Oletteko saaneet elämässänne jonkin täydellisen tavoitteen saavutettua, mitä se on merkinnyt. Eräs henkilö minultakin sitä ´ loppututkintoa ´ on tivannu. Ehä mie vielkään mittään loppuun suorittanu oo, mitä nyt marjojen ja sienien kerruun oon loppuun suorittanu. En ees jaksa enempi tällasta asiaa repelöiä,yks lysti kaikki.
Loppututkinto?
sus.morsian
3989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ainakin Mount Everestille nousun olen hylännyt. Syynä hapensaantivaikeudet ajoittain jo viinakaupan mäelle.
Kävelyn Hangon Tulliniemestä Nuorgamin kyläkaupan kauttan Varangin vuonolle on kai sekin jätettävä jalkavaivojen takii.
Varsinaisia tutkintoja toki voisi suorittaa. Nyt ei tule mieleen mihin olis mahiksii. Pitää kait vielä kehitellä.
CC n viestit ovat aina hyviä häneen voi luottaa.
Niin on cc on hyvin aito mies, kirjoittelee kuten tunteekin.
Kiitos kysymästä, tavoitteita on ollut muutama, ja tärkeimmät niistä on saavutettu.
Näin jälkeenpäin ajatellen ne taitavat olla verrattavissa siihen, että suunnistuskilpailussa hikisen rämpimisen jälkeen löytää rastin.
Varhain aloittamani harjoittelu työelämään on monien kirjavien vaiheiden ja väliin epäonnistumisieni jälkeen sitkeän yrittämiseni jälkeen johtanut loppututkintoon jo aikapäiviä sitten paperit olen saanut ja kirjautunut opiskelusta täydelliseksi luokitelluksi eläkeläiseksi.
' tehtävän loppuunsuorittamisen tarve '. Ja jos vielä ' HYVIN tiedoin ', niin
hyvät tunnelmat!
Tämä edellinen oli Venlastiinalle.
Luutnantti -sotamies Svejk, oletteko hullu? Svejk - olen herra luutnantti, ilmoitan nöyrimmästi, että minulla on siitä paperitkin.
Hyvä Jj! Tämä lainaus stm. svejkistä oli illan parasta. Luulen etten muka olisi lukenut tätä Jaroslav Hasekin mainiota kirjaa.
Miekii nöyrimmästi ilmoitan, että syyntakeettoman paperien haku on ihan siinä hilkulla. Maistraatti on jo puollolla - esti minulta vaimoni edunvalvojan oikeudet.
Niinpä nyt maksan isoa remppalainaa höskästä, jonka toinen omistaja on Suonen valtio.
Tällaiset utelut ovat sivistymättömiä (vrt. viisaiden määritelmät).
Tällaisen palstan tulisi psyä niin tasa-rvoisena, ettei tuollaisia paremmuuksia tarvitsisi miettiä.
Jokainen saavuttaa sen tason, jonka älykkyydellään ym. mahdollisuuksillaan onnistuu toteuttamaan.
Huumorintajusi taas kukoistaa.
Ei tutkinnon suorittaminen merkitse mitään arvojärjestykseen asettamista. Mulla on ylempi korkeakoulu, miehilläni kansakoulu. Ei näkynyt elämässä eikä näy nytkään. Oon harvoja näin paljon opiskelleita lähipiirissäni, koppavimpiin en kuulu. Moni ylpeilee vähemmästäkin. Ilo oli opiskella, ilo on elää.
Onko korkeakouluissakin ylempiä ja alempia . Montako miestä sinulla on ja vastaako esim kaksi kansakoulua yhtä ylempää korkeakoulua ?
Runemannin puhuu vain omasta puolestaan ja omista lähtökohdistaan. Minä pidän keskustelua täällä hyvin tasa-arvoisena, jokaisella on tasan yksi mielipide vaikka silloin tällöin jokunen yrittääkin yleistää eli puhuu muiden puolesta kun itse asiassa omia ajatuksiaan vain kertoilee mutta pukee ne "muiden ajatuksiksi", tyypillinen defenssi.
