Suomi on vahvasti yksikielinen!
Suomalaisuuteen ei kuulu ruotsalaisuus, mutta suomenruotsalaisuuteen kuuluu vahva suomalaisuus!
Suomi on yksikielinen maa koska, Suomessa asuu yksikielinen suomen kielinen enemmistö jolla on suomalainen identtiteetti. Samalla Suomessa asuu yksikielinen ruotsin kielinen vähemmistö jolla on suomenruotsalainen identtiteetti. Siis kummallakin kansanosalla on yksi kieli ja yksi identtiteetti.
Suomessa on arviolta 98% väestöstä yksikielisiä, eli suomi ei ole kaksikielinen vaan yksikielinen maa jossa asuu yksikielisiä ihmisiä. Kaksikielisyys on täysin vierasta suomalaisuudessa.
Jos suomen valtio on virallisesti kaksikielinen se ei tee kenestäkään ihmisestä kaksikielistä. Lait ovat ihmisten asettamia jotenka ne eivät määrittele maatamme, siksi niitä voidaan muuttaa ja tilanteen muututtua pitääkin muuttaa.
Tämän maan määrittelee sen asuttama kansa eikä mikään laki. Suomen kansaa on jymäytetty menestyksekkäästi jo kymmeniä vuosia luulemaan että suomalaisuus olisi kaksikielinen.
Mitä varten pakkoruotsi tuli 30v sitten pakolliseksi? Pitikö Suomen kouluttaa Ruotsiin halpaa ja kielitaitoista työvoimaa? Mitenkä suomalaiset ja suomenruotsalaiset keskustelivat keskenään ennen pakkoruotsia?
Yleensä suomen kielinen joutuu ensimmäisen kerran tekemisiin ruotsalaisuuden kanssa vasta koulussa pakkoruotsin muodossa. Se ei ole syy olettaa että suomalaisuuteen kuuluisi ruotsalaisuus, ruotsalaisuus on suomen kieliselle yhtä vieras kuin norjalaisuus tai venäläisyys.
Koska suomenruotsalaiset ovat asuneet Suomessa heidän on ollut mahdotonta välttyä suomalaisuudelta, siksi suomenruotsalaisuuteen kuuluu vahva suomalaisuus. Tästä ovat osoituksena suomenruotsin suomalainen ääntämys ja suomalaiset tavat, sauna yms.
Suomenkielisenä helsinkiläisenä koen ruotsin ja venäjän yhtä kaukaisina. Mikä on ruotsalaisuutta tavallisessa suomenkielisessä suomalaisessa.
Ei sitten mikään.
Kysymyksiä pakkoruotsista 30v. sitten
1. Mitä varten pakkoruotsi tuli 30v sitten pakolliseksi?
2. Mikä oli muuttunut niin että pakkoruotsi piti säätää kouluihin tuolloin 30v. sitten?
3. Pitikö Suomen kouluttaa Ruotsiin halpaa ja kielitaitoista työvoimaa?
4. Vauhdittiko pakkoruotsi pakoa ruotsiin -60 ja -70 luvulla?
5. Tyhjenikö maaseutu pakkoruotsin takia?
6. Onko meillä eläkepommi pakkoruotsin takia, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja ruotsista palaavat eläkeläiset tarvitsevat hoitoa? Nämä lapsensa ruotsissa kasvattaneet eläkeläiset jättivät Ruotsia rakentamaan.
7. Mitenkä suomalaiset ja suomenruotsalaiset keskustelivat keskenään ennen pakkoruotsia?
8. Onko maailma muuttunut niin että pakkoruotsi on poistettava?
Lopuksi kaikki tämä maksaa valtaväestölle satoja miljoonia euroja vuodessa, on aika tulla tälle 2000-luvulle, ja lopettaa tämä alistaminen ja kielirasismi. 78 % suomalaisissta haluaa pakkoruotsin pois. Maahanmuuttajat oppivat suomen kielen noin vuodessa. Kun nyt RKP on pois hallituksesta on aika poistaa tämä RKP:n aikanaan kiristämä kielilaki.
Suomalaisuuteen ei kuulu ruotsalaisuus, mutta suomenruotsalaisuuteen kuuluu vahva suomalaisuus!
