Turhautuminen taidemaalaamisessa

Alunperin piirsin luonnokset käsin. Sain niistä hyviä kovalla kumittamisella ja säätämisellä. Etsin mallikuvia jotta sain tietää kohteen tekstuureista ja muodoista tarkasti. Lopulta tuntui että taidemaalaus on minulle hyvin työläs ja pitkä homma, tuottavuuteni on alhainen ja monet teokseni on jääneet kesken. Aloin helpottamaan työtaakkaa tekemällä suoraa kopiointia mallikuvistani erilaisin menetelmin, jolloin kaikki kumittaminen ja turha kynäily jää pois ja saan suoraan tehtyä ääriviivat taululle. Tulos on jotakuinkin sama, joten miksipä ei.

Mutta kopiointi on kuitenkin vienyt mielekkyyttä taidemaalauksesta. Tunnen olevani enää väritystyön suorittaja enkä taiteilija. Seuraavassa vaiheessa olen keksimässä että miksipä maalata ollenkaan, kun kuva on hieno printattunakin...

Olen kadottanut taidemaalauksen tarkoituksen, mikä on melko kamalaa. Tarvitsen uutta suuntaa, ja joitain vaihtoehtoja tulee mieleen:

1) Alan tuunaamaan käyttöesineitä (entistä enemmän) ja käytän enemmän kynäruiskua välineenä. Mutta joutuisin käyttämään myrkkyohenteisia maaleja mikä on ikävää ja asiantuntemus maalien valinnassa ym. tietous olisi hankittava eikä opiskelu ja tällaiset hankaluudet kiinnosta alkuunkaan. Lopputulos kyllä on palkitsevaa tuunaamisessa ja kun ei taidetta voi (ainakaan itse) printata esineisiin niin maalaamisessa on tarkoituksen tuntua. Joitain teollisia menetelmiä tietysti on tähänkin, ja niitä kyllä tulee kuluttajienkin saataville.

2) Yrittäisin jättää kokonaan pois lyijykynäluonnostelut ja maalaisin taulut pensselillä alusta loppuun, mallikuvaa katsoen mutta vähemmän orjallisesti noudattaen. Tässä käy niin että en ole koskaan tyytyväinen lopputulokseen vaan syntyy hyvinkin huonoa taidetta ja jos pohjatyöt on huolella tehty ja sotken siihen päälle sitten jotain rumaa niin touhu loppuu siihen että harmittaa liikaa. Toiveissa kuitenkin olisi että jospa tässä voisi sittenkin käydä hyvin ja oppisinkin asian?

3) Suunnittelisin uusia tuotteita ja käyttäisin taitojani niiden kuvaamiseen, teknisten piirustusten sijaan tai lisäksi. Siinä on mielenkiintoa, eikä mallikuvia voikaan löytyä kun ei juuri sellaista tuotetta ole olemassa mitä maalaisin. Mutta melko harvoin tulee suunniteltua mitään, varsinkaan sellaista mikä hyödyttäisi maalata. Eikä tällainen taulu monestikaan oikein kelpaa taiteeksi seinälle... Jää vielä turhaksikin mikäli tuote valmistetaan ja sen saa konkreettisena käyttöönsä ja siten lakkaa haaveilemasta siitä.

Mitä sanotte? Onko taidemaalaus kameroiden, printterien ja teollisen maalaamisen aikakaudella turhauttavaa? Löydättekö keinoja pitää taidemaalausta tarkoituksenmukaisena?