Mikä dystopia?

Lähinnä ajatus oli se kun urpot itkee turhasta. Miksi ei vaan käytä niitä laitteita kuten on tarkoitettukin? Ja jos jonkun palvelun kuukausimaksu on ongelma, niin ei käytä sitä tai asentaa omille palvelimille.

Mikä siinä on ongelma ostaa itselle palvelinta ja asentaa vaikka maksuttomia ohjelmia jos siltä tuntuu? Omista ostokäyttäytymistähän sitä saa syyttää ihan kaikkea.

old_profile_88497 kirjoitti:

Niin ne tekee, itkevät nyt ja itkevät tulevaisuudessa, jolloin dystopia ei toteudu.
Puretaan nuo kysymykset yksinkertaisesti ilman monimutkaisia pohdintoja.

Urpon itku turhasta = Täyttä ymmärrystä vailla / 15 - 25-vuotias / puperteetti-iän myöhästyminen ja kiveksien laskeutumattomuus.
Laitteiden käyttö, kuten on tarkoitettu = Ei välttämättä ole osaamista käyttää laitetta, niin kuin on tarkoitettu.
Ongelmana palvelun kuukausimaksu = Halutaan käyttää jotain ilmaiseksi, ilman maksua / ei ole varaa maksaa sen käytöstä.
Palvelimen ostaminen = Ei ole varaa ostaa / ymmärrystä serverin pintaraapaisusta enempää.
Maksuttomien ohjelmien asennus = Trojan.exe :D
Omat ostokäyttytymiset = Vanhempien rahat / pienituloinen / normaalituloinen

Sano datakeskus ja loput sanoo mitä?

Palvelinta saa uutenakin halvimmillaan muutamalla kympillä. Ymmärrykseen riittää normaalit unix/tietotekniikka perusteet. Tietysti jos ymmärrys rajoittuu Windowsiin ja tyhmänään "säästää" väärissä paikoissa niin oma vika se on. Ihan normaalia maksaa myös niitä oppirahoja.

"Monia ketuttaa ne sada teurot, jotka ovat mennee windows linsenseihin."

Ei ole pakko käyttää Windowsia.

"Nykyään ilmaissoftan laatu on parempaa kuin kaupallisten joten aivan absurdi ajatus maksaa sovelluksista."

Aika usein kuukausi/vuosimaksulliset softat ovat ilmaisia mutta siinä maksetaan tuesta, hostauksesta, varmistuksesta ja ylläpidosta. Saattaa olla joku lisäominaisuus toki maksullisessa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta softasta on vaikka vTiger.

Edelleenkin, saa asentaa vapaasti omalle palvelimelle.

"Hörhöjen touhua."

Ei ole pakko käyttää Applen tuotteita.

"Ohjelmistokehtiäjille moisesta aiheutuu hurjasti turhaa työtä. Hyvin speksattua rajapintaa ei tarvitse muuttaa, esimerkkinä geneerinen dbus."

"Oikeat ohjelmat tehdää edelleen c/c :lla. tulkattavilla kielillä on yhä suorituskykyongelmia."

Puhut ihan puppua. C ja C ovat eri kieliä. C kieli on systeemitason kieli, olennainen matalan tason kirjastoissa kuten dbus, kernelissä jne. ja se on hyvä myös komentoriviltä ajettavissa "yhden ominaisuuden" palikoissa. C sitten on tarkoitettu sovellusohjelmointiin mutta tosin kuin C:ssä, C :ssa ei ole ABI niin vakaa, vaan se versioituu ja rinnalle tulee helposti useita ajoympäristöjä. Esimerkkinä vaikka Visual C 2005, 2008, 2010, 2012 jne. ja bittisyydet lisäksi. Jokainen uusi kerros on bloattia ja niitä tuetaan ainakin 10v seuraavan vuoden vaihteeseen. Windows 10:ssä kaiketi alkavat vuoden kuluttua julkaisusta rapsimaan Visual C 2005 juttuja. Vanhemmat C ohjelmat ovat pitkälti rikki.

