Eläkeikä nousussa

Minä olen 61 veetua eli 61 pitkää vitutusvuotta noin huumorilla sanoen.
Eläkkeellä 2011 alkaen. Eläkkeen sain kun osasin ajatella ja valehdella tarpeeksi terveesti.
Siis liioittelin vaivojani, toki.

MinuaEiVaivaaMikään kirjoitti:

Minä olen 61 veetua eli 61 pitkää vitutusvuotta noin huumorilla sanoen.
Eläkkeellä 2011 alkaen. Eläkkeen sain kun osasin ajatella ja valehdella tarpeeksi terveesti.
Siis liioittelin vaivojani, toki.

Lue lisää

Ei minuakaan vaivaa mikään, elämä on ihka hyvin.

Sittenhän, ainakin meillä kahdella, on kaikki hyvin. Pakaraa hieman kolottaa kun istahdin saunan lauteelle - - - jotenkin lujaa tai epänormaalisti. Mutta lääkäriin en mene koska pakaraposkien murtumat ovat hyvin harvinaisia.

Oletko siis mieluummin eläkkeellä kuin työttömänä. Taas ei ole ymmärretty, mitä tarkoitin. Siis kun tulevaisuudessa eläkeikä on esim. 70, eikä sairaseläkkeelle pääse, niin työttömänä oltava. Ensin muutama sata (ehkä 300) päivää ansiosidonnaisella sitten peruspäivärahalla.Eläkkeelle kun ei pääse. Ei sairaseläkettä, ei työttömyyseläkettä, ei osa-aikaeläkettä. Luuletteko (siis suurin osa) , että saatte olla töissä 70 asti? Kyllä työnantaja heittää ulos kun ensimmäinen ryppy ilmaantuu. Vai luuletteko tosissaan, että työpaikkoja tulee lisää niin paljon, että ikäihmisetkin pidetään töissä.
On varmaan paljon yli 65 vuotiaita, joita ei vaivaa mikään, mutta silti työnantaja ei halua pitää vanhaa ihmistä töissä. Eihän tähänkään asti. Minäkin sain kenkää, kun täytin 55 vuotta. Vaikka ei silloin mikään vaivannutkaan. Mutta kun piti vähentää työntekijöitä, aloitettiin sieltä vanhemmasta päästä. Eikä kukaan huolinut minua enää töihin. Kun hain johonkin (olin kirjanpitäjä ja tietotekniikka hyvin hallussa), työnantaja vastasi esim. että valitettavasti valinta ei kohdistunut teihin. Joskus oli mainittu nimikin joka valittiin ja mainittavin seikka oli se, että tämä henkilö valmistuu keväällä sieltä ja sieltä oppilaitoksesta. No, minun kohdallani työnantaja laski vähän väärin. Minä kun olin nopea, vaikka olinkin vanha. Tein 3 ihmisen hommat. Laskutin, hoidin osto ja myyntireskontraa, kirjanpidon ja palkanlaskun.. Työnantajan piti palkata siis 3 henkilöä tähän työhön jotka minä hoidin yksinään. Tosin nyt firma on myyty isolle yritykselle ja kaikki muutkin saivat kenkää.Sain yli 1100 päivää ansiosidonnaista ja sitten pääsin työttömyyseläkkeelle 60 vuotiaana. Kun täytin 65 pääsin vanhuuseläkkeelle. Mutta tulevaisuudessahan ei ole esim. työttömyyseläkettä ja vanhuuseläkkeelle pääsee 70 vuotiaana (ehkä). Joten siinä sitten porskutatte peruspäivärahalla (jos ei sitäkin leikata pois). Me jo eläkkeellä olevat olemme kuitenkin aika hyvässä asemassa, mutta esim. jotka ovat lähestymässä 65 ikää, eivät sitten pääsekään eläkkeelle.

Luen väärää palstaa, sillä kuulun jo ylempään ikäryhmään.
Kesätöihin pääsin 13-vuotiaana ja kokoaikaiseen 16-ikäisenä. Poissa työstä olin, kun säästöilläni muutaman vuoden opiskelin.

Osa-aikaeläkkeellä jäin 60-kymppisenä ja vanhuuseläkkeelle kun olin täyttänyt 63. Työtä en suinkaan lopettanut, vaan tahti vain kiihtyi. Työviikot olivat usein yli 60-tuntisia ja pisin lomani taisi olla 2 viikon mittainen.
Eläkkeeni jäi pieneksi, kun lopetin maksamisen eläkevakuutusyhtiölle ja perustin itselleni oman eläkejärjestelmän. Vähäiset säästöni sijoitin tuottaviin kohteisiin, ja niillä tuotoilla pärjään nyt hautaan asti.

