisi. Mieluummin keksitään joku ihmeellinen selitys missä itse on uhri. Miksi naisille on vaikeeta myöntää omia virheitä, vaikka toinen osapuoli tekee sen ja kuten myös ymmärtäisi toisenkin virheet osaksi samaa inhimillisyyttä.
Ai, monessakin sinun kunnon suhteessa on tuollaista tapahtunut? Harmi jos ei osata nähdä omassa toiminnassa mitään virhettä. Jos pettää, niin tunnustaa sen. Jos on kylmä eikä kuule toista, tunnustaa sen.
Minulla asioiden ja syiden, tuntemusten jne selvittely kuuluu pitkään parisuhteeseen. Jos vaikka kokee ettei tule kuulluksi ja on yksin jätetty tunteissaan, tai toimissaan vaikkapa, niin ei kai voi muuta kuin yrittää kertoa tunteitaan ja huomioitaan. Sama jos toimissaan lähtee toisen matkaan, yrittää sitten kertoa miksi. Jos toinen ei halua kuulla miksi toinen päätyy sellaisiin valintoihin, voi kai pyytää, ettei toinen kerro mitään, ettei kiinnosta kuulla. - Anonyymi00066
Anonyymi00064 kirjoitti:
On varmaan kaikki mahdollista. Ei silti kuulu minulle sen enempää kuin sinullekaa.
Olen kärsivällinen mies, joten annan tämän olla. Mutta kiukuttelu ei yleensä ole paras tapa lähestyä.
- Anonyymi00067
Anonyymi00063 kirjoitti:
On sellainenkin varmaan mahdollista.
Minusta on 2 laista pettäjää on näitä jotka hakee vaan seksiä ja jännitystä elämään heitä monesti voisi pitää sarjapettäjinä. Sitten on ihmisiä jotka oikeasti rakastuu toiseen.
- Anonyymi00068
Anonyymi00065 kirjoitti:
Ai, monessakin sinun kunnon suhteessa on tuollaista tapahtunut? Harmi jos ei osata nähdä omassa toiminnassa mitään virhettä. Jos pettää, niin tunnustaa sen. Jos on kylmä eikä kuule toista, tunnustaa sen.
Minulla asioiden ja syiden, tuntemusten jne selvittely kuuluu pitkään parisuhteeseen. Jos vaikka kokee ettei tule kuulluksi ja on yksin jätetty tunteissaan, tai toimissaan vaikkapa, niin ei kai voi muuta kuin yrittää kertoa tunteitaan ja huomioitaan. Sama jos toimissaan lähtee toisen matkaan, yrittää sitten kertoa miksi. Jos toinen ei halua kuulla miksi toinen päätyy sellaisiin valintoihin, voi kai pyytää, ettei toinen kerro mitään, ettei kiinnosta kuulla.Tässä saattaa olla tilanne että olemme samaa mieltä, mutta puhumme ristiin, joten jäitä hattuun.
- Anonyymi00069
Anonyymi00056 kirjoitti:
En ymmärrä miksi puhuminen yleensäkin tuntuu olevan niin vieras käsite parisuhteissa. Ei tarttisi kaikkea ihmeellistä draamaa ja pettämiskuvioita, jos koko ajan vaan puhuttaisi avoimesti kaikesta.
Miksi se on ihmisille niin helvetin vaikeeta. Naisetkin väittävät osaavansa keskustella asioista, mutta yhdessäkään parisuhteessa niin se ei ole sitten toiminut käytännössä.No noissakin monessa takana henkistäpahoinpitelyä, alkoholismia ihan fyysistä väkivaltaa, aiempaa pettämistä jopa toiselta puolelta. Harvoinpa sellaiseten kanssa pystyy puhumaam. Jotta suhde toimii täytyy molemmilla olla tahtotila. On varmaan osa koittanut kaikensa korjata sitä. Käyneet terapiat yms. Mutta lopulta kuitenkin käynyt niin että rakastuttu toiseen. Enkä oikeastaa edes ihmettele sitä.
- Anonyymi00070
Anonyymi00069 kirjoitti:
No noissakin monessa takana henkistäpahoinpitelyä, alkoholismia ihan fyysistä väkivaltaa, aiempaa pettämistä jopa toiselta puolelta. Harvoinpa sellaiseten kanssa pystyy puhumaam. Jotta suhde toimii täytyy molemmilla olla tahtotila. On varmaan osa koittanut kaikensa korjata sitä. Käyneet terapiat yms. Mutta lopulta kuitenkin käynyt niin että rakastuttu toiseen. Enkä oikeastaa edes ihmettele sitä.
Nii. Sellaisessa skenariossahan asia on sitten mennyt ihan oikein. Vai?
- Anonyymi00071
Anonyymi00065 kirjoitti:
Ai, monessakin sinun kunnon suhteessa on tuollaista tapahtunut? Harmi jos ei osata nähdä omassa toiminnassa mitään virhettä. Jos pettää, niin tunnustaa sen. Jos on kylmä eikä kuule toista, tunnustaa sen.
Minulla asioiden ja syiden, tuntemusten jne selvittely kuuluu pitkään parisuhteeseen. Jos vaikka kokee ettei tule kuulluksi ja on yksin jätetty tunteissaan, tai toimissaan vaikkapa, niin ei kai voi muuta kuin yrittää kertoa tunteitaan ja huomioitaan. Sama jos toimissaan lähtee toisen matkaan, yrittää sitten kertoa miksi. Jos toinen ei halua kuulla miksi toinen päätyy sellaisiin valintoihin, voi kai pyytää, ettei toinen kerro mitään, ettei kiinnosta kuulla.Ymmärrän kyllä, että harmittaa jos toinen ei myönnä mitään omia tyhmiä tekoja. Ne olisi fiksua huomata ja pyytää anteeksi. Mutta osa ei e itsessään mitään vikaa.
Olisin itse kaivannut kuulla omassa pitkässä suhteessani, miksi toinen toimii niin kuin toimi. Kysyin syitä useamman kerran, mutta en saanut mitään vastauksia. Eli aivan kuin hän ei olisi koskaan mitään katunut, ja anteeksi ei pyydetty. Kuin tunteeni olisivat olleet jonninjoutavia… - Anonyymi00072
Anonyymi00066 kirjoitti:
Olen kärsivällinen mies, joten annan tämän olla. Mutta kiukuttelu ei yleensä ole paras tapa lähestyä.
