Kuulin jostain että jotta saisi sukupuolen korjaushoitoja niin siihen menee neljä vuotta! Onko tämä totta? Itselläni on aivan kamala fiilis ja en ole vielä edes puhunut korjauksesta kellekkään. En tiedä kestänkö vielä neljää vuotta tässä kehossa. Luulin että hoitoihin pääsyyn menisi max: vuosi. Olen epätoivoinen koska luulin että olisin voinut ainakin muutaman kuukauden hankkia tietoa ja kerätä rohkeutta. Mutta jos siihen tosiaan menee 4- vuotta (tai enemmän,) en tiedä mitä teen!! Onko totta että Suomessa hoitoihin menee näin kauan? Alan pikkuhiljaa menettää toivoni muutoksesta ja paremmasta elämästä oikeassa kehossa. Olen jo 18 enkä tiedä kykeneekö kehoni enään korjaantumaan jos aloitan hoidot vasta neljän vuoden päästä. Joka päiväinen elämä tuntuu jo valmiiksikin teeskentelyltä. Mitä teen??
sukupuolen korjaukseen.
taisinromahtaa
1252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Neljä vuotta (noin, esimerkiksi) saattaa mennä koko rumbaan ( = siihen ettei ole enää muuta kuin leikkauksen jälkeisiä kontrolleja ja reseptin uusimista). Voi mennä vain kolmekin. Tutkimuksiin pääsee puolessa vuodessa tai nopeammin. Ärsyttävän hitaastihan asiat tuntuvat etenevän, mutta kun edistystä kuitenkin koko ajan tapahtuu niin kylsesiitä.
Jo ehkä vuoden päästä saa hormoonit ja sitten elämä muuttuu jo paljon siedettävämmäksi. Koko ruljanssi kestääkin sitten sen neljä vuotta.
Mihin sinulla on kiire ? S>inulla on koko elämä edessä ...ei neljä vuotta mitään merkitse
tämä "minulle nyt ja heti" menttalittéetti on nykynuorissa aika ärsyttävää
Mihinköhän transnuorella, varsinkin mtf:llä on kiire? Kroppa miehistyy koko ajan, parrankasvu voimistuu, joku voi alkaa jo kaljuuntuakin. Kyllä turhauttaa käydä laserissa tietäen, että parrankasvun olisi voinut aikoinaan estääkin. Pakota joku cissi elämään toisessa sukupuolessa ja jos tämä valittaa, kysy mihin tällä on kiire.
Nykyisin alaikäinenkin voi lähteä transtutkimuksiin ja saa hoitoja. Näin pystytään vältämään omien hormoonien haitalliset vaikutukset.
Otetaanpa ensin ne teoreettiset ajat missä homma pitäisi edistyä:
Ensin haetaan lähete transtutkimuksiin joltain yleislääkäriltä. Yksityiselle saanee ajan muutamassa viikossa, terveyskeskukseen joutuu jonottamaan pidempään. Kun tai jos lähete on laadittu ja toimitettu asuinpaikan perusteella jompaan kumpaan tutkimusyksikköön (terveyskeskus voi haluta tehdä omia tutkimuksiaan ensin), jonotus tutkimuksiin saisi olla enintään 3 kk. Tutkimuksiin käytetään vähintään 6 kk ja kun on saanut diagnoosin, lähetetään hormoonipolille. Sinne pitäisi päästä 3 kk jonotuksella. Samalla aloitetaan arkielämänkoe joka kestää vuoden. Jos koe sujuu ongelmitta, lähetetään toiseen tutkimusyksikköön asetuksen määräämää toista lausuntoa varten (jonotus tännekin taas 3 kk). Tämän jälkeen voidaan vahvistaa uusi sukupuoli jonka jälkeen voi hakeutua genitaalien korjausleikkauksiin (jonotusaika enintään 6 kk). Muita leikkauksia ja hoitoja voidaan antaa arkielämänkokeen aikanakin.
