Päivän Helsingin sanomissa hyvä "vieraskynä":
http://www.hs.fi/paivanlehti/11052015/a1431225766291
"Kunnat tukityöllistävät pitkäaikaistyöttömiä kuudeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen työllistetyt joutuvat usein palaamaan työttömiksi.
Kunnat rahoittavat puolet pitkään työttöminä olleiden työttömyyskorvauksista. Tarkoituksena on herättää kunnat työllistämään pitkäaikaistyöttömät esimerkiksi heille sopiviin avoinna oleviin työpaikkoihin ennen kuin kunnat joutuvat osamaksajiksi. Toisin käy.
Moni kunta aloittaa työllistämistoimet liian myöhään. Pitkäaikaistyöttömät tempputyöllistetään pois kuntien maksuvastuulta. Tarkoituksena ei ole tehokas työllistäminen vaan pikemminkin työttömyyskorvausten siirtäminen takaisin valtion piikkiin. Tämä temppu voidaan nyt toteuttaa helposti ja vieläpä täysin valtion varoin, koska valtio on muuttanut lainsäädäntöä ja työvoimapalvelujen rahoitusta.
Kuntien työllistämistemppu tehdään tukityöllistämällä pitkäaikaistyöttömät kuudeksi kuukaudeksi. Työssäoloehto täyttyy, pitkäaikaistyöttömyys nollautuu ja työtön voi aloittaa uuden työttömyysjakson peruspäivärahalla tai ansioturvalla.
Tempputyöllistäminen ulkoistetaan säätiöihin ja yhdistyksiin, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia. Palkkatuella ne voivat palkata pitkään työttömänä olleita pienipalkkaisiin osa-aikatöihin. Valtion palkkatuki kattaa kustannukset: säätiöille ja yhdistyksille työllistäminen on ilmaista, eikä työn tarvitse edes olla työntekijälle mielekästä.
Palkkatukisäädökset muutettiin tällaisiksi vuoden 2015 alusta. Samalla pätkätyön tarjoaminen ja osa-aikatyöllistäminen tulivat mahdollisiksi yhdistyksille ja säätiöille, kun työntekijän takaisinottovelvoite ja lisätyön tarjoamisvelvoite poistettiin. Ennen muutoksia työssäolokierrätys ei ollut mahdollista.
Työttömyyden nollaava työssäoloehto muuttui vuoden 2014 alussa tempputyöllistämistä hillinneestä kuudestatoista kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
Kansantalouden kannalta tällainen julkisten varojen käyttö on tehotonta. Aktiiviset työllistämisponnistelut ja rajalliset määrärahat pitää kohdentaa työttömyyden alkuvaiheisiin ennen kuin työttömyys pitkittyy ja kuntasakko iskee.
Palkkatuen tavoite on edistää tukityöllistetyn pääsyä avoimille työmarkkinoille. Nyt te-toimistot kohdentavat palkkatuet tempputyöllistämiseen, jonka jälkeen työllistetty palaa työttömäksi.
Harmillisinta työssäolokierrätys on työttömien itsensä kannalta. Työttömyysaika pitenee. Määräaikainen palkkatuki käytetään temppuvaiheessa, eikä tukea saa enää silloin kun on löytymässä todellinen työpaikka.
Kunnille tämä järjestely on varsin kannattava. Yksi onnistunut tempputyöllistäminen säästää työllisyysmaksuja 15 000 euroa. Valtiolle temppu maksaa 21 500 euroa, jos tukityöllistetyn kuukausipalkaksi oletetaan tuhat euroa kuukaudessa.
Tehoton tempputyöllistäminen pitää lopettaa, ja lainsäädäntö on palautettava entiselleen. Palkkatuki tulee kohdentaa pelkästään elinkeinotoimintaan tukemaan pysyvää työllistämistä. Työttömille voidaan tarjota kuntouttavaa ja osallistavaa toimintaa toisilla tavoilla.
Työ ja tekijät eivät nyt kohtaa. Jokainen täyttämättä jäänyt työpaikka on myrkkyä kansantaloudellemme.
Työpankkitoimintaa on kehitetty pitkään. Työpankki on yritys, joka työllistää osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja ilman perustutkintoa olevia nuoria työntekijöitä. Jos rakennetyöttömiä työllistävä työpankkitoiminta vakinaistettaisiin ja laajennettaisiin samansuuruiseksi kuin Ruotsissa, työpankit työllistäisivät 14 000 henkilöä. Näistä 10 000 olisi heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden prosenttiyksikön alenema rakennetyöttömyydessä tuottaisi valtiontalouteen noin 0,6 miljardin euron lisätulon. Tällä perusteella työpankkien 10 000:n heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistäminen tuottaa kansantaloudelle 185 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kun työpankkien kustannukset valtiolle ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, nettosäästö valtiolle on 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Työpankkeja tarvitaan lisää.