Ei tarkoitus loukata toki ketään. Tähän nyt tullut kommentteja väliin joita edes osaa huomannut.
- Anonyymi00073
Anonyymi00071 kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että harmittaa jos toinen ei myönnä mitään omia tyhmiä tekoja. Ne olisi fiksua huomata ja pyytää anteeksi. Mutta osa ei e itsessään mitään vikaa.
Olisin itse kaivannut kuulla omassa pitkässä suhteessani, miksi toinen toimii niin kuin toimi. Kysyin syitä useamman kerran, mutta en saanut mitään vastauksia. Eli aivan kuin hän ei olisi koskaan mitään katunut, ja anteeksi ei pyydetty. Kuin tunteeni olisivat olleet jonninjoutavia…Sitten jaetaan samanlaisia kokemuksia historiasta, joten riitely tavallaan on turhaa.
- Anonyymi00074
Anonyymi00058 kirjoitti:
Niin, ja osa ei vaan näe itsessään koskaan mitään vikaa. Toinen on vaikkapa pettänyt seksittelemällä muiden kanssa, mutta ei itse, niin sitä saa moralisoida ja syytellä loputtomiin. Mutta jos itse on vaikka ollut tosi kylmä ja kuulematon toisen tarpeita ja itsemääräämisoikeutta kohtaan, niin se onkin sitten ihan ok. Kun ei vaan nähdä itseään ja pidetään itseä täydellisenä ihmisenä, kumppanina jne. Sitten syytetään toisia…. Eli itse kannatan keskittymistä lähinnä omaan elämään ilman toisten moralisointia. Toki jokainen tyylillään, jotkut haluaa syyttää ja syyllistää milloin mistäkin, ihan kuin toiset eivät saisi itse päättää omasta elämästään.
Itsestäni ei ole mitään järkeä jäädä yhteen jos toinen pettänyt. Loputon katkeruuden kierre. Joka nousee aina keskusteluun kun on riita.
- Anonyymi00075
Anonyymi00072 kirjoitti:
Ei tarkoitus loukata toki ketään. Tähän nyt tullut kommentteja väliin joita edes osaa huomannut.
Se on semmottis täällä internetissä, joten pitää yrittää pysyä vaan rauhallisena, ja yrittää ajatella että joku yrittää ymmärtää, pikemminkin kuin että joku yrittää riidellä. Vaikeatahan se on tämmöisessä ympäristössä kun kaikki sohlaa omia elämänsä ongelmia sekaan, mutta se nyt varmaan on se tapa miten internet-keskustelut tulevat joskus järkeviksi.
- Anonyymi00076
Anonyymi00074 kirjoitti:
Itsestäni ei ole mitään järkeä jäädä yhteen jos toinen pettänyt. Loputon katkeruuden kierre. Joka nousee aina keskusteluun kun on riita.
Noi on pahoja tilanteita. Otan osaa. <3
- Anonyymi00077
Anonyymi00070 kirjoitti:
Nii. Sellaisessa skenariossahan asia on sitten mennyt ihan oikein. Vai?
Jos ihminen uhkaa aseella vaimoaa lasten nähden ja aikoo tappaa. Vetänyt lapiolla rappusille tajuttomaksi. Niin kyllä on oikein että vaimo on löytänyt toisen miehen ja pakenee sen mukaan.
- Anonyymi00078
Anonyymi00068 kirjoitti:
Tässä saattaa olla tilanne että olemme samaa mieltä, mutta puhumme ristiin, joten jäitä hattuun.
No voinhan laittaa jäitä, vaikka ei mun pää nyt höyryä ollenkaan. Kiitos ajatuksesta.
- Anonyymi00079
Anonyymi00076 kirjoitti:
Noi on pahoja tilanteita. Otan osaa. <3
En puhu itsestäni.
- Anonyymi00081
Anonyymi00074 kirjoitti:
Itsestäni ei ole mitään järkeä jäädä yhteen jos toinen pettänyt. Loputon katkeruuden kierre. Joka nousee aina keskusteluun kun on riita.
Juu, sinä päätät miten toimit. Onneksi on itsemääräämisoikeus tässä maassa. Ei ole pakko yhtään mitään.
- Anonyymi00082
Anonyymi00070 kirjoitti:
Nii. Sellaisessa skenariossahan asia on sitten mennyt ihan oikein. Vai?
Itse olin onnellinen kun sisareni lopulta petti ja älysi jättää miehensä. Ilman sitä oöis vkeläkin siellä olen varma. Ihan hirveä mlkku koko äijä. Yli 10 vuotta oli jo eroa miettinyt. Parempi noin.
- Anonyymi00083
Anonyymi00077 kirjoitti:
Jos ihminen uhkaa aseella vaimoaa lasten nähden ja aikoo tappaa. Vetänyt lapiolla rappusille tajuttomaksi. Niin kyllä on oikein että vaimo on löytänyt toisen miehen ja pakenee sen mukaan.
Joo. Tuntematta koko tilannetta, niin väittäisin rohkeasti näillä tiedoilla että oikean valinnan on tehnyt lähtiessään. Itse olisin tosin tuona uutena miehenä käynyt vähän juttelemassa tämän lapiosankarin kanssa, mutta kaikki me miehet toimimme omalla tavallamme.
- Anonyymi00084
Anonyymi00083 kirjoitti:
Joo. Tuntematta koko tilannetta, niin väittäisin rohkeasti näillä tiedoilla että oikean valinnan on tehnyt lähtiessään. Itse olisin tosin tuona uutena miehenä käynyt vähän juttelemassa tämän lapiosankarin kanssa, mutta kaikki me miehet toimimme omalla tavallamme.
Tosin kun luin tarkemmin, niin ovat siis olleet avioliitossa? En tuomitse muiden valintoja, mutta itselleni avioeroja ei ole, niin en otakaan kantaa tähän. En tuomitse, enkä hyväksy. Ei koske omaa elämääni niin ei tähän kantaa minun tarvitse ottaakaan.
