Metsästyskoirat typerimpiä koiria maailmassa

Kolmen ajokoiran omistajana voin sanoa, että väitteistäsi mikään ei pidä paikkaansa. Onneksi sentään tajuat, että metsästyskoira ihan itse sinne metsälle haluaa ja sitä sinne ei kukaan pakota, toisin kuin jotkut kuvittelevat.

1. Metsästyskoiran vietti on parhaimmillaan tosi kova ja lenkilläkin se kiinnittää huomiota riistaan, mutta kyllä siellä päässä muutakin liikkuu. :) Vaikka se metsästys onkin sen elämän tärkein juttu.

2. Kyllä jotkut VALITETTAVASTI antaa metsästyskoiria koteihin, joissa ei metsästetä ja VALITETTAVASTI jotkut haluavat niitä pelkiksi seurakoiriksi ja se on usein virhe ja väärin koiraa kohtaan, kun se ei saa tehdä sitä mihin se on luotu ja se ei tunnu kaikille menevän perille, liekkö hankintaan syy halpa hinta tai ulkonäkö.

3. Omat koirat tosiaan eivät karkaile mihinkään, kaksi niistä pysyy myös pihalla vapaana, nuorin ei. Hihnassa talutan kaikkia kerralla ja ei ole ongelmaa, osaavat kävellä hienosti kun ne kouluttaa. :) Rauhallisia kaikki kolme ovat kun saavat riittävästi liikuntaa niin metsästyskautena kuin sen ulkopuolellakin, sekopäiseksi niitä ei voi kukaan kuvailla. :D Asuvat sisällä ja yleensä vain nukkuvat sisällä ollessaan, lenkkeillessä jaksavat lenkkeillä niin paljon kuin itse jaksaa niitä lenkittää. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä, että niitä käytetään juuri niiden käyttötarkoitukseen, sillä on suuri vaikutus koiraan.

Metsästyskoirissa minua viehättää niiden vahva metsästysvietti, on upeaa nähdä, miten koira nauttii metsästyksestä ja ajokoirat ovat tosi ystävällisiä luonteeltaan muutenkin, eivät agressiivisia ja rotu on suhteellisen terve. :) Metsästyskoirasta voi saada upean ystävän ja kyllähän ne kunnioittavatkin juuri sitä ihmistä, joka ne metsälle vie. En varmaan hankkisi koiraa, jolla ei ole muuta käyttötarkoitusta kuin pelkästään seurakoirana olo. Niistä saa mitä parhaimman metsästyskaverin ja mikä parasta, ne ovat aina valmiita lähtemään metsälle.

:( Valitettavasti taidat olla nähnyt metsästyskoiria, jotka eivät saa riittävästi liikuntaa ja siksi karkailevat ja ovat yliaktiivisia. Ja kenties niitä, joita ei vain ole koulutettu.

Minulla ei tosiaan ole kuin 10 kpl ajokoirista kokemusta, ei ole muita rotuja ollut.

Typeräksi ei suomen ajokoiraa voi kutsua, silloin et tunne rotua tuon taivallista!!!
Metsällä ollessa sen päässä liikkuu metsästys, niinkuin pitää.
Mutta kotona sulla on aivan erillainen koira, ystävällinen, ihmisrakas, lapsirakas jopa hyvä vahtikoira.
Itse en metsästä mutta aviom ies kylläkin.
Kotikoirana erittäin tottelevainen kunhan opettaa pienestä asti. Koira opetetaan kärsivällisyydellä, rakkaudella aivan kuin pienet lapset.
Meidän koirat ovat olleet sisäkoiria ja perheenjäseniä.
Näyttelyt on käyty, ajokokeissa pärjätty hyvin jopa hienosti.
Koira metsästää yhtä hyvin vaikka joskus nukkuisin sohvassa ja lasten sängyssä.
Tämän tyyppiset ajokoirat antavat itsensä kiinni, tulevat kutsuttaessa, koska niillä on omalauma, jonka jäseniä ovat.
Meidän vanha rouva 12V. jouduttiin nukuttamaan 2 kk sitten ja suru on kova.
Uutta perheenjäsentä etsimme, kunhan sopiva löytyy.
Seuraava suomen ajokoira on meidän seitsemäs, emme vaihtaisi rotua mistään hinnasta.
KOIRA ON AINA NIIN HYVÄ TAI HUONO KUN IHMINEN TEKEE SEN.

