Heinola on kaupunki,
mutta kuinka monta muuta kaupunkia Suomessa on?
Onko kuinka moni poistunut Heinolasta muualle,
siis onko kiertänyt maailmaa tai nähnyt muutakin kuin
tämän kauniin kaupungin,
elämää on jokaisessa kaupungissa,
erilaista ja erilaisuutta arvostavaa,
käykää tutustumassa,
saatte uusia näkemyksia ja hyviä ideoita,
ette katkeroidu ja näe vain valittamisen aihetta
joka asiassa,
eläkää, etsikää, toivoa sopii.
mutta kuinka monta muuta kaupunkia Suomessa on?
Onko kuinka moni poistunut Heinolasta muualle,
siis onko kiertänyt maailmaa tai nähnyt muutakin kuin
tämän kauniin kaupungin,
elämää on jokaisessa kaupungissa,
erilaista ja erilaisuutta arvostavaa,
käykää tutustumassa,
saatte uusia näkemyksia ja hyviä ideoita,
ette katkeroidu ja näe vain valittamisen aihetta
joka asiassa,
eläkää, etsikää, toivoa sopii.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siinähän se, kun vertailuja tehdään ja Heinola jää kaikissa hännille. Kauniita rannikkokaupunkeja on Suomessa paitsi sisävesijärvien rannoilla myös meren rannoilla. Rannikkokaupungit ovat usein kuuluisia hienoista kylpylöistään ja omaleimaisesta kaupunkien monin eri tavoin tukemasta paikallisesta kulttuurista, toisin kuin Heinolassa. Heinolaa ei tunneta rannikkokaupunkina, kun kaupungin omistamat rantatontit ovat matkailuelinkeinon sijaan olleet 30 vuotta yksityisten nimellistä vuokraa vastaan vuokraamia. Kerrohan miten heinolassa arvostetaan erilaisuutta?
Mitä enemmän heinolalaiset tietävät muiden kaupungin palveluista, kulttuurista, yhteisöllisyydestä - sitä varmimmin he Heinolasta muuttavat muualle. Ne taas, jotka eivät muusta paremmasta tiedä, jäävät Heinolaan. Samoin kuin ne, joilla ei ole varaa muuttaa tai eivät saa asuntojaan kaupaksi.
Lahdessa joudumme käymään verovirastossa, Päijät-Hämeen keskussairaalassa, miesten vaatekaupoissa (ei ole Heinolassa) ja yleensä erikoistavaraliikkeissä, joita ei enää Heinolassa ole. If-vakuutus siirtyi Lahteen, Dressman siirtyi, Spec Savers siiryi, musiikkiliike on lopettanut Heinolassa jne. Myös Lahti on rannikkokaupunki, joka koko ajan laajentaa omaa matkailukonseptiaan, Lahti tunnetaan myös teatterikaupunkina ja urheilukaupunkina. Yhä useampi heinolainen on saanut työpaikan Lahdesta, jonne on myös muuttanut. Tampere on toinen suosittu kaupunki, jonne useat heinolalaiset muuttavat työn perässä.
Totta Heinolan ulkopuolella on elämää, jota kuihtuvasta ja kituvasta Heinolasta puuttuu. Heinolan kokoisissa keskisuurissa kaupungeissa yleensä kehitetään ja arvostetaan paikallista kulttuuria ja osaamista sekä rakennetaan yhteisöllisyyttä asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita arvostaen. Läpinäkyvyys ja luottamus ovat muualla yhteistyön avainsanoja, ei salailu, urkinta, parjaaminen ja pelottelu. Eikä kaupunginjohtajien kaltoinkohtelu. Edes valtuutettujen uusia ideoita ja näkemyksiä ei Heinolassa viedä eteenpäin. Sama vanha meno jatkuu. Hankkeet jäävät puolitiehen, työttömyys kasvaa ja viimeksi saimme lukea Itä-Hämeestä miten huumausainerikollisuus on Heinolassa nopeasti kasvanut. Vanhainkoti, johon tulee yksi lisäpaikka, mutta maksaa 10 miljoonaa on Heinolan kärkihanke, vaikka koululaiset käyvät väistötiloissa homekoulujen takia.
Heinolaan muuttanut helsinkiläinen muutti puolen jälkeen muualle todeten Heinolan olevan sisäänlämpiävän ja talvella täysin kuolleen. Ehkä ei ehtinyt nähdä lumiveistoksia tai lumiveistokset eivät mielestään riittäneet Heinolaa herättämään talviunestaan. Joten turha on odottaa rikkaita helsinkiläisiä Heinolaa elävöittämään. Parempi elinkeinostrategia pitäisi keksiä eläköityvssä ja kuihtuvassa kaupungissa.
Jos Heinolassa asunnot kävisivät kaupaksi, muuttovirta Heinolasta pois olisi nykyistäkin suurempi.
