Siis tää on mun eka tarina täällä. Kertokaa mitä piditte
"Every night in my dreams
I see you, I feel you
That is how I know you go on..."
"Oi kuinka ihanaa. En pääse koskaan eroon tästä rakkaus aiheesta. Huokaisin ja kaivoi englanninvihkon repustani ja aloin piirtämään. Samalla kun piirsin kuuntelin luokkakavereitteni keskustelua."Siis OMG Robin on niin söpö et räjähdän"." Hei! Se on varattu mulle"."Kuulittek et se pitää keikan huomen kaupungintalolla? Tuleeks joku munkaa! Siit tulee niiin Mageeta.". "No ehottamast me kaikki tullaan!!!". "Tuutsä Anne?".
Katsahdin ystäviini päin. Voi luoja. Ne on paljon kuumempii ja seksikkäämpiä kuin mä. Niil on hyvät perseet, pitkät hiukset, meikit kohdallaan ja... no ne on vaan täydellisii. Miks ihmeessä ne heggailee tälläsen hiiren kanssa. Tai pikemminkin rotan kaa. Okei en mä mikään susiruma ole. Mul on lyhyeet hiukset, en meikkaa ja omistan kurvikkaan vartalon. Se hävettää. Oon inhonnu vartaloani ala-asteesta lähtien. Puhumattakaan pituudestani. Ihan kuin joku 149 senttinen tyttö sais ketään hyvää jätkää koskaan."Anne!" Janita kirkaisi. Kaikki tytöt tuijottivat. No sanotaan nimet. Janita, Melissa ja Venla katsoivat mua vihasesti. Oikeesti. Jopa heidän nimet on kiinnostavammat kuin mun. Anne! Tulee mieleen hikke joka ei tee muuta kun opiskelee. Ja sellanen mä vähän niinkuin olen."Häh?"."Tuutko sä Robinin keikalle se on huomenna?"Melissa kysyi. "No katotaan"sanoin ja jatkoin piirtämistä.
Kun aamunavaus oli ohi aloimme puhumaan konditionaalista. Opettamme selitti kyllä jotain, mutta ketään ei kiinnostanut. No tää on jo normaalia. Saatuani tehtyä konditionaalista tulleet tehtävät jatkoin piirtämistä. Piirsin yleensä kömpelöitä sydämmiä joilla oli siivet. Olen ihan huono piirtäjä. Kavereni jutteliva. Tunnin päätyttyä astuin ulos luokasta. Kävelin kaapilleni päin ja sitten näin hänet. Minua vuotta vanhemman kundin johon olin ihastunut ekaluokasta asti. Ja nyt hän näytti ihanan komeelta ja seksikkäältä. Hänen tummat silmät ja hiukset olivat suoraan satukirjan prinsseiltä. Hänen hymyynsä sulan joka päivä. Hän pukeutuu miehekkäästi. Hänellä oli päällä valkoinen kauluspaita ja mustat farkut. Ihanat niken lenkkarit tuovat häneen vähän lapsellisuutta. Hänen ääni soi päässäni vielä kuin olen vanhainkodissa.180 cm ja nimeltään Loren. Niin olihan täydellinen kundikaveri. Mutta ei hän varmaan ajattele samalla tavalla. Kuudennella luokalla hän puhui minulle. Ne sanat olivat niin ihanat. Hän sanoi minulle "Anteeks mutta voitko vähän siirtyä jotta saan laukkuni?" Tosi romanttista. Ei taida olla kiinnostunut minusta.
