Ollaan uusioperhe jossa molemmilla on lapsia entisestä liitosta. Minulla yksi ja miehellä kaksi. Kaikki ovat murkku-ikäisiä. Ollaan asuttu yhdessä jo yli 8v joten kuvio ei ole uusi. Tässä vuosien kuluessa on alkanut pinna vähitellen täyttyä. Miehen lapset ovat pilalle hemmoteltuja vailla edes alkeellisia käytöstapoja. Mitään ei tapahdu edes pyynnön jälkeen. Tulee tunne et pitävät minua ihan pellenä. Isi sitten siivoaa jäljet eikä vaadi mitään. Oma lapseni on kasvatettu edes omat jäljet siivoamaan. En vaadi mitään suursiivousta vaan esim pyykit pesukoppaan, astiat koneeseen ym. Sitten tämä rouva x. Kaikki suuremmat menot lankeaa miehen maksettavaksi koska rouvalla ei ole rahaa. Hankkii muuten yli 3500 euroa kuussa. Koskaan ei mitään huomioida elstusmaksuissa vaan ihan täysi summa pitää pamahtaa tilille kerta/kk muuten soi puhelin. Edellisenä päivänä soittaa jos lapsella on esim lääkäri ja pyytää viemään sinne kun itsellä on töitä. Hei haloo on tiennyt varmaan useemman viikon menosta. Eikö työvuoroja voi sopia? Mies on kun lapanen ei uskalla ikinä pitää puoliaan tai sanoa vastaan. Pitääkö minun mennä ja sanoa suorat sanat? Oman x miehen kanssa homma toimii. Maksamme puoliksi suuremmat ostot ja huomioidaan kulut elatusmaksuissa. Ei ole tällästä paskaa. Jos yritän "komentaa" näitä kullanmuruja iskän mulkaisu riittää sulkemaan suuni. Onko ainut vaihto-ehto ottaa kamat ja häipyä takavasemmalle? Toivoisin pikku vinkkejä miten saan asiat reilaan.
Ongelmiako?
Uusioperhe
31<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ihan ensiksi, olet elänyt puolison lasten äitipuolena 8 vuotta. Miten on mahdollista, ettei sinunkin kasvatusjälkesi jo heissä näy? Minkä verran lapset ovat teillä olleet? Mikäli viettävät vain pari päivää kuukaudessa, niin kovin suuri arjen rasite he eivät ole, vaikka olisivat epäsiistejä tms. Sen sijaan jos ovat teillä enemmän, niin muista että sinullakin on ollut mahdollisuus kasvattaa heitä 8 vuoden ajan. Katso siis myös peiliin, jos ei kaikki ole kunnossa.
Miehen exää et voi muuttaa, joten älä ressaa sillä päätäsi. Jos tilanne vaikeuttaa sinun ja miehesi taloutta, sopikaa yhteiset pelisäännöt. Koska mies maksaa elareita, ei hänen tarvitse maksaa mitään hankintoja. Riittää että huolehtii tapaamisten kuluista (ruuat yms.). Jos exä yrittää saada miestä maksamaan joitakin hankintoja, niin mies voi rauhallisesti todeta, että on maksanut osuutensa jo elareilla. Niillä voi rahoittaa nuorten hankinnat. Siihen exä ei voi sanoa yhtään mitään. Toki teidän täytyy ensin laskea, että ovatko elarit sellaiseen systeemiin nähden kohtuullisella tasolla.
Lasten kanssa joskus tulee yllättäviä menoja. Ja jos exän ehdottama lääkärikäynti ei miehelle sovi, niin sitten mies vastaa ettei nyt onnistu. Jos sopii, niin sitten sopii. Ei siitä sen enempää tartte stressata.
Kasvatusasioissa olisi luullut että olisitte sopineet yhteiset pelisäännöt jo silloin 8 vuotta sitten... Jos mies mulkaisee, niin miksi? Oletteko puhuneet asiasta? Oletteko koskaan sopineet teidän kodin sääntöjä, joista kaikki pitävät kiinni, ja joista molemmat aikuiset voi vastata? Jos ette, niin viimeistään nyt on sellaiset aika luoda. Kuunnelkaa toisianne. Ilman yhteisiä pelisääntöjä hommasta ei tule mitään.