Jos näistä hoitotakuun ja muiden ohjeiden mukaisten aikojen perusteella kertyy vähintään 2,5 vuotta, mutta lisäksi tulee postin hitaus lähetteiden liikkumisessa, kesälomien ym. aiheuttamat viivästykset ja ennen kaikkea tämänhetkinen ruuhkautuminen tutkimuksissa ja hoidoissa jolloin ohjeajoista ei pystytä pitämään kiinni. Mikäli vielä tutkimuksissa todetaan jotain lisäselvitysten tarvetta, neljä vuotta voi hyvinkin olla oikeaa suuruusluokkaa lähetteen hakemisesta genitaalirempasta kotiutumiseen.
Mutta kuten tuossa toinen kirjoittaja sanoikin, neljä vuotta on hyvin pieni pätkä koko ikään verrattuna.
Kiitos vastauksestasi. Tosiaan tarkoitukseni ei ollut kiirehtiä mistään muusta syystä kuin vain siitä, että olen harkinnut tätä korjausta jo muutaman vuoden. Tästä syystä olo, etten kuulu kehooni on melko kova ja siksi se aiheuttaa minulle ahdistusta. Mietinkin vain että miten sitten sopeudun ja elän näinkin pitkän ajan jakson väärässä kehossa kun se jo valmiiksi ahdistaa. Toiseksi mietin sitä että eiväthän ne hormonit enään kai muuta kehoa paljoa jos vanhenen liikaa. Olen pahoillani, tarkoitukseni ei ollut kuulostaa inisevältä kakaralta. Kiitos kuitenkin :)
Hormoonit muuttavat kehoa ja ennen kaikkea olotilaa huomattavasti vielä vanhempanakin. Jopa yli keski-ikäisenä vaikutukset on riittävät. Mitä aiemmin aloitetaan hormoonihoidot, sen paremmin ne tehoaa. Mutta suurimmat muutokset tulee vain silloin kun hoidot aloitetaan ennen murrosikää. Nykyisin tämä on Suomessakin mahdollista.
Ja höpö höpö. Taas tämän yhden kaarinalaisen kommentteja kun ei osaanut suutaan pitää kiinni. Asiallista kohtelua olen aina saanut joka paikassa, oli kyse sitten transasioista tai muusta. Itsestä kiinni.
Itse olen lähtenyt prosessiin 34 vuotiaana ja hyvin on mennyt. Kukaan ei tunnista samaksi henkilöksi kuin olin ulkoisesti aiemmin. Hyvin sulla kaikki menee, älä huoli. Nyt vaan lähettä hakemaan ja odottelemaan aikaa tutkimuksiin. Itse olen rauhassa edennyt myös leikkausten suhteen. Diagnoosi vuodelta 2007 ja kohta vielä korjausleikkaukseen menossa. Turha kiirehtiä, kyllä aikaa riittää. On muutakin elämää kuin tämä prosessi. Hiljaa hyvä tulee. Hormonit tekevät sen suurimman työn ulkoisesti ja silloin on helpompi olla. Muutoksia tulee myös myöhemmin joita et vain itse välttämättä huomaa. Odottavan aika on pitkä mutta se palkitaan.
Asiallista kohtelua saa ja hoitoa kun on myös itse asiallinen ja rehellinen, Toi neljä vuotta kuulostaa pitkältä ajalta mut kyl se aika pian hurisee ohi :) ja sitten olet oikeassa sukupuolessasi
Kestoaihe. Siis tietenkin jos on sellainen oikeesti, niin jos muutoin vain hyvin voi, niin ei sillä ajalla kait.. Joka tapauksessa. Siis toiset menee hiekan asioiden edelle. Osa meistä ei oikein sais edes kokeilla vaatteita ilman etteikö joku puhu jo korjaamisesta. Siis vilpitön pikku asia. Kokeilla ja pitää naisten vaatteita edes jossain määrin. Siihen saattaa jopa tottua tai.. Mä nytkin pienen pilkan kohteena. En kait saisi naisenakan omasta elämästä päättää.