Suomi on yksikielinen maa koska, Suomessa asuu yksikielinen suomen kielinen enemmistö jolla on suomalainen identtiteetti. Samalla Suomessa asuu yksikielinen ruotsin kielinen vähemmistö jolla on suomenruotsalainen identtiteetti. Siis kummallakin kansanosalla on yksi kieli ja yksi identtiteetti.
Suomessa on arviolta 98% väestöstä yksikielisiä, eli suomi ei ole kaksikielinen vaan yksikielinen maa jossa asuu yksikielisiä ihmisiä. Kaksikielisyys on täysin vierasta suomalaisuudessa.
Jos suomen valtio on virallisesti kaksikielinen se ei tee kenestäkään ihmisestä kaksikielistä. Lait ovat ihmisten asettamia jotenka ne eivät määrittele maatamme, siksi niitä voidaan muuttaa ja tilanteen muututtua pitääkin muuttaa.
Tämän maan määrittelee sen asuttama kansa eikä mikään laki. Suomen kansaa on jymäytetty menestyksekkäästi jo kymmeniä vuosia luulemaan että suomalaisuus olisi kaksikielinen.
Mitä varten pakkoruotsi tuli 30v sitten pakolliseksi? Pitikö Suomen kouluttaa Ruotsiin halpaa ja kielitaitoista työvoimaa? Mitenkä suomalaiset ja suomenruotsalaiset keskustelivat keskenään ennen pakkoruotsia?
Yleensä suomen kielinen joutuu ensimmäisen kerran tekemisiin ruotsalaisuuden kanssa vasta koulussa pakkoruotsin muodossa. Se ei ole syy olettaa että suomalaisuuteen kuuluisi ruotsalaisuus, ruotsalaisuus on suomen kieliselle yhtä vieras kuin norjalaisuus tai venäläisyys.
Koska suomenruotsalaiset ovat asuneet Suomessa heidän on ollut mahdotonta välttyä suomalaisuudelta, siksi suomenruotsalaisuuteen kuuluu vahva suomalaisuus. Tästä ovat osoituksena suomenruotsin suomalainen ääntämys ja suomalaiset tavat, sauna yms.
Suomenkielisenä helsinkiläisenä koen ruotsin ja venäjän yhtä kaukaisina. Mikä on ruotsalaisuutta tavallisessa suomenkielisessä suomalaisessa.
Ei sitten mikään.
Kysymyksiä pakkoruotsista 30v. sitten
1. Mitä varten pakkoruotsi tuli 30v sitten pakolliseksi?
2. Mikä oli muuttunut niin että pakkoruotsi piti säätää kouluihin tuolloin 30v. sitten?
3. Pitikö Suomen kouluttaa Ruotsiin halpaa ja kielitaitoista työvoimaa?
4. Vauhdittiko pakkoruotsi pakoa ruotsiin -60 ja -70 luvulla?
5. Tyhjenikö maaseutu pakkoruotsin takia?
6. Onko meillä eläkepommi pakkoruotsin takia, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja ruotsista palaavat eläkeläiset tarvitsevat hoitoa? Nämä lapsensa ruotsissa kasvattaneet eläkeläiset jättivät Ruotsia rakentamaan.
7. Mitenkä suomalaiset ja suomenruotsalaiset keskustelivat keskenään ennen pakkoruotsia?
8. Onko maailma muuttunut niin että pakkoruotsi on poistettava?
Lopuksi kaikki tämä maksaa valtaväestölle satoja miljoonia euroja vuodessa, on aika tulla tälle 2000-luvulle, ja lopettaa tämä alistaminen ja kielirasismi. 78 % suomalaisissta haluaa pakkoruotsin pois. Maahanmuuttajat oppivat suomen kielen noin vuodessa. Kun nyt RKP on pois hallituksesta on aika poistaa tämä RKP:n aikanaan kiristämä kielilaki.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kirjoitat asiaa. Miksi Suomessa on ylläpidettävä pakkoruotsia, kun kaikki Suomen kansalaiset osaavat suomenkielen. Kokkolassa on palkittu eilen Keskussairaalan johtava ylilääkäri sillanrakentajana. Eli henkilö, joka kannattaa kaksikielisyyttä. Kokkolan kaupunki maksaa kielilisää noin 300 000 euroa vuosittain. Eikö näinkin merkittävä summa voitaisi käyttää järkevämmin. Nyt on huomioitava myös, että kielilisää on maksettu jo parikymmentä vuotta, täysin turhaan...