Miettikää ihmiset sitä avioliittoa vähän tarkemmin kuin siistinä juhlana. Eikö olisi kiva kun se tarkoittaisi elämänmittaista sitoutumista kuten minulla. Ei kannata ihan hetken mielijohteesta mennä kenen tahansa kanssa naimisiin. Tai siis näin itse asian näen. Sen vuoksi sormus onkin sormessa vasta lähempänä viittä kymppiä, kun on oikeasti löytänyt sen kuka on puoliskoni. Tähän asti olen kieltäytynyt kaikkien naisten kosinnasta. Juuri siitä syystä koska itselleni avioliitto on sitä mitä luvataan. Kunnes kuolema meidät erottaa. - Anonyymi00085
Anonyymi00081 kirjoitti:
Juu, sinä päätät miten toimit. Onneksi on itsemääräämisoikeus tässä maassa. Ei ole pakko yhtään mitään.
Tietysti. Tunnen itseni. On kavereita jotka menneet pettämisen jälkee takasin yhteen. Hyvä heille jos saavat sen toimimaan. Itse en saisi.
- Anonyymi00087
Anonyymi00084 kirjoitti:
Tosin kun luin tarkemmin, niin ovat siis olleet avioliitossa? En tuomitse muiden valintoja, mutta itselleni avioeroja ei ole, niin en otakaan kantaa tähän. En tuomitse, enkä hyväksy. Ei koske omaa elämääni niin ei tähän kantaa minun tarvitse ottaakaan.
Miettikää ihmiset sitä avioliittoa vähän tarkemmin kuin siistinä juhlana. Eikö olisi kiva kun se tarkoittaisi elämänmittaista sitoutumista kuten minulla. Ei kannata ihan hetken mielijohteesta mennä kenen tahansa kanssa naimisiin. Tai siis näin itse asian näen. Sen vuoksi sormus onkin sormessa vasta lähempänä viittä kymppiä, kun on oikeasti löytänyt sen kuka on puoliskoni. Tähän asti olen kieltäytynyt kaikkien naisten kosinnasta. Juuri siitä syystä koska itselleni avioliitto on sitä mitä luvataan. Kunnes kuolema meidät erottaa.Tai itse asiassa korjaus tähän. Kerran olen kosinut itse aiemmin. Kun ajattelin pitää huolta sekopäisestä naisesta kun ajattelin että ei täällä minulle puoliskoa ole. Tämä tapaus päätti sitten purkaa kihlauksen humalassa suutuspäissään, niin se jäi siihen. Onneksi ei ehditty avioliittoon asti, koska ihminen tiesi kuitenkin minun vakavan suhtautumisen avioliittoon. Siinä väistettiin luoti sitten.
- Anonyymi00088
Anonyymi00084 kirjoitti:
Tosin kun luin tarkemmin, niin ovat siis olleet avioliitossa? En tuomitse muiden valintoja, mutta itselleni avioeroja ei ole, niin en otakaan kantaa tähän. En tuomitse, enkä hyväksy. Ei koske omaa elämääni niin ei tähän kantaa minun tarvitse ottaakaan.
Miettikää ihmiset sitä avioliittoa vähän tarkemmin kuin siistinä juhlana. Eikö olisi kiva kun se tarkoittaisi elämänmittaista sitoutumista kuten minulla. Ei kannata ihan hetken mielijohteesta mennä kenen tahansa kanssa naimisiin. Tai siis näin itse asian näen. Sen vuoksi sormus onkin sormessa vasta lähempänä viittä kymppiä, kun on oikeasti löytänyt sen kuka on puoliskoni. Tähän asti olen kieltäytynyt kaikkien naisten kosinnasta. Juuri siitä syystä koska itselleni avioliitto on sitä mitä luvataan. Kunnes kuolema meidät erottaa.Avioliitossa ei ole mitään hienoa jos siinä ei ole onnellinen. Voit puhua omasta puolestasi ja tästä hetkestä et toisen. Avioliiton ei pitäisi olla mikään vankila vaan senkin pitää perustua tahtoon olla yhdessä.
- Anonyymi00089
Anonyymi00087 kirjoitti:
Tai itse asiassa korjaus tähän. Kerran olen kosinut itse aiemmin. Kun ajattelin pitää huolta sekopäisestä naisesta kun ajattelin että ei täällä minulle puoliskoa ole. Tämä tapaus päätti sitten purkaa kihlauksen humalassa suutuspäissään, niin se jäi siihen. Onneksi ei ehditty avioliittoon asti, koska ihminen tiesi kuitenkin minun vakavan suhtautumisen avioliittoon. Siinä väistettiin luoti sitten.
Kyllä ihmiset, varsinkin nuorena, menevät suhteeseen ja avioliittoonkin, hyvin vähällä itse- ja ihmistuntemuksella. Myöhemminkin. Onneksi on vapaa maa, ja saadaan kehittyä liitoissamme, ja niistä poiskin tarpeen mukaan.
- Anonyymi00090
Anonyymi00088 kirjoitti:
Avioliitossa ei ole mitään hienoa jos siinä ei ole onnellinen. Voit puhua omasta puolestasi ja tästä hetkestä et toisen. Avioliiton ei pitäisi olla mikään vankila vaan senkin pitää perustua tahtoon olla yhdessä.
Sen takia painotinkin, että jos haluaisi että avioliitto on jotain erityistä kuten itselleni, niin ei kannattaisi sitoutua siihen kevyin perustein ja hätiköiden. Ei ollut tuomitsemista vaan vinkki millä avioliitolle saisi itselleen hienomman merkityksen.
- Anonyymi00091
Anonyymi00090 kirjoitti:
Sen takia painotinkin, että jos haluaisi että avioliitto on jotain erityistä kuten itselleni, niin ei kannattaisi sitoutua siihen kevyin perustein ja hätiköiden. Ei ollut tuomitsemista vaan vinkki millä avioliitolle saisi itselleen hienomman merkityksen.
Voit olla ihmisen kanssa vaikka yli 10 vuotta yhdessä ennen avioliittoa. Se ei tarkoita ettet voisi olla tulevaisuudessa onneton liitossasi.