Minun miehellä on yksi lapsi, minulla kaksi. Paljon pienempiä kuin teillä. Meidän mielestä meidän perhessä on kolme lasta, eikä sillä ole mitään merkitystä, kuka on kummankin biologinen lapsi. Kaikkia rakastamme ja kasvatamme samalla tavalla. Meillä on yhteiset säännöt. Uusien tilanteiden tullessa sovimme tarvittaessa uusia sääntöjä. Annamme toisillemme tilaa olla vanhempia. Saa halata, saa komentaa. Arvostamme toistemme vanhemmuutta. Jos joku lapsista oireilee vaikkapa teini-iässä, niin se on meidän molempien vika.:)
Lapset ovat meillä joka toinen viikonloppu ja kaikki lomat. Usein muutuu tilanteet joten ovat myös esim joka viikonloppu. Olen yrittänyt neuvoa miten meillä toimitaan mutta joka kerta aloitetaan alusta kun he tulevat. Äidin luona he eivät tarvitse tehdä yhtään mitään vaan äiti siivoaa kaiken. Totta kai se vaikuttaa meidän talouteen jos mies maksaa kaiken lapsille. Nyt maksoi mopon 900 euroa ja kortin 520. Siihen sitten vakuutukset, bensarahaa on annetettava ym mopon kulut.
Meillä on sovittu yhteiset säännöt minä en ole palvelija vaan jokainen siivoaa omat jäljet. Siitä en tingi edes omani kohdalla. No kuten jo sanoin isi siivoaa jäljet. olen yrittänyt sanoa et ei mene oikein mutta kun ei kuulema jaksa aina sanoa samasta asiasta. Kaipa mies hyvittää lapsille jotain koska on ihan lapanen niiden kanssa. Asiasta on keskusteltu moneen otteeseen mutta en enää jaksa riidellä. Mielummin pidän turpani kiinni ja puren hammasta. Mutta raja tulee siihenkin. En oikeesti tiedä mitä pitää tehdä.
Meillä tilanne se että molemmilla kaksi lasta entisestä liitosta, joista kolme jo nuoria aikuisia. Miehen 12 vuotias asuu vuoroviikkosysteemillä. Neljä vuotta tahittiin ja todettiin ettei asiat muutu parempaan. Poika on melko jääräpäistä sorttia ja ongelmia on auktoriteettejen kanssa sekä koulussa että kotona. Kotona laadittiin sääntöjä nukkumaan menosta, pelaamisesta ja kouluun lähdöstä. Kuulostaa helpolle mutta sitä ei suinkaan ollut. Kaikessa olisi pitänyt joustaa ja ymmärtää. Mulla oli epämiellyttävää koko viikko kun sain sekä pojan että isän vihat jos yritin että säännöistä pidetään kiinni. Kaunis puhe ei auttanut eikä tiettykään huutokaan mihin epätoivossa useinkin turvauduin. Nyt asutaan eri huusholleissa ja taitavat kaikki olla tyytyväisempiä.
Taidat lässy olla itsekin tyytyväinen noihin värssyihin. Sama stoori, mun lapset ja miehen mukulat. Sama sävel soi sulla hautaan asti.
Niin sanoinko että omat lapset ja miehen mukulat? Mielestäni en sanonut. Asiallisesti kerroin että mulle oli ongelmana se miten sääntöjä laadittiin ilman että niitä ketään muu näki tärkeänä noudattaa. Se että niitä noudatettaisiin lähtee kaiketi kasvattajista, aikuisista eikä lapsesta. Lapsi oppii nopeasti ettei tarvitse noudattaa jos huomaa kuka niistä periksi systemaattisesti antaa. Ongelmana näin enemmänkin sen että isä ei halunnut tuottaa pahaa mieltä asettamalla rajoja ja pitämällä niistä kiinni vaan olemalla joustava paikkasi liian vähästä aikaa mitä lapse antoi. Totuus kun on se ettei toimintamalli sovi esim. kouluun tai tulevaisuudessa työelämään.
Lissun lässyn lässytystä, tarina alkaa hyvin usein miehen kakarat ja minun kauniit lapset jne.....
Lässy on yksinäinen katkera juoppo, jonka mies jätti vuoskymmen sitten.
Sulla jotain ongelmia?
Älä lässy selitä, korkkaa jo se pullosi ja skriivaa tänne joku hyvä juttu.