Aarne Kuusi ja Heikki Palm
Kuusi on työpankkikokeilun johtaja koulutuskuntayhtymä Omniassa ja Palm johtaja sosiaali- ja terveysministeriössä."
http://www.hs.fi/paivanlehti/11052015/a1431225766291
"Kunnat tukityöllistävät pitkäaikaistyöttömiä kuudeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen työllistetyt joutuvat usein palaamaan työttömiksi.
Kunnat rahoittavat puolet pitkään työttöminä olleiden työttömyyskorvauksista. Tarkoituksena on herättää kunnat työllistämään pitkäaikaistyöttömät esimerkiksi heille sopiviin avoinna oleviin työpaikkoihin ennen kuin kunnat joutuvat osamaksajiksi. Toisin käy.
Moni kunta aloittaa työllistämistoimet liian myöhään. Pitkäaikaistyöttömät tempputyöllistetään pois kuntien maksuvastuulta. Tarkoituksena ei ole tehokas työllistäminen vaan pikemminkin työttömyyskorvausten siirtäminen takaisin valtion piikkiin. Tämä temppu voidaan nyt toteuttaa helposti ja vieläpä täysin valtion varoin, koska valtio on muuttanut lainsäädäntöä ja työvoimapalvelujen rahoitusta.
Kuntien työllistämistemppu tehdään tukityöllistämällä pitkäaikaistyöttömät kuudeksi kuukaudeksi. Työssäoloehto täyttyy, pitkäaikaistyöttömyys nollautuu ja työtön voi aloittaa uuden työttömyysjakson peruspäivärahalla tai ansioturvalla.
Tempputyöllistäminen ulkoistetaan säätiöihin ja yhdistyksiin, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia. Palkkatuella ne voivat palkata pitkään työttömänä olleita pienipalkkaisiin osa-aikatöihin. Valtion palkkatuki kattaa kustannukset: säätiöille ja yhdistyksille työllistäminen on ilmaista, eikä työn tarvitse edes olla työntekijälle mielekästä.
Palkkatukisäädökset muutettiin tällaisiksi vuoden 2015 alusta. Samalla pätkätyön tarjoaminen ja osa-aikatyöllistäminen tulivat mahdollisiksi yhdistyksille ja säätiöille, kun työntekijän takaisinottovelvoite ja lisätyön tarjoamisvelvoite poistettiin. Ennen muutoksia työssäolokierrätys ei ollut mahdollista.
Työttömyyden nollaava työssäoloehto muuttui vuoden 2014 alussa tempputyöllistämistä hillinneestä kuudestatoista kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
Kansantalouden kannalta tällainen julkisten varojen käyttö on tehotonta. Aktiiviset työllistämisponnistelut ja rajalliset määrärahat pitää kohdentaa työttömyyden alkuvaiheisiin ennen kuin työttömyys pitkittyy ja kuntasakko iskee.
Palkkatuen tavoite on edistää tukityöllistetyn pääsyä avoimille työmarkkinoille. Nyt te-toimistot kohdentavat palkkatuet tempputyöllistämiseen, jonka jälkeen työllistetty palaa työttömäksi.
Harmillisinta työssäolokierrätys on työttömien itsensä kannalta. Työttömyysaika pitenee. Määräaikainen palkkatuki käytetään temppuvaiheessa, eikä tukea saa enää silloin kun on löytymässä todellinen työpaikka.
Kunnille tämä järjestely on varsin kannattava. Yksi onnistunut tempputyöllistäminen säästää työllisyysmaksuja 15 000 euroa. Valtiolle temppu maksaa 21 500 euroa, jos tukityöllistetyn kuukausipalkaksi oletetaan tuhat euroa kuukaudessa.
Tehoton tempputyöllistäminen pitää lopettaa, ja lainsäädäntö on palautettava entiselleen. Palkkatuki tulee kohdentaa pelkästään elinkeinotoimintaan tukemaan pysyvää työllistämistä. Työttömille voidaan tarjota kuntouttavaa ja osallistavaa toimintaa toisilla tavoilla.
Työ ja tekijät eivät nyt kohtaa. Jokainen täyttämättä jäänyt työpaikka on myrkkyä kansantaloudellemme.
Työpankkitoimintaa on kehitetty pitkään. Työpankki on yritys, joka työllistää osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja ilman perustutkintoa olevia nuoria työntekijöitä. Jos rakennetyöttömiä työllistävä työpankkitoiminta vakinaistettaisiin ja laajennettaisiin samansuuruiseksi kuin Ruotsissa, työpankit työllistäisivät 14 000 henkilöä. Näistä 10 000 olisi heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden prosenttiyksikön alenema rakennetyöttömyydessä tuottaisi valtiontalouteen noin 0,6 miljardin euron lisätulon. Tällä perusteella työpankkien 10 000:n heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistäminen tuottaa kansantaloudelle 185 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kun työpankkien kustannukset valtiolle ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, nettosäästö valtiolle on 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Työpankkeja tarvitaan lisää.
Aarne Kuusi ja Heikki Palm
Kuusi on työpankkikokeilun johtaja koulutuskuntayhtymä Omniassa ja Palm johtaja sosiaali- ja terveysministeriössä."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.