Sama efekti sitten on esimerkiksi Ubuntulla, että Ubuntu 10.04 LTS:ssä oli Qt 4.x ja GCC 4.x, 12.04 LTS:ssä samoin. Ubuntu 14.04 LTS:ssä tuli Qt 5.x ja 4.x jäi rinnalle. Ubuntu 16.04 LTS:ssä mahdollisesti tulee GCC 5.x ja GCC 4.x jää rinnalle. Bittisyyserot toki lisäksi.

Eli vanhat ohjelmat rikkoutuvat ja ne tekee bloattia kun niitä varten pidetään palikoita järjestelmässä ja ovat myös käynnissä kun vanhoja ohjelmia ajetaan. Riisumalla vanhat viritykset pois, järjestelmä kevenee ja vähentää helposti paljon harmeja.

Tulkattavilla kielillä ei käytännössä ole suorituskykyongelmia kun niissä on JIT, eli käänetään prosessorin arkkitehtuurille ennen ajoa. Suurimmaksi osaksi suorituskykyongelmat jäi taakse joskus 6v sitten.

"Tuossa nyt ei ole mitään ihmeellistä, pidetääntähän käytöliitymät erillään laiteajureistakin."

Kovasti porukka vaan kitisee niistä pilvipalveluista.

43242 kirjoitti:

"C sitten on tarkoitettu sovellusohjelmointiin"

Esim täällä https://mbed.org/ mennää c raudan lähellä.

"Tulkattavilla kielillä ei käytännössä ole suorituskykyongelmia kun niissä on JIT, eli käänetään prosessorin arkkitehtuurille ennen ajoa"

Kumma juttu, että teknisesti hienoimmat pelit tehdään edelleen c :lla. Esim:
http://en.wikipedia.org/wiki/Havok_(software)
"Licensees are given access to most of the C/C source-code"

"Kumma juttu, että teknisesti hienoimmat pelit tehdään edelleen c :lla."

Merkityksetöntä. Ei tarkoita millään tavalla sitä, että tulkattavassa kielessä olisi jokin ongelma suorituskyvyssä.

nykymeiniki_tuhlaavaista kirjoitti:

Niin kauan kuin ne ovat yhtään tulkkamattomia kieliä hitaampia, niissä on suorituskykyongelma. Tämä on taas oikein malliesimerkki siitä, kuinka koneiden tehot hukataan ohjelmoijien työn helpottamiseksi.

Hop hop koodarit, tehkää vaan matalan tason kielellä natiiviversio jokaiselle eri alustalle, kuten vanhoina hyvinä aikoina.

Suorituskyky on ongelma vasta sitten kun käyttöliittymä tökkii tai asioiden tekeminen kestää kohtuuttoman kauan.

Sitä paitsi se todellinen suorituskyky riippuu aika monesta asiasta ja siitä mitä ollaan tekemässä. Esim. Javassa ja C#:ssa on roskienkerääjä mikä tekee niistä todella nopeita kun vapautetaan olioiden viemää muistia. Sen lisäksi ne optimoidaan käytössä olevan raudan mukaan, automaattisesti. Java esimerkiksi on huimasti nopeutunut ja automaattisesti hyödyntää grafiikkakiihdytyksiä ilman, että tarvitsisi ohjelmaa muuttaa mitenkään ja nyt ilmeisesti tulossa sellaista kivaa, että .NET ja Java ohjelmat siirtäisi laskentaa automaattisesti GPU:lle jos mahdollista/hyödyllistä.

Toisaalta taas ohjelmissa suorituskyvyssä vaikuttaa usein esim. verkkoyhteys tai IOPS:t, ei käytetty ohjelmointikieli.

Kannattaa myös muistaa se looginen syy miksi joku voi valita C :n toteutuskieleksi, että C ohjelma tunnetusti menee helposti rikki koska ABI ei ole niin vakaa. Ohjelman valmistaja voi sitten myydä ohjelman uusiksi.

nykymeiniki_tuhlaavaista kirjoitti:

Niin kauan kuin ne ovat yhtään tulkkamattomia kieliä hitaampia, niissä on suorituskykyongelma. Tämä on taas oikein malliesimerkki siitä, kuinka koneiden tehot hukataan ohjelmoijien työn helpottamiseksi.