Minulla korkeakoulututkinto tuli vasta viisikymppisenä; tuli tehtyä töitä sen verran, että tutkinto venyi ja venyi. Hyvältä tuntui titteli ja arvostan sitä itse paljon ja koen yhden asian loppuun saatetuksi. Hieno juttu muttei tärkein. Se löytyy tuosta sohvan toiselta nurkalta; pitkä avioliitto on paras saavutus, niin ylä- kuin vastamäetkin on selvitty
Muiden puolesta en voi puhuakaan eli kirjoittaa täällä. Minusta ei täällä pitäisi oppiarvoja lähteä luettelemaan lainkaan.
Korkeimmat oppiarvot on varmaan c c:llä ja ynnämuulla. Elämän korkeakoulu on heillä suoritettuna ja se näkyy asenteissa ja teksteissä.
Aloittajan loppututkinnon tarkoitus on kyllä varmaan koko elämän mittaisen tekemisen ja olemisen loppu analyysi. En usko että hän edes todella on kiinnostunut jostain yksittäisestä saavutuksesta. Tai en tiedä. Joillekkin voi todella riittää että on kokenut jonkun aha elämyksen.
Oma analyysini tähän mennessä on, että olen kaikista elämän vaikeuksista huolimatta, tai niistä syistä saanut kokea monipuolisen ja hyvän elämän.
Jouduin 55v tapaturma eläkkeelle ,siitä alkoi ikään kuin kolmas elämän vaihe. Ei huono. Pian 15v kuunnellut eriasteisia kipuja. Olen sanonutkin, että tiedän ainakin olevani vielä elossa.
kas. Ruunemannille kommenttini on,
kyllä "titteleitä" tuli ''' Sus-morsiamen ' aikaisemmassa aloituksessa jossa joku " kouluneuvos "herra oli
antanut kirjansa omistuskirjoituksella häne isälleen.
Tilleli ja tutkinnot alko siintä, nyt tunnusti ettei itellää oo mitää.
Siintä tämä titteli-aihe alunperink alko.
Vähäinenkin itsekehulle haiskahtava on kiellettyä. Iloinen sellaisesta hyllystä löytyneestä runoteoksesta ei saa olla. Jos meillä näin ollaan 70 iässä tarkkoja ja iskuvalmiita toisiamme kohtaan niin että.
tuo oli vain Ruunemannille ilmoitus aiheen esilletuojasta.
" ruunemanni
2.5.2015 20:26
Uusi
Tällaiset utelut ovat sivistymättömiä (vrt. viisaiden määritelmät).
Tällaisen palstan tulisi psyä niin tasa-rvoisena, ettei tuollaisia paremmuuksia tarvitsisi miettiä.
Jokainen saavuttaa sen tason, jonka älykkyydellään ym. mahdollisuuksillaan onnistuu toteuttamaan."
Hyvä ruunemanni sammaa mieltä oon.
Ei onnistu syyttely sus.moria kohtaan, pah, mikään ei aloituksessa viitannut omiin loppututkintoihin !!!
Tikahtukoon omiin sylttyhinsä pahansuopaisuus!
No_entä
30.4.2015 19:48
entä ite Sus nii onko siulla jokin loppututknto suoritettu, eli siis paperit siitä?
Eihän tämä nyt Ruunemannin käsialaa ole.
Sus vain kehuu ihteään, ei sillä mitään tutkintoo ole.
Yksi loppututkinto on Helsingin yliopistosta. Elämän yliopiston loppututkinnon valmiiksi saaminen toivottavasti vielä kestää jonkin aikaa.
Joku kysyi tuolla, että onko sitä olemassa alempi ja ylempi korkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto niin kyllä on.
Alempi on kandidaatin tutkinto ja ylempi on maisterin tutkinto, tohtorin tutkinto on ylin.