Eipä ollut muuttaja ainut jota Heinola ei kauaa ole kiinnostustanut, heitä on useita. Vesi ja puistot ei jaksa kauaa kiinnostaa. Kulttuuripalvelut ei kiinnosta, palvelutaso yksityisellä sekä kaupungin tasolla on todella heikot.
Latvalahjoja pääkopasta olevia putkiajattelijoita koko Heinola täynnä niin ei ihme kun täällä ei viihdy kukaan.
heinolassa kuolee n. 230 ihmistä vuosittain, joten ei se muuttaneiden määrä ole kumminkaan suuri. lisää lapsia kehiin ja positiivista ajattelua eikä jatkuvaaa narinaa.
Kuoleeko Heinolassa siis huomattavasti enemmän ihmisiä, suhteessa asukaslukuun, kuin muualla? Heinola kun on ihan kärkikaartia asukaslukuromahtajien sarjassa.
Mikäli Heinolassa kuollaan tavallista enemmän, on siinä jälleen yksi hyvä syy olla muuttamatta Heinolaan, kuolevaan kuolevien kaupunkiin.
Aika epätoivoista puolustella kuihtuvaa nukkumalähiötä suurella kuolevien määrällä, koska tosiasia joka tapauksessa on se, ettei lähteneiden (maanpäälle tai taivaaseen) tilalle tule juuri kukaan ja siitä johtuvat surkeat luvut asukaslukukehityksessä.
Olisiko aika pysähtyä kysymyksen äärelle;
MIKSI JOKU MUUTTAISI HEINOLAAN?
Ilmeisesti syitä ei ole monia, koska ei ole muuttaneitakaan.
Heinolassa ei ole työtä eikä kaupungin ansaittu maine varsinaisesti houkuttele uusia heinolalaisia.
elossavielä123 kirjoitti "Heinolassa kuolee noin 230 ihmistä vuosittain"...
Ei se viime vuoden suuri 272 ihmisen muuttotappio kuolleiden määrällä selity.
30.4.-15 Heinolalaisia oli enää 19.645 asukasta. Vielä vähän aikaa sitten (kun asukastoimikunta perustettiin asukaslukua turvaamaan, väkiluku oli lähes 20.000).
Vuonna 1990 syntyneitä Heinolassa oli noin 270 ja kuolleita noin 230.
Vuonna 1996 syntyneitä ja kuolleita Heinolassa oli suunnilleen yhtä monta, joten ei vaikutusta asukaslukuun.
Vuonna 2013 syntyneitä oli enää 126 ja kuolleita 250, joten kuolleita oli 124 enemmän. Eli puolet vähemmän syntyi kuin kuoli.
Vertailun vuoksi Päijät-Hämeen kuntien syntyneiden enemmyys vuonna 2013.
(Miinusmerkkinen luku tarkoittaa, että kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä)
Asikkala -36
Hartola -48
Heinola -124
Hollola +60 (Hollolassa on syntyneitä ollut enemmän kuin kuolleita)
Hämeenkoski -22
Kärkölä-1
Lahti -57
Nastola +17 (Nastolassa syntyneitä kuolleita enemmän)
Orimattila -24
Padasjoki -40
Sysmä -41
Heinolassa asuu eläkeläisiä keskimäärin noin 10 % enemmän kuin muualla Suomessa. Heinola on eläkeläiskaupunki. Joten syntyvyyskin on vähäisempää ja kuolleisuus suurempaa.
Heinolan huoltosuhde muuttuu tulevaisuudessa, Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, negatiiviseksi, kun aktiiviväestö (työssäkäyvä väestö) on pienempi kuin passiiviväestö (alle peruskouluikäiset sekä eläkeläiset).
Kun kuntauudistuksia tehdään ja kehyskunta yhdistetään kuntakeskittymiin (työssäkäyntikeskittymiin) niin yksi kriteereistä tullee olemaan aktiivi- ja passiiviväestön suhde. Myös hyvät yhteydet kuntakeskukseen merkitsevät ja nehän yhteydet Heinolasta Lahteen ovat hyvät moottoritietä pitkin n. 30 km.
Heinolan väestökatoa ei siis selitä pelkästään se, että Heinolassa kuollaan... Kyllä täällä synnytetäänkin mutta vuosi-vuodelta yhä vähemmän ja kun eläkeläiset eivät enää synnytä. Ilmeisesti lapsiperheet eivät Heinolaan muuta ja nuoret lähtevät työn perään muualle.
Ehkä Heinolalla on vielä toivoa. Heinola ei ole vielä Lahden nukkumalähiö. Valmisteilla on lakiehdotus, jonka mukaan kunnanosavaltuustoille tulisi myös jonkintasoista päätösvaltaa alueella. Jos Heinola Lahteen liitetään, niin ehkä Heinolaan tulee KUNNANOSAVALTUUSTO.