Itse en menisi suomenajokoiraa sanomaan tyhmäksi. Itsellä tällä hetkellä kolmas ajuri ja on todella lempeä luonteeltaan eikä ole ikinä aggressiivinen tai hyökkäävä. Metsästyskaudella pääsee metsälle ja on hyvinkin taitava ja kestävä. Onhan se aina ollut itsepäinen, mutta kun se on hyvin koulutettu, niin oikein mainio kotikoira aina metsästyskauden ulkopuolellakin. Kotona ei pidetä koskaan vapaana pihassa, mutta en usko, että se mihinkään lähtisi, vaikka käytännössä metsässä asummekin. Mökillä voi olla vahtimatta pihassa päivät läpeensä eikä edes etsiskele hajuja sun muita. Se tietää mitä se saa tehdä ja mitä ei, eikä moittiessa tarvitse varoa loukkaamasta sen tunteita(itseluottamusta ainakin löytyy). Itse olen ajokoiraani kouluttanut ja joitain turhamaisiakin temppuja se osaa, kuten kieriminen, itsentä ympäri meneminen ja nenällä koskettaminen, mutta koen sen olevan vain osoitus kyvystä oppia ja halusta miellyttää(tietysti herkkujen saaminen on se ykkösjuttu). Pallon tai kepin perään ei lähde (mutta eihän sen ole niin tarkotuskaan tehdä), että siihen hommaan tuskin ajokoirasta saa kaveria. Kerran ajurini eksyi lapissa vieraalle alueelle ja oli kolme vuorokautta kadoksissa. Erämaasta se hakeutui ihmisten ilmoille ja ui välissä Lainiojoen yli. Minusta sekin oli osoitus jonkinlaisesta neuvokkuudesta (tai sitten vaan vaistomainen, "sisäänrakennettu" juttu). Meillä pääsääntöisesti ajetaan jänistä, mutta toimii kanalinnullekin kohtuullisesti vähäisestä harjoituksesta huolimatta. Kettuja ei ole koskaan ajettu, mutta käytetään suomenajokoiraa siihenkin.

Aina näitä näkee kun koira on koristeeksi hommattu, usein pieniä tyhjäntoimittajia, omistajan pieniä kullannuppusia, jotka eivät osaa tapoja, ovat laumansa johtajia, ärhentelevät ja kerjäävät ruokapöydässä. Häntäänsä ne osaavat jahdata (usein seurausta esimerkiksi ahdistuksesta tai tekemisen puutteesta) ja monesti kärsivät esimerkiksi eroahdistuksesta pahemmin kuin koirat, joilla oikeasti on mielekästä tekemistä. Sukulaisellani on on juuri tällainen panupää, joka hakkuu kaikelle, vahtiessaan pihaa se räyhää kävyille ja pelästyy omaa häntäänsä. Sellainen koirako sitten on fiksu ja täysjärkinen? Ja nyt kun tyhmyydestä puhutaan, on syytä mainita, että koirien älykkyystesteissä parheiten ovat pärjänneet juuri metsästys(taustaiset) koirat paimenkoirien(joilla on vahva vietti paimentaa ja vahtia melkein mitä tahansa) ohella. On myös olemassa koko joukko metsästyskoiria, jotka eivät ole ajokoiria. Vaikkapa ei terrierit, spanielit ja seisojat ovat metsästyskoiria, puhumattakaan suosituista noutajista. Labbikset ja kultsut tunnetaan niiden lempeästä luonteesta ja lapsiystävällisyydestä. Ne ovat yleisiä perhekoiria, ja vaikka eivät pääsisikään ikinä rodunomaisiin noutopuuhiin, ne ovat silti metsästystä varten jalostettuja (toki nykyään on näyttely- ja käyttölinjaiset erikseen). Labradorinnoutajat ovat tunnettuja myös opas- ja kaverikoirina. Mahdollisesti ap:n arvostamat villakoirat menettävät suosionsa, kun hän saakin tietää niiden olevan oivia noutajia. Rotu on jalostettu noutamaan kylmästäkin vedestä lintuja, siis metsästyskoiraksi. Villakoirat ovat lisäksi erittäin fiksuja, eivät sellaisia tyhjäpäitä kuin monet tuntuvat uskovan. Toki merkitystä on myös koulutuksella, jossa omistajan rooli on erittäin merkittävä. Uskon, että metsästyskoiran (metsästystä varten) tai muun harrastuskoiran (agility, toko, vesipelastus yms) hankkiva henkilö tietää paremmin, kuinka kouluttaa koira verrattuna henkilöön, joka ei osaa asettaa rajoja(uskallan kutsua ymmärtämättömäksi), kun ei ymmärrä, mitä koira tarvitsee.