- Anonyymi00092
Anonyymi00089 kirjoitti:
Kyllä ihmiset, varsinkin nuorena, menevät suhteeseen ja avioliittoonkin, hyvin vähällä itse- ja ihmistuntemuksella. Myöhemminkin. Onneksi on vapaa maa, ja saadaan kehittyä liitoissamme, ja niistä poiskin tarpeen mukaan.
Nii. Vapaa maa. Jos haluaa tehdä nuoruudessa spontaanisti valintoja, niin antaa mennä. Itse luon vaan suuria merkityksiä asioille, ja olen tarkkana mitä valassa sanotaan, ja pidän sanani. Ei tartte sitten jälkikäteen selitellä, että "no joo, mutta se nyt on vaan juhlapuhe". Jos minä lupaan että "myötä ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa" minä myös tarkoitan sitä.
Siitä minut tunnetaankin, että en tee juhlalupauksia. Jotkut jopa arvostavat minua sen vuoksi juuri, kun tietävät että jos jotain lupaan, sen myös pidän. Ei kaikille lupaukset ole niin vakavia. Mutta eikö ole kiva että on olemassa ihmisiä joihin voi luottaa täysin sen suhteen mitä sanovat? Kai sellaisiakin ihmisiä täällä tarvitaan. - Anonyymi00093
Anonyymi00092 kirjoitti:
Nii. Vapaa maa. Jos haluaa tehdä nuoruudessa spontaanisti valintoja, niin antaa mennä. Itse luon vaan suuria merkityksiä asioille, ja olen tarkkana mitä valassa sanotaan, ja pidän sanani. Ei tartte sitten jälkikäteen selitellä, että "no joo, mutta se nyt on vaan juhlapuhe". Jos minä lupaan että "myötä ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa" minä myös tarkoitan sitä.
Siitä minut tunnetaankin, että en tee juhlalupauksia. Jotkut jopa arvostavat minua sen vuoksi juuri, kun tietävät että jos jotain lupaan, sen myös pidän. Ei kaikille lupaukset ole niin vakavia. Mutta eikö ole kiva että on olemassa ihmisiä joihin voi luottaa täysin sen suhteen mitä sanovat? Kai sellaisiakin ihmisiä täällä tarvitaan.Minä kuuntelen mieluummin neuvoja avioliitosta niiltä jotka ovat yli 50 vuotta sellaisessa olleet kuin niiltä jotka ensimmäisen solmii vasta 50 vuotiaana.
- Anonyymi00094
Anonyymi00093 kirjoitti:
Minä kuuntelen mieluummin neuvoja avioliitosta niiltä jotka ovat yli 50 vuotta sellaisessa olleet kuin niiltä jotka ensimmäisen solmii vasta 50 vuotiaana.
No mutta sehän on hyvä lähestymistapa. Siinä on meriittiä takana kun on ollut 50 naimisissa. Arvostan tuota, en väittänytkään että minuun pitäisi luottaa enemmän kuin muihin. Jaoin vaan oman arvomaailmani, en antanut mitään sääntöjä.
- Anonyymi00095
Anonyymi00092 kirjoitti:
Nii. Vapaa maa. Jos haluaa tehdä nuoruudessa spontaanisti valintoja, niin antaa mennä. Itse luon vaan suuria merkityksiä asioille, ja olen tarkkana mitä valassa sanotaan, ja pidän sanani. Ei tartte sitten jälkikäteen selitellä, että "no joo, mutta se nyt on vaan juhlapuhe". Jos minä lupaan että "myötä ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa" minä myös tarkoitan sitä.
Siitä minut tunnetaankin, että en tee juhlalupauksia. Jotkut jopa arvostavat minua sen vuoksi juuri, kun tietävät että jos jotain lupaan, sen myös pidän. Ei kaikille lupaukset ole niin vakavia. Mutta eikö ole kiva että on olemassa ihmisiä joihin voi luottaa täysin sen suhteen mitä sanovat? Kai sellaisiakin ihmisiä täällä tarvitaan.Kaikki eivät ole noin fiksuja. Eikä ehkä kotoa tai yhteisöstä saatua oppia kuinka tarkastella omia js toisten toiveita. Mutta hyvä, että et moralisoi muita.
- Anonyymi00096
Anonyymi00095 kirjoitti:
Kaikki eivät ole noin fiksuja. Eikä ehkä kotoa tai yhteisöstä saatua oppia kuinka tarkastella omia js toisten toiveita. Mutta hyvä, että et moralisoi muita.
Ei se ole minun asiani arvostella ketään. Yritän vain kertoa miten itse näen asiat. jos joku saa siitä jotain omaan elämäänsä, niin hyvä. Jos ei niin sitten ei. Sen takia olen avoin. En tuomitakseni muita.
- Anonyymi00097
Anonyymi00096 kirjoitti:
Ei se ole minun asiani arvostella ketään. Yritän vain kertoa miten itse näen asiat. jos joku saa siitä jotain omaan elämäänsä, niin hyvä. Jos ei niin sitten ei. Sen takia olen avoin. En tuomitakseni muita.
Enkä minäkään mistään kotoa tai yhteisöistä ole mitään oppeja saanut. Päinvastoin, huonoja esimerkkejä. Ihan itse olen omat moraalisääntöni rakentanut yksin.
- Anonyymi00098
Anonyymi00095 kirjoitti:
Kaikki eivät ole noin fiksuja. Eikä ehkä kotoa tai yhteisöstä saatua oppia kuinka tarkastella omia js toisten toiveita. Mutta hyvä, että et moralisoi muita.
Niin, sinä kenties olit todella kehittynyt ajattelija jo nuorena. Ehkä olit kehittynyt sellaiseksi jopa ilman hyviä kokemuksia sellaisista ympärilläsi, ihan yksin. (kun osa ihmisistä ikävä kyllä näkee lähinnä kotonaan huonoja toimintamalleja jne).
- Anonyymi00099
Anonyymi00098 kirjoitti:
Niin, sinä kenties olit todella kehittynyt ajattelija jo nuorena. Ehkä olit kehittynyt sellaiseksi jopa ilman hyviä kokemuksia sellaisista ympärilläsi, ihan yksin. (kun osa ihmisistä ikävä kyllä näkee lähinnä kotonaan huonoja toimintamalleja jne).