Hop hop koodarit, tehkää vaan matalan tason kielellä natiiviversio jokaiselle eri alustalle, kuten vanhoina hyvinä aikoina.

C :lla jos tekee ohjelmia niin ohjelmoijat tietysti valitsee jonkun Qt:n tai vastaavan työkalun jolla saa sen ohjelman sitten siirrettyä. Tietysti jos käyttöjärjestelmässä ei ole Qt:tä valmiina niin se raahataan sitten mukana ja ohjelma syö vähän enemmän muistia.

nykymeiniki_tuhlaavaista kirjoitti:

"Suorituskyky on ongelma vasta sitten kun käyttöliittymä tökkii tai asioiden tekeminen kestää kohtuuttoman kauan."

Suorituskyky on ongelma heti, kun jokin kestää yhtään kauemmin kuin parhaassa mahdollisessa tilanteessa. Tulkattavat kielet hukkaavat koneiden resursseja ja siten myös sähköä. Periaatteessa siis esim. Javan käyttö on ympäristörikos.

Mietipä, mitä kaikkea nykyraudalla voisi tehdä, jos suorituskykyä ei tuhlattaisi tuollaiseen? Tämän päivän softa on huonoa.

Juurihan sanoin, että sama koodi Javalla tehtynä voi toimia nopeammin kuin C :lla tehtynä, koska Javassa on garbage collector ja se optimoituu automaattisesti laitteistolle.

Mitattavaa eroa suorituskyvyssä ei välttämättä saada muutenkaan koska ohjelmointikielen toteutuksen suorituskyky vaikutta käytännössä vain CPU:n ja siitähän ei se suorituskyky ole kiinni vaan yleensä verkkoyhteydestä (varsinkin WAN) tai IOPS:t.

Suurin kuormitus ympäristölle tulee laitteiden uusimisesta, ei sähkön kulutuksesta.

nykymeiniki_tuhlaavaista kirjoitti:

"voi toimia nopeammin"

Niin... VOI toimia. Tuskin toimii nopeammin missään tilanteessa, jos C -koodi on optimoitu laitteistolle. Se, ettei C -koodia ole laitteisto-optimoitu, on pelkkää koodarin laiskuutta. Koodareilla ei ole minkäänlaista ammattiylpeyttä, hommat suostutaan tekemään kunnolla vain jos saadaan ylimääräisiä palkkioita, tosin sekin hommien kunnolla hoitaminen jää yleensä puolitiehen.

"siitähän ei se suorituskyky ole kiinni vaan yleensä verkkoyhteydestä (varsinkin WAN) tai IOPS:t."

Riippuu softasta. Eilen illalla pelailin Civilization 5:ttä, ei ollut 15 sekuntia kestävä vuoronvaihto kiinni levystä tai verkkoyhteydestä, vaan prossusta.

"Suurin kuormitus ympäristölle tulee laitteiden uusimisesta, ei sähkön kulutuksesta."

Kiinassa saastutetaan niin paljon, ettei Euroopassa kannata miettiä ympäristöasioita. Vai?

"Tuskin toimii nopeammin missään tilanteessa, jos C -koodi on optimoitu laitteistolle."

Kyse ei ole mistään laitteisto-optimoinnista vaan vaikka garbace collectorista. Civilizationia kun pelaa niin siinä pelimaailmassa ja ohjelmassa on paljon objekteja, olkoot ne yksikköjä, kaupunkeja tai mitä tahansa. C :ssa kun poistetaan objekti niin silloin ohjelma pyytää käyttöjärjestelmää vapauttamaan tämän muistialueen ja se on hidasta.

Javassa taas jos poistetaan objekti niin muistia ei vapauteta silloin kun on 15 sekuntia kestävä vuoronvaihto. Se muistinvapautukset tehdään yhdellä rykäisyllä heti kun on ylimääräistä aikaa.

"Se, ettei C -koodia ole laitteisto-optimoitu, on pelkkää koodarin laiskuutta."