Jos haluatte tarkempaa tietoa palkitusta, niin lukekaa Keskipohjanmaa- lehti tänään 14.5.2015 s 5.
realistinen lääkkeillä meillä olisi pian yhtä köyhää kuin itäsuomessa. Mutta onneksemme tuollainen ei päätä mistään, eikä tule päättämäänkään.
Heh,TOSIpuupää on ikänsä ollut veronmaksajien kustantama joten parempi pitää turpa tukossa.
Olkaa vai hiljaa! Rikotte suomen lakia höpöttämällä tommosta.
Tämä on sitä Ruotsikielisten johtavien henkilöitten pönkittävää propakandaa, pönkittää pakkoruotsia jokavuotisella sillanrakentaja tittelillä, jollekkin johtavassa asemassa olevalle henkilölle. Nyt uhrina oli Telimaa. Kun katsoo kokonaisuutta koko Suomen kannalta joudumme maksamaan satoja miljoonia euroja vuodessa pakkoruotsin takia. Typeryyden huippu VALJASTAA KOKO MAA PAKKORUOSILLA.
Kun keskussairaa valmistui, oli henkilökunnan palkkauksessa vaatimuksena usein Ruotsin kieli, moni paremman kouluarvostelun saanut suomalainen ohitettiin kielilain takia, tästä aikoinaan käytiin koviakin riitoja.
Samoin kävi kun Kaarlela liitettiin Kokkolaan, Suomenruotsalaiset saivat neuvotteluissaan johtavat asemat mm henkilöstöpäällikön, joka häikäilemättömästi, suosi ruotsinkielisiä kun töihin palkattiin. Myöhemmin tätä valtaa onneksi saatiin pois, muilla järjestelyillä. Yhteistyö on tämän takia kangerrellut vuosia, henkilöstöryhmien välillä, Ruotsinkieliset ovat olleet kykenemättömiä yhteistyöhön, tästä on osittain kärsinyt myös kaupungin talous.
Kielilain avulla on ollut Suomenruotsalaisille kohtuutonta hyötyä, kun julkisia virkoja on täytetty, toivottavasti kansalaisadressi ja perussuomalaiset, saavat tähän muutosta aikaan.
Suomalaisuuteen ei kuulu TOSIääliön kaltaiset pellet.
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen tulkitaan yleisesti olevan hyvin liberaali puolue, joka arvostaa vapautta eri asioihin. Mielestäni RKP on kuitenkin yhdessä asiassa niin konservatiivinen kuin olla ja voi: Kielipolitiikassa. Eikä pelkästään konservatiivinen, vaan jopa sulkeutunut ja ahdasmielinen.
Eräs asia on suomalaisessa päätöksenteossa varmaa. Vuonna 1968 alkanut ruotsin kielen pakkosyöttö jatkuu niin kauan, kun RKP on hallituksessa. Sen 36 vuoden yhtäjaksoinen hallitusurakka omasta tai muiden vaalituloksista riippumatta lienee maailmanlaajuisestikin mitattuna harvinainen esimerkki kyseenalaisesta demokratiasta.
Toivottavasti tämä epäkohta poistuu, Suomalaisesta Demokratiasta.
Tässä ruotsinopetuksen historiaa:
1. Oppikoulu tuli Suomeen vasta 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin kouluihin, koska muuten siellä opiskelevat eivät olisi tätä yhteiskunnassa tärkeää kieltä oppineet.
2. 1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa, muttei näistä hankkeista tullut mitään.
3. Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keskikoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa). Tuloksena oli kompromissi, jossa kielilinjalla oli kaksi vierasta kieltä ja muuten joko yksi tai ei yhtään (ilmeisesti tässä tarkoitettiin ns. kansalaiskoulua). Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea. Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.
4. Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli. --- Eduskunnan äänestystulos 165-11 toisen kotimaisen kielen pakollisuuden puolesta --- Virolainen [:] "--- Paasikivi katsoi, että Suomen suomenkielisen väestön edustajien on kyettävä pitämään yhteyttä Pohjoismaihin ruotsin kielellä ilman tulkkia. Kekkonen omaksui saman näkökannan ja hänen kanssaan neuvoteltuani ---"
5. Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."
Pakkoruotsin perusteeksi on siis tarjottu Nordenia, historiaa ja palveluvelvoitetta. Mikään näistä ei ole todellinen peruste eivätkä nämä yhdessäkään riittäisi perusteeksi. RKP on tarvinnut pakkoruotsia vain pönkittämään kaksikielisyysnäytelmää, jolla ei ole mitään tekemistä monikielistyvän maan kielellisen todellisuuden ja asukkaiden todellisten tarpeiden kanssa. Valitettavasti.
Pakkoruotsi :)
https://www.youtube.com/watch?v=EItsKOxPOcI
En usko, että jo 1950-luvulla olisi pohdittu, että englannin kieli olisi jonkinlainen peruskieli kaikkiin keskikouluihin. Eihän se ollut sitä 1960-luvullakaan, vaan suunnilleen kolmasosa keskikoululaisista pänttäsi päähänsä saksaa oppimatta sanaakaan englantia, ellei käynyt myös lukiota.
Kyllä englannin tuleva asema ymmärrettiin hyvin, koulut olivat vain pullollaan saksanopettajia ihan niin kuin koulut on nyt täynnä ruotsinopettajia. Iso laiva kääntyy hitaasti.
Kielilisän maksaminen on törkeys joka pitää poistaa, jos työntekijälle halutaan maksaa jotakin lisää, niin se pitää perustua,
ammatinhallintaan ja työssä suoriutumisen lisäksi henkilökohtaiseen lisään esim.
tuloksellisuus,
monitaitoisuus ja luovuus,
erityistiedot ja -taidot,
yhteistyökyky,
vastuuntunto,
oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.
Kielilisällä sorretaan niitä osaavia ja ahkeria työntekijöitä, joiden tuloksenteko tapahtuu tekemällä eikä puhumalla ruotsinkieltä.
Ruotsinkieli on ihmisen vapaaehtoinen valinta, mutta sillä ei saa rahastaa muitten tekemästä tuloksesta, eikä verorahoista koska sillä ei ole mitään lisäarvoa.
Tehtävissä kuten kieltenopettaja, kieltenkääntä, tulkki ym palkka maksetaan tehtävä kuvan mukaan, ilman mitään kielilisiä.
Kannatan kielten vapaaehtoista opiskelua/osaamista, mutta suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä jossa lähes 100 prosenttisesti ihmiset osaavat suomenkieltä, niin millään kielellä ei saa rahastaa veronmaksajien rahoja.
Tämän kirjoitti länsi-rannikolla asuviin sukuihin kuuluva suomalainen.
Erinomainen kommentti "olen-suomalainen". Kielilisä on nöyryyttävää ja henkilörasismia niitä kohtaan, jotka eivät ole opiskelleet eivätkä halua opiskella ruotsinkieltä. Syynä on mm se, että he tietävät sen taidon täysin tarpeettomaksi, sillä jokainen Suomen kansalainen osaa suomenkielen.
Kielilisä on vain RKP:n ajamaa kielipolitiikkaa, jolla pyritään korostamaan ruotsinkielen muka tärkeyttä tai peräti "elinehtoisuutta" mm Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa.
Olisin saanut aikanaan ensimmäisen luokan (luokat 1, 2 ja 3) kielilisän, eli noin 300 markkaa, nyk 100 euroa, mutten yllämainituista syistä sitä hakenut enkä olisi ottanut vastaan...
Jk Jos vielä joku ns ruotsinmurteinen väittää (esim vanhus) ettei osaa suomenkieltä, niin ottakoon tulkiksi omaisensa, sukulaisensa, ystävänsä tai vaikkapa kummin kaiman... Niitä apulaisia riittää.