Meitä on erilaisia. Vaikeat elämät ehkä luovat vahvoja ihmisiä niistä ketkä eivät murru. Mutta kukaan ei ole ketään parempi. Yhdessä täällä ollaan, niin pointti on jakaa se mitä on itse oppinut, eikä käyttää sitä omaksi edukseen. Tai näin itse elän. Ei se maallista rikkautta tuo. Mutta minä näenkin rikkauden siinä kun pystyn antamaan muille jotain, mikä rikastuttaa muiden elämää. Kaikki käydään erilaisilla motivaatioilla.
- Anonyymi00100
Anonyymi00092 kirjoitti:
Nii. Vapaa maa. Jos haluaa tehdä nuoruudessa spontaanisti valintoja, niin antaa mennä. Itse luon vaan suuria merkityksiä asioille, ja olen tarkkana mitä valassa sanotaan, ja pidän sanani. Ei tartte sitten jälkikäteen selitellä, että "no joo, mutta se nyt on vaan juhlapuhe". Jos minä lupaan että "myötä ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa" minä myös tarkoitan sitä.
Siitä minut tunnetaankin, että en tee juhlalupauksia. Jotkut jopa arvostavat minua sen vuoksi juuri, kun tietävät että jos jotain lupaan, sen myös pidän. Ei kaikille lupaukset ole niin vakavia. Mutta eikö ole kiva että on olemassa ihmisiä joihin voi luottaa täysin sen suhteen mitä sanovat? Kai sellaisiakin ihmisiä täällä tarvitaan.Itsekin arvostan sitä, että toimitaan toista kunnioittaen, ei lupailla liikoja etukäteen. Mutta toisaalta arvostan myös ymmärtäväisyyttä toisten suruja yms kohtaan, ja vaikkapa heidän heikkoa älyllisyyttä ja itsetuntemusta pohtia suhteensa ja avioliiton pohjaa. Ja arvostan joustavuutta tilanteiden mukaan (jos on väsynyt tai kipeä, saa peruuttaa tapaamisen., joskus ystävällinen keskusteluhetki on arvokkaampi kuin että saadaan just ajallaan tehtyä joku sovittu työ). Eli arvostan empatiaa ja älyä. Molempia.
- Anonyymi00102
Anonyymi00100 kirjoitti:
Itsekin arvostan sitä, että toimitaan toista kunnioittaen, ei lupailla liikoja etukäteen. Mutta toisaalta arvostan myös ymmärtäväisyyttä toisten suruja yms kohtaan, ja vaikkapa heidän heikkoa älyllisyyttä ja itsetuntemusta pohtia suhteensa ja avioliiton pohjaa. Ja arvostan joustavuutta tilanteiden mukaan (jos on väsynyt tai kipeä, saa peruuttaa tapaamisen., joskus ystävällinen keskusteluhetki on arvokkaampi kuin että saadaan just ajallaan tehtyä joku sovittu työ). Eli arvostan empatiaa ja älyä. Molempia.
Tämä pätee monessa. Pienissä ja suurissa teoissa. Arvostan vaikkapa sitä, että joku huolehtii hammashygieniastaan, jolloin yhteiskunnan terveyspalvelut eivät kuormitu tuolta osin, ja ksnssaihmiset kiittää kun henki ei haise, ja on kivannäköistäkin. Mutta ymmärrän myös, jos se ei ole jollekulle nyt onnistunut, syystä tai toisesta. Eli voi sitä olla myös empaattinen toisten heikkouksiakin kohtaan. Harva täällä täydellinen on.
- Anonyymi00103
Anonyymi00100 kirjoitti:
Itsekin arvostan sitä, että toimitaan toista kunnioittaen, ei lupailla liikoja etukäteen. Mutta toisaalta arvostan myös ymmärtäväisyyttä toisten suruja yms kohtaan, ja vaikkapa heidän heikkoa älyllisyyttä ja itsetuntemusta pohtia suhteensa ja avioliiton pohjaa. Ja arvostan joustavuutta tilanteiden mukaan (jos on väsynyt tai kipeä, saa peruuttaa tapaamisen., joskus ystävällinen keskusteluhetki on arvokkaampi kuin että saadaan just ajallaan tehtyä joku sovittu työ). Eli arvostan empatiaa ja älyä. Molempia.
En minä niin spartalainen ole muille mitä olen itselleni. Itse asiassa minua pidetään hyvin empaattisena muita kohtaan, mitä olenkin. Olen itse asiassa se kuka ymmärtää niitäkin lopulta ketä muut eivät ymmärrä. Olen suora ja ankara, koska ihmiset käyttävät sitä ymmärrystä yleensä hyväksi. Joten suorapuheisuus jättää turhat kokeilut väliin.
Itse elän vaan ankarasti itseni kanssa. Ja se on oma valinta koska se tuntuu itselleni oikealta. Eikä nyt mikään tapaamisten peruminen kovin vakavaa ole. Ja joskus joutuu lupauksiakin rikkomaan.
Mutta itselleni olen valinnut muutaman arvon joista pidän kiinni ehdottomasti. Yksi on avioliitto ja sitoutuminen siihen vaikeinakin aikoina. Toinen on jokaisen ihmisen samanarvoisuus, niin että kukaan ei ole kenenkään ylä- tai alapuolella.
Nämä ovat vaan yksinkertaisia ohjenuoria itselleni, jotka ovat jääneet jäljelle elämässä, niin niistä harvoista mitä on jäänyt, en luovu koska ovat osoittautuneet vedenpitäviksi omassa elämässäni. - Anonyymi00104
Anonyymi00102 kirjoitti:
Tämä pätee monessa. Pienissä ja suurissa teoissa. Arvostan vaikkapa sitä, että joku huolehtii hammashygieniastaan, jolloin yhteiskunnan terveyspalvelut eivät kuormitu tuolta osin, ja ksnssaihmiset kiittää kun henki ei haise, ja on kivannäköistäkin. Mutta ymmärrän myös, jos se ei ole jollekulle nyt onnistunut, syystä tai toisesta. Eli voi sitä olla myös empaattinen toisten heikkouksiakin kohtaan. Harva täällä täydellinen on.