Laitteisto-optimoinnit hoitaa kääntäjä, ajoympäristö, käyttöjärjestelmä jne. Tuollainen ei käytännössä ole sovellusohjelmoijan asia.

Jos sitten tarkoitit tällä sitä, että pitäisi laitteistooptimoida peli vaikka nVidia GT520 näytönohjaimelle niin tarkoittaako se sitten sitä, että kaikkien pitäisi ostaa juuri tämä näytönohjain kuin muilla toimii hitaasti tai on yhteensopimaton? Tämäpä kuullostaa tosi ympäristöystävälliseltä ja suoraa vittuilua kuluttajille tehdä peli joka ei toimi kuin yhdessä näytönohjainmallissa.

Tuollainen optimointi on ilmiönä vähän sellainen kuin "ylisovittuminen". Eli kun käyttäjillä on tilastollinen hajonta erilaisia käyttöjärjestelmiä, näytönohjaimia, prosessoreita, muistimääriä jne. niin jos optimoidaan suoraan johonkin näistä maksimaalisen täydellisesti niin silloin tietysti kaikki muut kärsivät tai eivät toimi ollenkaan. Eli käytännössä silloin optimoidaan rikki. Tehdään peli joka ei toimi kuin vain ja ainostaan sillä tietokoneella mikä on pelin tekijällä ja muilla ei toimi.

"Kiinassa saastutetaan niin paljon, ettei Euroopassa kannata miettiä ympäristöasioita. Vai?"

Ympäristön kannalta olisi parempi, jos laitteiden käyttöikä saataisiin mahdollisimman pitkäksi. Laitteen valmistaminen vie huimasti enemmän luonnonvaroja kuin käyttö. Muutama watti sinne tai tänne ei valmistus ja kuljetuskuluihin verrattuna juuri yhtään mitään. Ympäristön kannalta parempi on, että kukaan ei uusi laitteitaan vaan niitä käytetään esim. 15v tai 20v.

Haluat siis, että kaikki ohjelmat pitäisi optimoida jollekin Pentium 4 prosessoreille? Näytönohjaimien uusia ominaisuuksia ei tietenkään hyödynnetä vaan pitäisi optimoida OpenGL 2:lle.

"Riippuu softasta. Eilen illalla pelailin Civilization 5:ttä, ei ollut 15 sekuntia kestävä vuoronvaihto kiinni levystä tai verkkoyhteydestä, vaan prossusta."

Harvinaisempi tapaus. Kellota oikeasti asioita mitä teet tietokoneellasi niin huomaat mihin se aika menee. Energian kulutuksen kannalta tiedetään muuten se, että eniten akkuja kuluttaa tiedon siirto ja tallennus. Prosessorin tekemässä laskennassa hyötysuhteet on hyvät ja ne paranee nopeiten. Optimoinnit pitäisi siis keskittää minimoimaan siirrettävän datan määrää ja vähentämään IOPSeja.

Sellaista kyllä huomattu, että raskaat datakompressiot jotka käyttää paljon muistia ja CPU:a vievät enemmän sähköä kuin saatu säästö tiedon lähetyksessä ja tallennuksessa. Erään tutkimusen mukaan deflate algoritmi on yleisistä häviöttömistä datakompressioalgoritmeista hyvin optimaalinen, eli zlibiä kannattaa suosia datakompressiossa kun lähettää/vastaanottaa pakkautuvaa dataa tai tallentaa jotain, ellei jotain optimoidumpia kyseiseen käyttöön löydy.

Eli rsync kompressiolla on hyvin optimoitu softa, se kun käyttää zlibiä.

nykymeiniki_tuhlaavaista kirjoitti:

"voi toimia nopeammin"

Niin... VOI toimia. Tuskin toimii nopeammin missään tilanteessa, jos C -koodi on optimoitu laitteistolle. Se, ettei C -koodia ole laitteisto-optimoitu, on pelkkää koodarin laiskuutta. Koodareilla ei ole minkäänlaista ammattiylpeyttä, hommat suostutaan tekemään kunnolla vain jos saadaan ylimääräisiä palkkioita, tosin sekin hommien kunnolla hoitaminen jää yleensä puolitiehen.