Meillä kans miehen lapset on niin lellittyjä, eivät osaa pukeutua sististi, ei viedä tavaroita paikoilleen hyvä ettei syöttää tarvi. Mitään ei saa sanoa muuten on piru irti, huutaa ja melskaa joka päivä, koulu menee huonosti, vaikka kuin sanoo ja marmattaa, niin ei mene perille. Ovat kateellisia mun lapsille, jotka ovat täysin eri maata. Kohteliaita ja auttavaisia, mieskin sanoo että mulla on hienot lapset, ja ihmettelee et miten voi hänen ec vaimo jättää lapset noin huonolle kasvatukselle. On se kumma että katkeroidutaan eron myötä kun mies löytää paremman perheen jossa asiat sujuu aivan toisella tavalla, siitäpä saavat, kun kiukkuaa joka asiasta, mies etsii parempiaa. Meillä mie löysi minusta hienon puolison, jolla hienot lapst. Hävettää ja kenkuttaa miehen puolesta että joutuu kärsimään ja katselemaan moisia kakaroita. En ala kasvattamaan vaikka kuinka vaatisivat ja haluisivat, enempää en uhraa itsestäni, omat on rakkaat mutta noi miehen ovat niin omituisia ettei kukaan ymmärrä heitä, ei edes lasten isä, äitiinsä ovat kersat tulleet. Naurettavaa toimintaa.
Heh, heh.
Lässy avasi pullonsa ja kirjoitti jutun ..........
Lukekaa aloite Tiet alkavat erkaantua vihdoinkin ja siihen äitipuoli39:n vastaus! Siinä on asioita, joiden kautta voitte löytää apua ongelmiinne.
Ei ensimmäisessä vaan toisessa kirjoituksessa. Ettäs tiedät.
Ai sinunko, 39. Ei voi kuin nauraa.
Ei olemassa puolikkaita äittejä, on vain kokonaisia, on kokonaisia lapsia, isiä, koiria, taloja ja autoja, puolikkaita ei ole. Miksi katkerat ihmiset kkutusuvat itseään kaikkien perheiden äiti puolikkaiksi kun oikeesti he ei sitä ole? Mikä kumma on puolikas äiti? Onko se katkerutta ettei itsellä ole koskaan ollut miestä ja lapsia, ja näin he saavat mielihyvää siitä että nyt on rikottu perhe ja saatu meis ja meihen lapset ja nimittänyt itsensä rikotun perheen äitipuoleksi? Jokainen tekee perheensä itse, ei kukaan voi keneltäkään viedä lapsia ja miestä alkaa leikkimään perhettä jos se ei ole oma?
Katkeruus ja musta mieli saa kyllä kaikenlaisiin tekosiin ja nimityksiin sortumaan. Minäkin voin alkaa kutsumaanitseäni prinsessaksi tai presidentiksi kuningaspuoleksi ym... vaikka tiedän ettei se ole mahdollista, mutta joillakin vain tuo musta mieli tekee tepposia, ja kuvittelee kaikenlaista. Katkeruus on paha peikko, sen yli kun pääsee voi alkaa elämään omaa elämää. Ei kukaan voi olla kaikkien lasten äitipuoli, vaikka kuinka haluaa, mutta leikkiä ja kuvitella toki voi, muttei näin julkisesti huuteleen.
On, sinä olet puolihullu.
Mun mielestä tää keskustelu on lähtenyt väärille urille. Ensinnäkkin en ole syy miehen eroon. Eikä hän minun. Oltiin oltu sinkkuja yli 3v ennen kun tavattiin.
Toiseksi en ole mainostanut miten oma lapseni on kuin kopio käytöksen kultaisesta kirjasta. Puhe on ollut ainoastaan omien jälkien siivoamisesta.
Minun mielestä minulla on oikeus vaatia että jokainen siivoaa omat jälkensä. En omasta mielestäni ole siivooja omassa kotona joka "uhrautuu" yleiseksi piiaksi.
Tuskin kukaan siihen suostuu tai sitten on jotain vialla. Eikös yleensä jokaisen pitäisi osallistua edes jollain tasolla?
Ei ole sun oikeus vaatia toisten lapsilta yhtään mitään. Etkö häpee sitä että hajoitit lasten perheen, j anyt alat sättimään ja haukkumaan heitä ja heidän äitiä? Mikä kumma saa katkerat naiset toimimaan noin? No se katkeruus, ja pahansuopuisuus. Ne lapset ei ole sinun, pysy sinä kaukana heidän pilaamisesta ja haukkumisesta. On kumma että on kiva pilata toisten lasten elämä. No se onkin kivaa, vai miksi niin teet? Lapset ei ole tulleet isän luokse piikomaan ja palvelemaan sinua, sinä ole t se joka palvelee ja tekee j asiivoaa. Siksi mies on isnut ottanut, että on joku joka siivoo ja laittaa ruokaa, jos ei sulle käy miski elelet toisen rahoilla ja ilmaseksi? Kalja kyyllä maistuu mutta ei siedetä miehen rakkaita ihmisiä muuten kuin haukkumalla.
juoppohullun tarinaa.
todellakin aloittaja on juoppohullu, samaa mieltä.