Tosin joidenkin mielestä empatia on kai turhuutta. Ja he elävät tavallaan.
- Anonyymi00105
Anonyymi00103 kirjoitti:
En minä niin spartalainen ole muille mitä olen itselleni. Itse asiassa minua pidetään hyvin empaattisena muita kohtaan, mitä olenkin. Olen itse asiassa se kuka ymmärtää niitäkin lopulta ketä muut eivät ymmärrä. Olen suora ja ankara, koska ihmiset käyttävät sitä ymmärrystä yleensä hyväksi. Joten suorapuheisuus jättää turhat kokeilut väliin.
Itse elän vaan ankarasti itseni kanssa. Ja se on oma valinta koska se tuntuu itselleni oikealta. Eikä nyt mikään tapaamisten peruminen kovin vakavaa ole. Ja joskus joutuu lupauksiakin rikkomaan.
Mutta itselleni olen valinnut muutaman arvon joista pidän kiinni ehdottomasti. Yksi on avioliitto ja sitoutuminen siihen vaikeinakin aikoina. Toinen on jokaisen ihmisen samanarvoisuus, niin että kukaan ei ole kenenkään ylä- tai alapuolella.
Nämä ovat vaan yksinkertaisia ohjenuoria itselleni, jotka ovat jääneet jäljelle elämässä, niin niistä harvoista mitä on jäänyt, en luovu koska ovat osoittautuneet vedenpitäviksi omassa elämässäni.Peräänkuulutinkin ymmärtämystä niitä kohtaan, joilla ei ole vahvaa itsetuntemusta suhteiden toimintamalleista, omista toiveista jne syystä tai toisesta. Mutta ei sitä tietty voi vaatia, jos ei halua antaa, ymmärtämystä. Tärkein tosiaan on pitää huoli omista kuvioista.
- Anonyymi00106
Anonyymi00103 kirjoitti:
En minä niin spartalainen ole muille mitä olen itselleni. Itse asiassa minua pidetään hyvin empaattisena muita kohtaan, mitä olenkin. Olen itse asiassa se kuka ymmärtää niitäkin lopulta ketä muut eivät ymmärrä. Olen suora ja ankara, koska ihmiset käyttävät sitä ymmärrystä yleensä hyväksi. Joten suorapuheisuus jättää turhat kokeilut väliin.
Itse elän vaan ankarasti itseni kanssa. Ja se on oma valinta koska se tuntuu itselleni oikealta. Eikä nyt mikään tapaamisten peruminen kovin vakavaa ole. Ja joskus joutuu lupauksiakin rikkomaan.
Mutta itselleni olen valinnut muutaman arvon joista pidän kiinni ehdottomasti. Yksi on avioliitto ja sitoutuminen siihen vaikeinakin aikoina. Toinen on jokaisen ihmisen samanarvoisuus, niin että kukaan ei ole kenenkään ylä- tai alapuolella.
Nämä ovat vaan yksinkertaisia ohjenuoria itselleni, jotka ovat jääneet jäljelle elämässä, niin niistä harvoista mitä on jäänyt, en luovu koska ovat osoittautuneet vedenpitäviksi omassa elämässäni.Elämä ei ole mustavalkoista. Eikä ihmissuhteessa päätetä asioita yksin. Isonvanhempani olivat 67 vuotta naimisissa. Ja olen varma että mummoni elämä olisi ollut onnellisempi jos olisi eronnut nuorena.
- Anonyymi00107
Anonyymi00102 kirjoitti:
Tämä pätee monessa. Pienissä ja suurissa teoissa. Arvostan vaikkapa sitä, että joku huolehtii hammashygieniastaan, jolloin yhteiskunnan terveyspalvelut eivät kuormitu tuolta osin, ja ksnssaihmiset kiittää kun henki ei haise, ja on kivannäköistäkin. Mutta ymmärrän myös, jos se ei ole jollekulle nyt onnistunut, syystä tai toisesta. Eli voi sitä olla myös empaattinen toisten heikkouksiakin kohtaan. Harva täällä täydellinen on.
Minusta on mukavaa kun ihmiset ovat voineet elää niin mukavan elämän, että voivat pohtia toisten hammashygieniaa suurenakin ongelmana. Se kertoo siitä että taakka on ollut kevyt. Tulee lämmin olo kun tietää että joillain on ollut ihan mukavaa täällä ja voi keskittyä tuommoisiin ajatuksiin.
Näin tänään keskustelun aloituksen täälläkin missä joku pohti voiko koiran perseenreikää valkaista, kun häntä häiritsi että siinä on eri värisävyjä. Ensin vähän revin hiuksiani kun ihmettelin mitä vitun ongelmia ihmiset pohtii, kunnes havahduin siihen, että sehän on merkki että kyseisellä ihmisellä on elämässä kaikki aika hyvin. Samaa kategoriaa nämä kaksi asiaa omissa silmissäni. - Anonyymi00109
Anonyymi00107 kirjoitti:
Minusta on mukavaa kun ihmiset ovat voineet elää niin mukavan elämän, että voivat pohtia toisten hammashygieniaa suurenakin ongelmana. Se kertoo siitä että taakka on ollut kevyt. Tulee lämmin olo kun tietää että joillain on ollut ihan mukavaa täällä ja voi keskittyä tuommoisiin ajatuksiin.
Näin tänään keskustelun aloituksen täälläkin missä joku pohti voiko koiran perseenreikää valkaista, kun häntä häiritsi että siinä on eri värisävyjä. Ensin vähän revin hiuksiani kun ihmettelin mitä vitun ongelmia ihmiset pohtii, kunnes havahduin siihen, että sehän on merkki että kyseisellä ihmisellä on elämässä kaikki aika hyvin. Samaa kategoriaa nämä kaksi asiaa omissa silmissäni.Ei se ollut iso ongelma. Kirjoitin isoissa ja pienissä asioissa. Käytin vertauksena avaamaan pointtiani, vaikka mittasuhde olikin eri.