"Katsokaa kuka tulee." Venla sanoi ja tuijotti Lorenia. Hän hipelöi hiuksiaan ja pureskelipurkkaa."Haluaisin vaan nähä mitä ton paidan sisäl o." Melissa sanoi ja nuoli tikkaria. "No mua kiinnostaa jotkut muut asiat enemmän."Janita sanoi. Hän lisäsi ekstra kerroksen huulirasvaa ja iski silmää Lorenille. Loren hymyile meill..... tai heille. Minua hän ei edes huomannut. Kävelin nolona kaapilleni jonka tiellä Loren seisoi."Voisitko väistää?"sanoin punaisena ja enkä edes uskaltanut katsoa Lorenia silmiin. Jos olisin katsonut olisin sulanut varmaankin lattialle. Loren siirtyi ja nojautui viereisen kaapin oveen ja virnisteli kavereilleni. Avasin kaappini. Samassa fysiikan kirjani tippuivat kaapistani. Kaikki kääntyivät katsomaan minua. Punaisempana aloin nostelemaan fysiikan kirjojani. Sitten kuulin hihitystä. Kaverini ja Loren pitelivät fysiikan vihkoani ja naureskelivat minulle. "Kuka tämä L on tämän Aa:n perässä?"Venla sanoi ja tuijotti minua. Sitten tytöt katsahtivat Loreniin."Oletko ihastunut Loreniin?!". Melissa huudahti ja muutkin oppilaat jotka olivat kaappini lähellä alkoivat tuijottamaan minua. Tunsin sykkeeni nousevan ja käsieni hikoavan. Kuulin supinaa ympärilläni. Katsahdin Melissaan. Hän näytti innostuneelta. Oli siinä minulla hyviä ystäviä. Tai hehän ovat vain kavereittani. Olin pitänyt Loren salaisuuden tiukasti vain itseni tiedossa ja nyt se oli vaarassa. Käännyin Loreniin päin. Hänen kulmansa olivat nousseet ylös ja hänen hymy oli muuttunut tyrmistyneeseen ilmeeseen."Se meinaa....." olin juuri paljastamassa kaiken kun palohälytys alkoi soida.
Huh. Selvisin. Ainakin hetkeksi. Käytävä tyhjentyi. Nappasin nopeasti kirjani lattialta ja aloin kävellä kohti ovea. Olin avaamassani ulko-ovea, kun tunsin käden joka veti minut vessaan joka oli ulko-oven vieressä. Se oli Loren. Ihanaa. Me vain kahden." Onko se totta?" hän kysyi. "Mikä?" vastasin. Voi miten idiootti kysymys. Tottakai tiesin mistä hän kysyi. "Että olet ihastunut muhun?" Loren jatkoi. Tuijotin häntä hiljaa. Hän näytti todella jännittyneeltä. Olisin vain halunnut painaa huuleni hänen huuliinsa. Tuntea sen turvallisuuden jonka olin tuntenut aina hänen vieressään ruokajonossa. "No...ehkä vähän."sanoin. Toivoin että olisin voinut vajota maan alle. Tämä on erittäin noloa. Entä jos hän käskee minun häipyä? "Mitä mieltä olet." sanoin.
Jatkuu. Jatkan tätä viel tällä viikolla☺
"Every night in my dreams
I see you, I feel you
That is how I know you go on..."
"Oi kuinka ihanaa. En pääse koskaan eroon tästä rakkaus aiheesta. Huokaisin ja kaivoi englanninvihkon repustani ja aloin piirtämään. Samalla kun piirsin kuuntelin luokkakavereitteni keskustelua."Siis OMG Robin on niin söpö et räjähdän"." Hei! Se on varattu mulle"."Kuulittek et se pitää keikan huomen kaupungintalolla? Tuleeks joku munkaa! Siit tulee niiin Mageeta.". "No ehottamast me kaikki tullaan!!!". "Tuutsä Anne?".
Katsahdin ystäviini päin. Voi luoja. Ne on paljon kuumempii ja seksikkäämpiä kuin mä. Niil on hyvät perseet, pitkät hiukset, meikit kohdallaan ja... no ne on vaan täydellisii. Miks ihmeessä ne heggailee tälläsen hiiren kanssa. Tai pikemminkin rotan kaa. Okei en mä mikään susiruma ole. Mul on lyhyeet hiukset, en meikkaa ja omistan kurvikkaan vartalon. Se hävettää. Oon inhonnu vartaloani ala-asteesta lähtien. Puhumattakaan pituudestani. Ihan kuin joku 149 senttinen tyttö sais ketään hyvää jätkää koskaan."Anne!" Janita kirkaisi. Kaikki tytöt tuijottivat. No sanotaan nimet. Janita, Melissa ja Venla katsoivat mua vihasesti. Oikeesti. Jopa heidän nimet on kiinnostavammat kuin mun. Anne! Tulee mieleen hikke joka ei tee muuta kun opiskelee. Ja sellanen mä vähän niinkuin olen."Häh?"."Tuutko sä Robinin keikalle se on huomenna?"Melissa kysyi. "No katotaan"sanoin ja jatkoin piirtämistä.