Tietysti sinulla on oikeus, ja kun teet sen samalla tavalla niin omille kuin puolisonkin lapsille, niin homma on tasa-arvoista kaikkia lapsia kohtaan. Mutta ongelma teillä ei taida olla ne lapset, vaan mies joka ei tue sinua kasvatustyössä, saatika että osallistuisi siisteyskasvatukseen itse aktiivisesti. Siksi suosittelen käymään tiukan keskustelun miehesi kanssa. Teidän on paitsi sovittava yhteisistä pelisäännöistä, myös sitouduttava molempien noudattamaan niitä. Mieti myös noudatatko sääntöjä itse samalla tavalla kaikkiin lapsiin, ja että ethän sentään ihan pienestä nipota. Sekin olisi raskasta.
Minä olin äitipuoli joskus aiemmin kahdelle lapselle. Äiti kahdelle, jotka olivat pienempiä. Yritin pitää kodin siisteyttä yllä aktiivisesti, ja myös noita isompia lapsia kasvattamalla. He juorusivat asiasta äidilleen, eikä heidän isä tukenut minua vähääkään. Hän jopa syytti minua, että olen tiukka siisteysasioissa HÄNEN lapsilleen, mutta en olisi omilleni kun he kasvavat. Että en voi ymmärtää isompia lapsia, koska minulla ei sellaisia ole. Vaikka nuo lapset muuten viihtyivät kanssani, ja kovasti kiinnyttiin, niin tuo seikka vaivasi minua. Siis ei lasten takia, vaan etenkin heidän isänsä suhtautumisen takia. No, ero tuli, mutta ihan muista syistä.
Nyt kun vuosia on kulunut, ovat omat lapseni kasvaneet. Ja voin taata että ihan samalla tavalla kohtelen niissä asioissa nyt omia lapsiani kuin kohtelin silloisen avomieheni lapsia. Minun lapseni tosin ovat tottuneet siihen jo pienestä asti, että aamulla herätessä pedataan peti, sisälle tullessa vaatteet laitetaan paikoilleen, astiat siivotaan ruokailun jälkeen, joka ilta siivotaan lelut paikoilleen ja torstaisin imuroidaan omat huoneet. Kun homma toimii niin että on jo pienestä opetettu, niin ei tarvitse joka kerta käydä kovin kummoista keskustelua. Riittää että muistutan vaikkapa aikataulusta tms. Jos joku pikku juttu joskus unohtuu, vaikka kengät keskelle eteistä, astiast pöytään tms, niin siinäpähän unohtuu. En nosta siitä meteliä, koska se ei ole jatkuvaa. Huomautan vasta sitten, jos ongelma toistuu.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Aika harvinaista täällä.
Kohtelen omaani ihan samalla tavalla ihan samat säännöt kaikilla. En omasta mielestä nipota vaan aika usein katson sormien läpi unohtuneita asioita. Mutta kun ei aina jaksa.
Kuten jo olen mainunnut mies siivoaa lasten sotkut. Ei kylläkään minun lapsen vaan on kyllä kärkäs sanomaan jos on jotain tekemättä.
Kaipa mun on vedettävä itku/potku raivarit että viesti menee perille .
Nää on niin katkeria kirjoituksia, jiksi vieraan ihmisen pitää puuttua toisten perheen elämään? Tasapuolista on jos tämänkin perheeseen joku puuttuisi siitä älymölö syntyisi. Ei kenelläkään ole oikeutta mennä kenenkään kotiin haukkumaan lapsia, sehän on nyt selvä. Jotkut vaan katkeruuksissaan haluavat tuhota toisten omaa jos itellä ei ole mitään menetettävää. Mitäs tykkäisit jos sun naapuri tulisi teille haukkumaan sun kersat ja sinut ja sotkemaan ja sanomaan mitä sun pitää tehdä? Kerro? Luulen että sanot aivan samat asiat kun mäkin.