Mutta jokainen itse päättää, mitä arvostaa jne. On myös taitoasia. Tuossa oli kyse siitä, että osa meistä arvostaa toisten heikkouksien ymmärtämistä (ja sen ääneen sanomista), osa ehkä ei, tai edes koe tarvitsevansa itse missään empatiaa. - Anonyymi00110
Anonyymi00105 kirjoitti:
Peräänkuulutinkin ymmärtämystä niitä kohtaan, joilla ei ole vahvaa itsetuntemusta suhteiden toimintamalleista, omista toiveista jne syystä tai toisesta. Mutta ei sitä tietty voi vaatia, jos ei halua antaa, ymmärtämystä. Tärkein tosiaan on pitää huoli omista kuvioista.
Ymmärrystä kyllä löytyy. Yleensä vaan menee kuppi nurin kun näkee jotain ihmeellistä mentaaliakrobatiaa mistä kaikki näkee että kyseessä on itselleen valehtelu. Toki saa niinkin tehdä. Mutta kai silläkin kilahtelulla on paikkansa havahduttaa ihmisiä. Skeidaa siitä niskaan aina tulee, mutta kestän sen, ja lopulta yhteisymmärrys. Kai se on pikatie herättää ihmisiä, en tiedä. Itselleen ei voi mitään, ja ihminen kun olen, niin välillä napsahtaa kun näkee miten hukassa jotkut ovat itsensä kanssa.
- Anonyymi00111
Anonyymi00110 kirjoitti:
Ymmärrystä kyllä löytyy. Yleensä vaan menee kuppi nurin kun näkee jotain ihmeellistä mentaaliakrobatiaa mistä kaikki näkee että kyseessä on itselleen valehtelu. Toki saa niinkin tehdä. Mutta kai silläkin kilahtelulla on paikkansa havahduttaa ihmisiä. Skeidaa siitä niskaan aina tulee, mutta kestän sen, ja lopulta yhteisymmärrys. Kai se on pikatie herättää ihmisiä, en tiedä. Itselleen ei voi mitään, ja ihminen kun olen, niin välillä napsahtaa kun näkee miten hukassa jotkut ovat itsensä kanssa.
Joo, jotkut selittää aina kaiken omaksi hyväkseen (tai vaikenemalla ottavat sen), ja jättävät huomioimatta ne omat erheet. Se aina täydellinen minä. Minäkin poistun takavasemnalle sellaisten kanssa, ennemmin tai myöhemmin.
- Anonyymi00112
Anonyymi00109 kirjoitti:
Ei se ollut iso ongelma. Kirjoitin isoissa ja pienissä asioissa. Käytin vertauksena avaamaan pointtiani, vaikka mittasuhde olikin eri.
Mutta jokainen itse päättää, mitä arvostaa jne. On myös taitoasia. Tuossa oli kyse siitä, että osa meistä arvostaa toisten heikkouksien ymmärtämistä (ja sen ääneen sanomista), osa ehkä ei, tai edes koe tarvitsevansa itse missään empatiaa.Ei tarvitse olla puolustuskannalla. Ei ollut arvostelua. Moni tulkitsee suoran avoimuuteni niin. Minä ymmärrän kyllä toisten heikkouksia. En ehkä ole vaan hienovarainen. Sen takia on hyvä kun lähelläni on naisia joista aina huomaan jos menen asiattomiin suoruuksiin. Naiset ovat hyvä mittari minulle, sen takia pidänkin siitä että heitä on läsnä. Näen heidän reaktioistaan jos tylytän jotain miestä turhan suoraan, ja osaan ottaa pari pykälää alaspäin.
- Anonyymi00114
Asiaa ei tosin helpota myös naisten perseily itsensä kanssa. Tosin heitä kohtaan olen kärsivällisempi, koska naista kohtaan hyökkääminen on aina paska idea, mistä seuraa outoja seurauksia. Tämä miesten pitäisi oppia. Oleppa tässä välissä sitten kun kummallakin puolella sekoillaan tasapuolisesti.
- Anonyymi00115
Anonyymi00114 kirjoitti:
Asiaa ei tosin helpota myös naisten perseily itsensä kanssa. Tosin heitä kohtaan olen kärsivällisempi, koska naista kohtaan hyökkääminen on aina paska idea, mistä seuraa outoja seurauksia. Tämä miesten pitäisi oppia. Oleppa tässä välissä sitten kun kummallakin puolella sekoillaan tasapuolisesti.
Voisiko ihmiset alkaa vaan käyttäytymään silleen ihmisiksi? Miksi se on niin mahdotonta?
- Anonyymi00116
Anonyymi00112 kirjoitti:
Ei tarvitse olla puolustuskannalla. Ei ollut arvostelua. Moni tulkitsee suoran avoimuuteni niin. Minä ymmärrän kyllä toisten heikkouksia. En ehkä ole vaan hienovarainen. Sen takia on hyvä kun lähelläni on naisia joista aina huomaan jos menen asiattomiin suoruuksiin. Naiset ovat hyvä mittari minulle, sen takia pidänkin siitä että heitä on läsnä. Näen heidän reaktioistaan jos tylytän jotain miestä turhan suoraan, ja osaan ottaa pari pykälää alaspäin.
Entäs jos olenkin puolustuskannalla. Sanon, että kirjoitat täyttä soopaa sanomalla elämäni taakkoja kevyiksi -tuntematta minua tai elämääni. Avoin voi olla, mutta on mielestäni todella epäloogista vetää tuollaisia johtopäätöksiä jostain vertauskuvasta, tai ideasta, yksittäisestä nökulmasta monien ohella.
Avoimuuden ohella loogisuus, empaattisuus eli kyky asettua toisen asemaan ja tunteisiin, laaja-alainen tietämys aiheesta väitteiden ympärillä, järkevyys jne ovat tarpeellisia hyveitä hyvän kanssakäymisen tueksi. - Anonyymi00117
Anonyymi00094 kirjoitti:
No mutta sehän on hyvä lähestymistapa. Siinä on meriittiä takana kun on ollut 50 naimisissa. Arvostan tuota, en väittänytkään että minuun pitäisi luottaa enemmän kuin muihin. Jaoin vaan oman arvomaailmani, en antanut mitään sääntöjä.