"siitähän ei se suorituskyky ole kiinni vaan yleensä verkkoyhteydestä (varsinkin WAN) tai IOPS:t."

Riippuu softasta. Eilen illalla pelailin Civilization 5:ttä, ei ollut 15 sekuntia kestävä vuoronvaihto kiinni levystä tai verkkoyhteydestä, vaan prossusta.

"Suurin kuormitus ympäristölle tulee laitteiden uusimisesta, ei sähkön kulutuksesta."

Kiinassa saastutetaan niin paljon, ettei Euroopassa kannata miettiä ympäristöasioita. Vai?

Mitä tulee energian kulutukseen ja suorituskykyyn, niin hyvin olennaista on se, että saa optimoitua niin että asiat tulee tehtyä nopeasti jotta osat voi laittaa nukkumaan. Eli ohjelmistot kun tekee kaikki asiat viiveettä, se säästää myös energiaa ja varsinkin silloin jos suurin osa komponenteista voidaan pitää sammuksissa.

Suorituskykyoptimoinnissa pitäisi tähdätä siihen, että kun käyttäjä painaa nappia niin järjestelmä vastaa sekunnissa. Tai jos käännellään jotain vipua ja reaaliajassa säädetään jotain, vaikka zoomaa civilizationissa karttaa portaattomasti niin vasteen pitäisi olla <100ms.

Silloin on suorituskyky nopeuden puolesta riittävä ja nopeuden lisääminen ei olennaisesti paranna hyötysuhdetta, että pitäisi miettiä sitä saako näitä vasteita tehtyä esim. niin, että kiintolevyä tai verkkoyhteyttä ei käytetä yhtään.

m-kar kirjoitti:

Mitä tulee energian kulutukseen ja suorituskykyyn, niin hyvin olennaista on se, että saa optimoitua niin että asiat tulee tehtyä nopeasti jotta osat voi laittaa nukkumaan. Eli ohjelmistot kun tekee kaikki asiat viiveettä, se säästää myös energiaa ja varsinkin silloin jos suurin osa komponenteista voidaan pitää sammuksissa.

Suorituskykyoptimoinnissa pitäisi tähdätä siihen, että kun käyttäjä painaa nappia niin järjestelmä vastaa sekunnissa. Tai jos käännellään jotain vipua ja reaaliajassa säädetään jotain, vaikka zoomaa civilizationissa karttaa portaattomasti niin vasteen pitäisi olla <100ms.

Silloin on suorituskyky nopeuden puolesta riittävä ja nopeuden lisääminen ei olennaisesti paranna hyötysuhdetta, että pitäisi miettiä sitä saako näitä vasteita tehtyä esim. niin, että kiintolevyä tai verkkoyhteyttä ei käytetä yhtään.

Ja yksi aikaraja on 10s, että tuosta ylimenevä aika on ns. pitkäkestoista ja ärsyttävää kun vie focusta. Cilizationin pelaamisessa pitäisi nappien reagoida max. sekunnin viiveellä mutta vuoron vaihtuminen pitäisi hoitua <10s.

selainsovellushelvetti kirjoitti:

Nyt on oikea asenne viimeinkin. Lässynlässynläpätilää-koodarit vaan mussuttavat vastaan, kun eivät osaa muuta kuin javascriptiä.

Siinä sellainen ero vaan, että Javascript toimii, assembler ei käytännössä.

tehotontatouhua kirjoitti:

Javascript = hhhhhhiiiiiiiidddddaaaaaaaaassssssssss

Yleensä Javascriptissa ei ole käyttäjän havaittavissa olevaa hitautta. WAN-yhteys tavallisesti hidastaa enemmän.

tehotontatouhua kirjoitti:

Javascript = hhhhhhiiiiiiiidddddaaaaaaaaassssssssss

Hehheh.. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-05-11/Nyt-ollaan-klassikon-äärellä-simuloi-v.-1981-Windows-1.01-käyttöliittymää-nettiselaimessa-3221483.html

Eipä taida Javascript olla hidas kun se jaksaa pyörittää Windowsiakin.