Helsingin Yliopistosta siis on minun tutkintoni ja paperini, mutta kun en ole niitä tuonut esiin, niin siksi ei ole nimimerkkejäni näissä viesteissäni. Elämän kova koulu meillä kaikilla on loppuun suorittamatta. :)
Minullapa on ´loppututkinto´ lähes kaikkeen, niin rohkean lähes täydellisen elämän olen rohjennut elää. Kova kouluko vielä edessä, enpä usko.....alanpa olla melko valmis.
Kyllä siinä ihan lopussakin vielä on kouluttautumista ja tekemistä!!
HYvä sus :D Tosi mukavaa kokea Sinut jälleen joustavana ja välinpitämättömänä :D asettuessasi moisten hömppävaatimuksia tivaavien arvotitteleiden arveluttavaan ansaan!
Omassa kiilloittamattomuudessasi oletkin se Sus, josta voi aidosti pitää!
Nykyisessä eläkeläisenä elämisen vaiheessa, kun joku alkaa kyselemään meikäläisen koulutusta, niin kerron: kiertokoulu. Toinen vaihtoehto olisi elämänkoulu, mutta se kuulostaa jo vähän liian juhlalliselta. Aiheesta seuraavaan eli tänä aikana kysymyksiin "lyhyesti" tai "kyllä vai ei" -vastauksia vaativille rupean oikein kunnolla jahkailemaan ja jaarittelemaan sekä märehtimään.
Ajattelin kun luin nämä iläihmisten Tosikertomukset ,lisätä omani Ja se onkin hupaisa kertomus -- Olin kerännyt kaiken mahdollisen (pitkänelämäni aikana ) saamani todistukset .
Kuinka olin ammatissani kunnostautunut --olinhan jo juuri50v täyttänyt ja hakemassa työtä Ruotsista pääkaupungista .
Oli kirjoitettava ne Ruotsiksi --ja oikeaksi todistettava . Luulin että nyt on kaikki ok joku oli sanonut "ystävistäni" että niitä kysytään
-- Kun sitten menin Sudänpomppoillen Tukholmaan ja esittelin itseni ja paperini . -- Papereihin ei Johtaja Erigson vilkaissukkaan --vaan alkoi esitellä Työhuonettani ja kysellä "vatimuksiani " työn suhteen -- kuukauden päästä olinkin jo siinä työssä ja 15 vuotta tuli oltua --- Eikä ne ruotsalaiset olekkaan mitään tittelinkipeitä -- Jos ei oteta huomioon sitä pientä "siniveristä" kansanosaa.
Me Suomalaiset kysymme Loppututkintoa -
Minullakin varsinainen kiertokoulu, mutta onnekseni oikeaan suuntaan!
( :) )
paree jos vaihtais välillä suuntaa niin pää vois kestää.
meriliille oli tämä
Niin ullamirjami, onhan meillä täällä joku ´maisterikin´, mutta mikähän ihme on maisterin titteli, monetkin jättävät sen mainitsematta. Oma poikanikin (taas kehu), jätti sen käyttöönottamatta opiskeltuaan yliopistossa kuutisen vuotta valmistuen ammattiinsa, on paljon muutakin kuin ´maisteri.´ Meillä ei ole titteteleillä loppututkinnoilla tapana briljeerata.
Jätän edeleen arvoitukseksi, oonko lähes 30 vuotta toiminut sekä erityisluokan opena että neljän vieraan kielen opena.
Eihän tällaisesta höyrypäästä sellasta voisi millään uskoa, että ois jokin ´loppututkinto´, minusta se on jotain muuta kuin akateeminen arvo, vaan oman itsensä arvostus elämäntyössään, että sellaiseen on pystynyt.
Miksi arvottaa, miksi vaieta? Eikai siinä mitään kehumista ole, jos kysyttäessä kertoo, mitä tutkintoja on. Faktat ovat faktoja, ei niitä pidä plussitella, ei miinustella. Kyllä opiskelu avartaa elämää.
Hyi hyi sus
Kysyttäessäkö? Kysyjällä ja kysymyksellä on eronsa, ja voi hyvä sylvi, tottakai opiskelulla on arvonsa. Jokohan riittäs tästä asiasta....