Vaikka kouluttamiseen saa kulumaan helposti parikin vuotta, on kaiken tehdyn työn arvoista katsella hyvin toimivaa metsästyskoiraa, joka osaa ajatella itsenäisesti, mutta kuitenkin tottelee omistajaa. Se ei ole merkki tyhmyydestä tai sekopäisyydestä, vaan enemminkin luottamuksesta ja siitä, että koiran korvien välissä jotakin liikkuu. Korostaisin, että vaikka tässä nyt hehkutinkin metsästyskoiria, eivät ne silti aina fiksuja ole. Sekopäinä metsästyskoiria pitävällä on varmaan jotain kokemusta itselläänkin. Väitteellä voi olla perää, jos koiraa ei ole koulutettu, eikä se saa tarpeeksi liikuntaa. Pelkästään koiran rotu ei tee siitä fiksua tai sekopäätä, tai melkein mitään muutakaan. On vain ihmisen typeryyttä, jos ei osaa/viitsi antaa koiralle, mitä se tarvitsee; rajoja ja rakkautta höystettynä hyvällä ruualla, liikunnalla, huolenpidolla ja aivotyöskentelyllä.

Kiitos ja anteeksi! Ei ole tarkoitus loukata ketään, vaikka niin tekstini varmasti tekee, sanoin mitä tahansa.

kaikki koirathan ovat metsästäjiä jo luonnostaan.

Et taida tuntea metsästyskoirarotuja jos olet yhden metsästyskoiran omistanut tai hoitanut jota ei ole osattu kouluttaa hyvin ja siitä ei ole tehty sosiaalista koiraa niin et voi väittää kaikkia rotuja tyhmiksi. Tietenkin monella koiralla on se metsästysvietti vaikka ei metsästyskoiraksi ole tarkoitettukaan. Alunperinhän kaikki koirarodut ovat olleet metsästyskoiria.

En tunne metästystkoiria kovinkaan laajasti enkä osaa ottaa kantaa niiden fiksuuteen. Mutta opaskoirakoulu näyttäisi käyttävän nimenomaan käyttölinjaisia noutajia. Olen itse kasvattanut pari (pentuvaiheen yli) ja luovuttanut ne edelleen, ja olen oppinut yhden asian: amatöörin kasvatuksella ja ammattilaisen kasvatuksella on enemmän eroa kuin metsästyskoiralla ja sohvakoiralla.

Lintukoira on harrastuskoira, sitä koulutetaan omaan lajiinsa sekä voi kilpailla. Saksanseisoja on monipuolinen harrastuskoira jota käytetään esim. canicrossissa ja valjakoissa. Vinttikoirat on jalostettu metsästykseen mutta nykyisin niillä kilpaillaan. Pystykorvat ovat usein mainioita talonvahteja. Kaikki nämä rodut ovat myös hyväluonteisia perhekoiria, ja näyttelyharrastus on tietysti yksi mahdollisuus.
Jos metsästyskoiran päähän ei muuta mahdu kuin riista, se kertoo, että ei ole koiraa monipuolisesti koulutettu vaan on pidetty häkissä tai ketjun päässä vaan odottamassa milloin metsälle mennään. Tämä typeryys on siis ihmisen aiheuttamaa.

Tuntuu, että koirat eivät saa enää tehdä mitään. Ei saa haukkua, metsästää ja vartioida. Rotuja jotka ovat aktiivisia ja omaavat vahvat vietit (niin isot kuin pienemmätkin) saavat vain tunnin puolentoista hihnalenkin päivässä yhteensä. Sitten välillä käydään puistossa haukkumassa paineet pois muiden koirien kanssa. Vapaanakaan ei saa juosta, jos omistaja ei kykene hallitsemaan koiraansa. Ei saisi olla mitään tehtävää tai virkaa sen elämässä muuta kuin olla hiljainen koriste tai statussymboli. Vaikea koiran on miellyttää omistajaansa, jos se ei saa tehdä sitä mihin se on luotu. Miettikää, ei saa edes juosta vapaana kunnolla ja päästellä menemään niin paljon kuin sielu sietää. Koskee yleisesti kaikkia koiria ei vain ns. metsästyskoirarotuja.

Nyt pitää muistaa että aika monet koirat ovat metsästyskoiria. Eikös vaan villakoirat (isotsa pieneen ja toyhin) ole samanlaisia käkkäräturkkeja kuin nyt niin yleiset vesikoirat? Se johtuu siitä että se on vedestä noutava lintukoira josta on tullut lemmikki. Älykkään maineessa on villakoirat. Tiedättekö sen pellen näköisen leijonaleikkauksen jossa on niitä karvapalloja nilkoissa? Sen joku valopää kehitti nimenomaan metsästyskoiralle. Että se kuivaisi nopeasti, ei tarttuisi joka paikkaan mutta suojaisi niveliä, munuaisia ja rintaa.

Älykkään maineessa on myös mäyräkoira, jollaisen räksytystä nytkin naapurin puolelta kuuntelen. Fiksu koira kuin mikä, mutta ikävä kyllä alun perin metsästyskoira, jolla nimensä mukaisesti metsästettiin mäyriä ja muita luola-asukkeja.