Kun aamunavaus oli ohi aloimme puhumaan konditionaalista. Opettamme selitti kyllä jotain, mutta ketään ei kiinnostanut. No tää on jo normaalia. Saatuani tehtyä konditionaalista tulleet tehtävät jatkoin piirtämistä. Piirsin yleensä kömpelöitä sydämmiä joilla oli siivet. Olen ihan huono piirtäjä. Kavereni jutteliva. Tunnin päätyttyä astuin ulos luokasta. Kävelin kaapilleni päin ja sitten näin hänet. Minua vuotta vanhemman kundin johon olin ihastunut ekaluokasta asti. Ja nyt hän näytti ihanan komeelta ja seksikkäältä. Hänen tummat silmät ja hiukset olivat suoraan satukirjan prinsseiltä. Hänen hymyynsä sulan joka päivä. Hän pukeutuu miehekkäästi. Hänellä oli päällä valkoinen kauluspaita ja mustat farkut. Ihanat niken lenkkarit tuovat häneen vähän lapsellisuutta. Hänen ääni soi päässäni vielä kuin olen vanhainkodissa.180 cm ja nimeltään Loren. Niin olihan täydellinen kundikaveri. Mutta ei hän varmaan ajattele samalla tavalla. Kuudennella luokalla hän puhui minulle. Ne sanat olivat niin ihanat. Hän sanoi minulle "Anteeks mutta voitko vähän siirtyä jotta saan laukkuni?" Tosi romanttista. Ei taida olla kiinnostunut minusta.
"Katsokaa kuka tulee." Venla sanoi ja tuijotti Lorenia. Hän hipelöi hiuksiaan ja pureskelipurkkaa."Haluaisin vaan nähä mitä ton paidan sisäl o." Melissa sanoi ja nuoli tikkaria. "No mua kiinnostaa jotkut muut asiat enemmän."Janita sanoi. Hän lisäsi ekstra kerroksen huulirasvaa ja iski silmää Lorenille. Loren hymyile meill..... tai heille. Minua hän ei edes huomannut. Kävelin nolona kaapilleni jonka tiellä Loren seisoi."Voisitko väistää?"sanoin punaisena ja enkä edes uskaltanut katsoa Lorenia silmiin. Jos olisin katsonut olisin sulanut varmaankin lattialle. Loren siirtyi ja nojautui viereisen kaapin oveen ja virnisteli kavereilleni. Avasin kaappini. Samassa fysiikan kirjani tippuivat kaapistani. Kaikki kääntyivät katsomaan minua. Punaisempana aloin nostelemaan fysiikan kirjojani. Sitten kuulin hihitystä. Kaverini ja Loren pitelivät fysiikan vihkoani ja naureskelivat minulle. "Kuka tämä L on tämän Aa:n perässä?"Venla sanoi ja tuijotti minua. Sitten tytöt katsahtivat Loreniin."Oletko ihastunut Loreniin?!". Melissa huudahti ja muutkin oppilaat jotka olivat kaappini lähellä alkoivat tuijottamaan minua. Tunsin sykkeeni nousevan ja käsieni hikoavan. Kuulin supinaa ympärilläni. Katsahdin Melissaan. Hän näytti innostuneelta. Oli siinä minulla hyviä ystäviä. Tai hehän ovat vain kavereittani. Olin pitänyt Loren salaisuuden tiukasti vain itseni tiedossa ja nyt se oli vaarassa. Käännyin Loreniin päin. Hänen kulmansa olivat nousseet ylös ja hänen hymy oli muuttunut tyrmistyneeseen ilmeeseen."Se meinaa....." olin juuri paljastamassa kaiken kun palohälytys alkoi soida.
Huh. Selvisin. Ainakin hetkeksi. Käytävä tyhjentyi. Nappasin nopeasti kirjani lattialta ja aloin kävellä kohti ovea. Olin avaamassani ulko-ovea, kun tunsin käden joka veti minut vessaan joka oli ulko-oven vieressä. Se oli Loren. Ihanaa. Me vain kahden." Onko se totta?" hän kysyi. "Mikä?" vastasin. Voi miten idiootti kysymys. Tottakai tiesin mistä hän kysyi. "Että olet ihastunut muhun?" Loren jatkoi. Tuijotin häntä hiljaa. Hän näytti todella jännittyneeltä. Olisin vain halunnut painaa huuleni hänen huuliinsa. Tuntea sen turvallisuuden jonka olin tuntenut aina hänen vieressään ruokajonossa. "No...ehkä vähän."sanoin. Toivoin että olisin voinut vajota maan alle. Tämä on erittäin noloa. Entä jos hän käskee minun häipyä? "Mitä mieltä olet." sanoin.
Jatkuu. Jatkan tätä viel tällä viikolla☺
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin clicheinen ja vaatii pilkkuja sulavuuden vuoksi. Potentiaalia on mutta tarvitset tarinaan lisää omaperäisyyttä.