Mullakin on lähipiirissä useampia pitkiä vanhanajan avioliittoja, jotka eivät todellakaan ole erityisen onnellisia vaan päinvastoin. Ja yhden aviopuoliso muuttui eläkkeelle jäätyään todella, todella ilkeäksi.
- Anonyymi00118
Anonyymi00117 kirjoitti:
Mullakin on lähipiirissä useampia pitkiä vanhanajan avioliittoja, jotka eivät todellakaan ole erityisen onnellisia vaan päinvastoin. Ja yhden aviopuoliso muuttui eläkkeelle jäätyään todella, todella ilkeäksi.
Toki on muutamia ihan onnellisiakin…
- Anonyymi00131
Anonyymi00098 kirjoitti:
Niin, sinä kenties olit todella kehittynyt ajattelija jo nuorena. Ehkä olit kehittynyt sellaiseksi jopa ilman hyviä kokemuksia sellaisista ympärilläsi, ihan yksin. (kun osa ihmisistä ikävä kyllä näkee lähinnä kotonaan huonoja toimintamalleja jne).
Joo, meillä oli sellainen erittäin vapaa kasvatus- jo nuoresta laitettiin kairalle kulkemaan ja katottii osaako itte takas
- Anonyymi00132
Anonyymi00104 kirjoitti:
Tosin joidenkin mielestä empatia on kai turhuutta. Ja he elävät tavallaan.
Kokeilin kerran sitä empatiaa- VMP
- Anonyymi00133
Anonyymi00091 kirjoitti:
Voit olla ihmisen kanssa vaikka yli 10 vuotta yhdessä ennen avioliittoa. Se ei tarkoita ettet voisi olla tulevaisuudessa onneton liitossasi.
Ei oo viiden vuoden takuita ku rakennuksen pohjakaivauksilla.
- Anonyymi00134
Anonyymi00077 kirjoitti:
Jos ihminen uhkaa aseella vaimoaa lasten nähden ja aikoo tappaa. Vetänyt lapiolla rappusille tajuttomaksi. Niin kyllä on oikein että vaimo on löytänyt toisen miehen ja pakenee sen mukaan.
No mutta vasta lapiolla lyöny tajuttomaksi- näinkö gubboset?
- Anonyymi00135
Anonyymi00078 kirjoitti:
No voinhan laittaa jäitä, vaikka ei mun pää nyt höyryä ollenkaan. Kiitos ajatuksesta.
Semmosta jäätä ei tule minun whiskyyn ollenka
- Anonyymi00136
Anonyymi00070 kirjoitti:
Nii. Sellaisessa skenariossahan asia on sitten mennyt ihan oikein. Vai?
No hyvä jos jotain palstaäijän sekavasta mässäilykimarasta opit sinäkin
- Anonyymi00138
Anonyymi00061 kirjoitti:
Noh, tuollaisia ystäviä kun on joskus ollut ympärillä, niin paras ratkaisu on vaan pitää turpa kiinni kun selittelevät juttujaan.
Meinaatteko että puheenaiheita aletaan vaivihkaa vaihella hä?
- Anonyymi00139
Anonyymi00066 kirjoitti:
Olen kärsivällinen mies, joten annan tämän olla. Mutta kiukuttelu ei yleensä ole paras tapa lähestyä.
Right sailor, but what ya gonna do
- Anonyymi00080
Parempi mielikuvitus ei haittaa.
- Anonyymi00086
mmmmh
- Anonyymi00128
Anonyymi00086 kirjoitti:
mmmmh
Ehkä ei sulle yhtää enempää mielikuvitusta
- Anonyymi00101
Voi sentään, koska ne ihmiset ovat sairaita päästään.
- Anonyymi00129
Pitää kattoo riittääks vähiten sairain vai ei
- Anonyymi00108
Minä kun olen yksin niin olen tullut siihen tulokseen, että se on minulle ehdottomasti paras tapa elää. Ja näin päätin jo kauan sitten tapahtuneenn eroni jälkeen! Eikä ole minkäänlaista kiinnostusta tutustua enää keneenkään! Näen öisin painajaisia siitä, että minulle yritetään tyrkyttää jos jonkinlaista ystävää! Olen totaalisen uupunut!
- Anonyymi00124
No jos kerran palstaäijän kiva eksentrinem hahmo pelkkä ajatuskin vtuttaa tiät mitä tehä sis
- Anonyymi00125
Anonyymi00124 kirjoitti:
No jos kerran palstaäijän kiva eksentrinem hahmo pelkkä ajatuskin vtuttaa tiät mitä tehä sis
Tai pikemminkin jättää tekemättä. Oon monesti kans osannu ja suosittelen muillekki keu keu.
- Anonyymi00120
Jeps. ilmeisesti joillakin on suuri tarve kokea moralista ylemmyyttä puuttumalla jopa itselleen täysin ventovieraiden elämänvalintoihin. Ellämä olisi todennäköisesti huomattavasti onnellisempaa, jos ei keskittyisi arvioimaan elämäntapoja ja valintoja, elleivät ne vaikuta omaan elämään eli kyse olisi läheisestä, jonka teoilla on vaikutusta.
- Anonyymi00126
No voivat yhden ääniviestin vaikka lähettää niin ollaan sujut
- Anonyymi00127
Anonyymi00126 kirjoitti:
No voivat yhden ääniviestin vaikka lähettää niin ollaan sujut
Suka blyat puhu mulle irlantii eiku
- Anonyymi00121
Mua näivettää henkisesti jo nyt tämä palstaäijän gallup lukematta ensimmäistäkään kommenttia tästä ajatusten diasporasta. T
- Anonyymi00122
Also inshallah babies
- Anonyymi00123
Anonyymi00122 kirjoitti:
Also inshallah babies
Tai dobrei deni jeni.
- Anonyymi00130
Jos suhde on sellainen että voi olla rehellinen itsestään niin ei voi parempaa toivoa jos ero ei ole järkevää.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään
Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää1544116Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri4013164Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla
Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt142088Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."
Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa131755Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?
Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja51158- 741013
Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan
Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar69995Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan
Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat24911- 54886
- 71869