En nyt kehtaa sanoa mikä on typerin ja yksinkertaisin rotu koiramaailman kartalla. Ettei kukaan loukkaannu. Hyväntahtoinen ja kiva elukkahan se on. No, se ei ole metsästyskoira.

Itselläni 2 suomenjokoiraa ja 2 seropi metsästys koira ( supi ja sorsa).
Väittämät ei kyllä pidä paikkaansa, mutta kirjottaja taitaakin olla semmosen lehmänpaskan kokoisen pikku pölyhuiskun omista? Metsästys koirilla pn sentään käyttö tarkoitus ja mitä näyttelyissä olen huomannut niin mehtuu koirat käyttäytyy paremmin kuin edellämainitsemani pölyhuiskut!

MIksi hankkisit metsästyskoiran, jos et itse metsästä? Eikös tuo nyt ole ihan itsestään selvyys.

Minulla ei ole mitään metsästyskoiria vastaan, mutta vaikka olisikin, pitäisin sen OMANA tietonani :\

Sinä et tiedä metsästyskoirista mitään . Ne ovat kaikki persoonallisia, ihmisrakkaita.
Aloitetaan väitteiden kumoamisesta:
1.Liikkuu. Oma setterini ei aja lintuja tai muutakaan, jos se on viereen käsketty. Eikämuutenkaan.
2.Eikä pyöri. Metsästyskoirien kanssa voi harrastaa samalla lailla kuin esim. paimenkoiran kanssa.
3.Annetaanhan. Mutta yleensä niiltä kodeilta vaaditaan harrastamista, ja se taas ei liity metsästyskoiriin mitenkään, päteee moniin muihinkin rotuihin.
4.Kaikki jotka ovat niihin ovat tutustuneet. Suosittelen sinullekkin, koska et näemmä ole tutustunut kun et asioista tiedä MITÄÄN, et yhtään mitään.
5. Eivät ole typeriä, voi kouluttaa hyväksi(jos jaksaa nähdä vaivaa, mutta kivaahan se kouluttaminen on),eivät karkaa, suurin osa tuntemistani metsästysrotuisista pysyy omalla pihalla ilman jatkuvaa muistuttamista. Eivätkä ole sen sekompia kuin muutkaan koirat.
6.Metsästyskoirat ovat parhaita harrastuskavereita! Ne eivät ole kuin koneita, vaan vaaativat pienet oikkunsa, lenkkeilyseura mitä parhain, sillä nämä koirat on jalostettu kävelemiseen ja juoksemiseen luonnossa, en koskaan ole nähnyt oman koirani väsymysrajaa.(on siis 4v). Harrastusmahdollisuudet ovat mitä parhaimmat! Agility, canicross, ToKo, näyttelyt, MeJä, metsästys, metsästyskokeet, Vepe, palveluskoiralajit(tosin niissä ei voi kilpailla, lähinnä kotona treenata), Dopo, rallutoko, pyöräily, koirahiihto, tottis... Siinä on MUUTAMA niistä kaikista mahdollisuuksista.

Sanoisin että metsästyskoirat on parhaita. Eivät ole liian koneellisia, eivät agressiivisiä, tottelevaisia(kun on kouluttanut)eivät ärhäköitä, osaavat rauhoittuakkin, jaksavat hyvin, sopivan kokoisia... hyvien puolien lista jatkuu loputtomasti.
Suosittelen tutustumaan näihin koiriin.

Ja sitä paitsi, suurin osa koirista on metsästyskoiria. FCI 2 on myös metsästysrotuja tai niistä pohjautuvia, FCI3 terrierit ovat luolametsästyskoiria alkuperältään, mäyräkoirat ovat... FCi5 suurin osa on metsästyskoiria, FCI 6, 7, 8 ovat vain metsästyskoiria ja vinttikoirat ovat ajavia metsästyskoiria. Tuota voisi siis kutsua jo koiravihaksi. Yksi pieni vinkki: Mieti, ennenkuin kirjoitat.

Onpas juttuja.. Hyvä riistaverinen metsästyskoira (ainakaan ajava sellainen) ei pysy tontilla jos riistan jälkeä/hajua lähistöllä.
Muuten ovat rauhallisia kotikoiria päästessään toteuttamaan viettejään metsästyskautena, ja muuna aikana päästen kunnon metsälenkeille ja saadessaan olla ulkona kunnon kokoisessa tarhassa luontoa tarkkaillen ja nuuskutellen säiden ja olosuhteiden mukaan.
Sisällä ovatkin sitten varsin rauhallisia kavereita, 40 vuoden kokemuksella sanoen.
Ei kaupunkikoiriksi, ei kerrostaloon, ei temppukoiriksi.