Kun 68 olin askel vähän lyheni, ja 70 täytettyäni lähes täysin lopetin
kaiken työnteon.
Mutta kipeäksi tulin, kun sohvalla rupesin makaamaan ja toisinaan kaljaa juomaan. Yhä minut toisinaan pyydetään jotakin tekemään, mutta työntekijäksi minusta ei enää ole.

Entinen.työmies kirjoitti:

Luen väärää palstaa, sillä kuulun jo ylempään ikäryhmään.
Kesätöihin pääsin 13-vuotiaana ja kokoaikaiseen 16-ikäisenä. Poissa työstä olin, kun säästöilläni muutaman vuoden opiskelin.

Osa-aikaeläkkeellä jäin 60-kymppisenä ja vanhuuseläkkeelle kun olin täyttänyt 63. Työtä en suinkaan lopettanut, vaan tahti vain kiihtyi. Työviikot olivat usein yli 60-tuntisia ja pisin lomani taisi olla 2 viikon mittainen.
Eläkkeeni jäi pieneksi, kun lopetin maksamisen eläkevakuutusyhtiölle ja perustin itselleni oman eläkejärjestelmän. Vähäiset säästöni sijoitin tuottaviin kohteisiin, ja niillä tuotoilla pärjään nyt hautaan asti.

Kun 68 olin askel vähän lyheni, ja 70 täytettyäni lähes täysin lopetin
kaiken työnteon.
Mutta kipeäksi tulin, kun sohvalla rupesin makaamaan ja toisinaan kaljaa juomaan. Yhä minut toisinaan pyydetään jotakin tekemään, mutta työntekijäksi minusta ei enää ole.

Lue lisää

On se niin väärin et eläkettä karttumaan ei lasket kuin yli 23-vuotiaana ja sen jälkeen tehdyt työt.

siilimuori kirjoitti:

On se niin väärin et eläkettä karttumaan ei lasket kuin yli 23-vuotiaana ja sen jälkeen tehdyt työt.

Nythän tuo muuttui vuonna 2005, et eläke alkaa karttumaan 18 vuotiaana, mut onks siitä mitään hyötyä, kun ei nuo nuoret töitä saa.

No sitten jäät työttömäksi kun sinut potkitaan pois. Kai tiedät, ettei eläke tule automaattisesti, ainakaan yksityisellä, sitä pitää hakea!

eläkevaityöttömyys kirjoitti:

No sitten jäät työttömäksi kun sinut potkitaan pois. Kai tiedät, ettei eläke tule automaattisesti, ainakaan yksityisellä, sitä pitää hakea!

Eipä vain potkita. Minun toivotaan jatkavan.

Kaikkialla ei ole ikärasismia. On myös kyse hyvin paljon siitä, millainen ihminen on ja mitä hän saa aikaan. Jos keskittyy vain kukkasipuleihin la lapsenlapsiin, niin sellaiset joutavatkin pois työelämästä.

Kuka jaksaisi noin paikallaanpysyvää työtä kuin mitä kuvasit? Väkisinkin siinä vanhenee.

Vaihtelua pitää olla, silloin jaksaa työntekoa vaikka hautaan saakka.

Omalla työpaikallani ei mitään kevennystä suvaita, ihan samat tehtävät suoritettava,kuin nuoremmatkin ja työ on keskiraskasta siivoustyötä. Olen kunnan palveluksessa ollut 30 vuotta, nyt kohta 63v. täytettyäni aion heti jäädä eläkkeelle,ei todella jaksa enää. Työn johtaminen ei ole parasta mahdollista ollut enää viime vuosina, hyvin joustamatonta ja jopa epäinhimillistä toisinaan. Muistelen kaihoisasti niitä aikoja kun olimme eri organisaation palveluksessa ja tunsimme itsemme ihmisiksi muiden ammattiryhmien joukossa, nyt on toisin. Epävarmuutta, uhkailua, käskyttämistä tämä on nykyisin. Aamuisin on raskasta mennä töihin, eikä se siitä muutu enää. Ensi vuonna tähän aikaan toivon, että tämä kaikki on jo takana, enkä ihan hyvällä muistele esimiestäni, tai koko firmaa.

En minäkään varmaan jaksaisi fyysistä työtä.

Henkisessä työssä ikä ei näy. Etenkään kun ei ole samalla alalla ja samassa työpaikassa liian pitkään. Jos on, niin se alkaa näkyä. Vaihtelua pitää olla.