Ollos hyvä vain.:)
En tiedä auttaako itku-potku-raivarit, mutta jos varaat kunnolla aikaa oikealle keskustelulle, jossa vaadit että saatte kunnon pelisäännöt kuntoon. Ja että miten niistä pidetään kiinni. Jos kovasti nostaa äläkkää, niin mies kenties vain katkeroituu, mököttää tai suuttuu takaisin... Painota että asia on merkittävä ja että haluat kuulla hänenkin mielipidettä. Yksin et siis sääntöjä sanele, vaan mietitte oikeasti, että miten molemmat haluatte homman toimimaan, ja miksi. Kun muistat myös kuunnella miehen ajatuksia, ja kysyäkin niitä, niin saat helpommin luultavasti omatkin tärkeät ajatuksesi menemään jakeluun. Pääsisitte taisteluasemista eroon.
Mies tekee lapsilleen karhunpalvelusta, jos ei opeta perus kodinhoitoon ja siisteyteen liittyviä juttuja.
Totta helvetissä jokaisen on siivottava jälkensä ja jokaisella aikuisella on sanan valta ilmaista asiansa taloudessa olevalle lapselle/nuorelle/aikamieslapselle mutta ei tämän alottajan tyylillä joka rakastaa käskemistä/määräämistä ja miehen lasten simputusta. Ja tällä alottajalla on tarkoitus häätää isän lapset pois taloudesta/elämästä
Joo kato meilläkin on ehta uus perhe, ihan kiiltää,on sun ja mun jayhtisiä lapsukaisia ja on anoppia ja appea, on siskoa ja veljeä, serkkua ja mummoa pappaa, on uusia ja vanhoja on puolikkaita ja nei puolikkaita, ja kiukkuisia ja vihaisia ja ressukoita ihmisiä talo pullollaan.
Ainoat lapet jotka kiukkuaa on nuo miehen omat kullannuppuset, jotka eivät osaa käyttäytyä eikä tehdä mitään muuta kun sotkea ja raivota. Olen niin kyllästynyt odottamaan, koska tulee zse päivä kun he sopeutuvat ja kunnioittavat minua ja minun lapsiani jotka ovat esimerkkinä heille, mutta ei mene kato perille. Yriämmekaikkemme ja kaikki muut ovatkin kato määräysvallassani ja tulevat toimeen minun kansani, mutt nähä miehen lapset on sitten tyhjäpäivä.
Minä kato yritän ja autan ja kaikkeni teen, mutta ei mene perille jakeluun. Toivon kovasti että aika vierii että ne muuttavat kokonaan pois sillä minä en lähde lapsineni tästä huushollista, meillä on halpaa asua täällä ja kun ei tarvi kato töissäkään käydä, niin miksi muuttaa pois, muuttakoot lapset äitisnä luo tai jonnee, ei kiinnosta.
Kato kun tuo Mies rakastaa meitä mutta ei tuota sukua, jotka siivellä täällä ovat, minä raadan ja muut kattelee,, en viihdy laiskana, on kiva tehdä kun on kato järki vielä päässä.
Tämän kirjoitti puolihullu lässy, tai oikeestaan ihan täyshullu juoppo.
hienoa että tunnustat omat juttusi puolihulluiksi.
Lue lässy itse juttusi kunnolla, eihän siinä ole päätä ei häntää ja kirjoitusvirheitä pilvinpimein, kännisäkö tuon taas raapustit, mutta tosi huonon taas teit.
Meillä sama juttu, miehen lapsi on 24 vuotias ja asuutäällä luonamme, eikä osaa muuttaa pois.
On kurja kun iso ies on kuin lapsi. Mun lapset ovat kaikki jo muuttaneet omiinsa, tottakai normaalisti niin tehdään. Lellityt miehen lapset eivät osaa yhtään mitään.
Mutta minä kun en pois täältä muuta,, on halvempaa asustella miehen kanssa kuin yksin, ja koska olen työtön niin sen puolesta en muuta.
Mutta nämä laiskamadot täällä en voi käsittää miten ei aleta elämään omaa elämää vaan ollaan isän helvmoissa. En tykkää.
Miksi ihmeessä jatkat tuota olemista toisten perheessä, kun tiedät että tuot sinne vain ongelmia? Senkä vuoksi? Miksi et anna heidän perheelle rauhaa ja keskity omaan perheeseesi, pitääkö väkisin änkee toisten perheeseen jossa se toinen perhe voi huonosti?