(Ei nyt suoraan liity loputyöhön jne, mutta sentään elämään sen jälkeen.)
Sain näin vikana vuotena mahtavan työharjoittelupaikan, ja th:n jälkeen hiukan töitäkin ja ehdin jo riemuita, että opintojen jälkeen se auvoisa alan töitä tekevän ihmisen elämä alkaisi. Vaan ei.
Ei pätkätöitä joulukuussa tällä alalla. Ei avoimia työpaikkoja ylipäätänsä.
Olen AMK:ssa ja opiskelen viidettä vuotta, ja alkoi niin hirvittää tuo koulutusputkesta ulos pusertautuminen, vaikka toisaalta kouluun jääminen olisi erittäin hankalaa ja ahdistavaa.
Puun ja kuoren välissä siis ollaan. Ihanaa.
Joko loisii ikuisesti sukulaisten nurkissa tai sitten... Loisimnen ei ole vaihtoehto, mutta en tiedä mitä muutakaan on. Olisin toivonut että valmistumisen jälkeen voisi vähän hengähtää ja miettiä, mutta nyt näyttää siltä että heti vain pitäisi iskeä ensimmäisen työnantajan nilkkaan ja roikkua siinä henkensä edestä.
Ja kaiken huipuksi olen lopen uupunut papereiden täyttelyyn ja rahojen aneluun, etenkin kun ehdin jo luulla että ne olisivat mennyttä. Luulin työpaikkaani loton pääpotiksi, mutta ässäarpahan se vain oli.
Sain näin vikana vuotena mahtavan työharjoittelupaikan, ja th:n jälkeen hiukan töitäkin ja ehdin jo riemuita, että opintojen jälkeen se auvoisa alan töitä tekevän ihmisen elämä alkaisi. Vaan ei.
Ei pätkätöitä joulukuussa tällä alalla. Ei avoimia työpaikkoja ylipäätänsä.
Olen AMK:ssa ja opiskelen viidettä vuotta, ja alkoi niin hirvittää tuo koulutusputkesta ulos pusertautuminen, vaikka toisaalta kouluun jääminen olisi erittäin hankalaa ja ahdistavaa.
Puun ja kuoren välissä siis ollaan. Ihanaa.
Joko loisii ikuisesti sukulaisten nurkissa tai sitten... Loisimnen ei ole vaihtoehto, mutta en tiedä mitä muutakaan on. Olisin toivonut että valmistumisen jälkeen voisi vähän hengähtää ja miettiä, mutta nyt näyttää siltä että heti vain pitäisi iskeä ensimmäisen työnantajan nilkkaan ja roikkua siinä henkensä edestä.
Ja kaiken huipuksi olen lopen uupunut papereiden täyttelyyn ja rahojen aneluun, etenkin kun ehdin jo luulla että ne olisivat mennyttä. Luulin työpaikkaani loton pääpotiksi, mutta ässäarpahan se vain oli.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luulemme kaikki että lukio on kauhea. Sen jälkeen ne kauheudet vasta raottavat oveaan. Sitten se vasta kun gradut ja lopputyöt on väännetty ja elämän pitäisi alkaa ja perhekkin perustaa niin suurin osa meistä iloisesti tippuu siihen ihanaan kuiluun jota työttömyydeksi ja työttömyyskursseiksi sanotaan. Olen saanut kutsuja työkkärinkursseille joissa olisin itse pätevämpi kouluttaja kuin kulloiset kouluttajat. Laitetaan mestarit oppipojan penkkiin...kauheaa, mutta kiitos suomalaisen yhteiskunta ja koulutuspolitiikan.Tervetuloa tähän kauheaan rakenelmaan jossa loisena eläminen on elämänmuoto.
Valmistun näillä näkymin alkuvuodesta KTM:ksi ja itsekin olen hieman huolissani Suomen työmarkkinatilanteesta. Töitä ei ole kummoisesti tarjolla. Vanhanen ja kumppanit toitotaa, että opiskelijoiden pitäisi valmistua nopeammin ja päästä aikaisemmin työelämään. No kyllähän sitä varmasti moni haluaisi työelämään, mikäli vain töitä olisi tarjolla. No alkuvuodestahan se sitten nähdään mikä on tilanne...
Joo alkaa jotenkin huvittamaan se lapsuuden naiivi visio tulevaisuudesta: mennään töihin ja perustetaan perhe - kunpa olisikin noin helppoa.
Itse valmistuin yliopistosta (Ytm) viime keväänä, ja vaikka paperit ovat hyvät ja oman alani työkokemustakin löytyy, niin olen ollut töissä ainoastaan työmarkkinatuella. Kaiken lisäksi tein täsmälleen samoja töitä kuin palkallisetkin, joten kyllähän se pisti vihaksi saada omasta työpanoksestaan se surkea 23 ja risat päivässä (miinus verot tietenkin), samalla kun muut saivat nettona käteen n. 1700 euroa. Yleensäkin ottaen tuntuu siltä, että yritykset käyttävät liikaa hyväkseen työmarkkinatukikäytäntöä; miksi maksaa palkkaa kun voi saada ilmaisen työntekijän...