"Vääryyttä" tapahtuu myös siksi, että ruotsinkieliset eivät kykene auttamaan toisiaan ruotsinkielellä, vaan vaativat suomenkielisiä pakko opiskelemaan ruotsia jotta he saisivat ruotsinkielisiä palveluita joita tuottavat suomenkieliset.
Kielten opiskelu täytyy aina perustua vapaaehtoisuuteen ja se saa olla rikkautta, jos rahat otetaan omasta kukkarosta.
Suomessa kielten rikkautta edistetään sillä määrärahalla joka ohjataan kielten opettajille.
Erityispalvelurahoja joita sairaat tarvitsevat ei pidä ohjata terveille suomalaisille, koska heidän pitää tulla toimeen omillaan ja mikäli
rahat eivät riitä, niin apua voi hakea perusturvan palvelupisteitä.
Työnantaja päättää mm. seuraavista tulospalkkiota koskevista
asioista:
x
tulosyksikön määrittely
x
tulospalkkion piiriin kuuluva henkilöstö
x
palkkion perusteena olevat tavoitteet
x
seurantajakson pituus
x
mikä osa hyödystä jaetaan henkilöstölle
x
tulospalkkion enimmäismäärän määrittely
x
jaetaanko palkkiot samansuuruisina vai esimerkiksi tehtäväkohtaisten palkkojen suhteessa.
x
todeta, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet
x
jaettavan tulospalkkioerän suuruuden
x
viranhaltijan/työntekijän mahdollisesti saaman tulospalkkion suuruuden.
Jos suomessa asuu yli 300000 suomenruotsalaista niin mihin 98% perustuu?
Suomessa syntyneistä melkein 100% osaa suomea ja nykyään suomessa puhutuista kielistä toiseksi eniten osataan englantia.
"Suomessa on arviolta 98% väestöstä yksikielisiä".
"Jos suomessa asuu yli 300000 suomenruotsalaista" ovatko he niitä jotka tulevat toimeen suomenkielellä, vai ovatko he yksikielisiä jotka eivät tule toimeen suomalaisessa yhteiskunnassa?
ITSE RAKENTELET AASI SILTOJA!!!
Erinomainen kommentti "olen suomalainen"
Se on justiin näin, ei verorahoilla saa tukea millään kielilisällä, se on kielirasismia pahimmillaan, ja tekee vääryyttä niille moniosaajille, jotka tekevät työtä ilman kielilisää.
Tämä on räikiää tulonsiirtoa, ja rahojen tuhlausta, jota vähävaraisetkin joutuvat maksamaan.
Telimaa ruotsinkielen mannekiinina.
"Lääkäri" laittaa ruotsinkielen tärkeyden potilashoidon edelle, se on kuin laittaisi sairaalabakteerin leviämisen osaavien ja ahkerien suomenkielisten hoitajien syyksi.
Keskussairaalan perustana on suomalainen yhteiskunta jonka rahoilla yllä pidetään terveyteen liittyvää toimintaa.
Sillanrakennus rahoilla voisi ehkäistä vaikka sairaala bakteerin leviämistä, koska siihen ei auta ruotsinkielen osaaminen.
Suutari pysyköön lestissään, ruotsinkielen mannekiinina esiintymisestä Telimaalle voisi antaa hamekankaan jossa olisi ruotsinlippuja.
Aina vaan paranoo :)
Har du fiska?
On nämä "sillanrakentajat" melkosia rahasyöppöjä/mannekiineja veronmaksajille, työpaikkoja tulee tähän ruotsinkielen byrokratiaan, melkosta farssia.
Viime vuosina nämä "sillanrakentajat" ovat kilpailuttaneet siivojien työpaikkoja ja palkat ja työpaikat ovat sieltä puolen vähentyneet.
Nyt sitten rakennetaan näille suomenruotsalaisille "palveluja" ja työpaikkoja ruotsinkielelle, välittämättä mitä tämä maksaa.
Kyllä Suomen kielellä pitää tulla suomessa toimeen, se on jo velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan..
"Sairaalassa" ruotsinkieliset juoruvat eniten, koska heillä on tunne, että pitää praatata jotta kielilisä säilyy, suomenkieliset joutuvat sillä aikaa tekemään työt.
Ummikko ruotsinkielisiä potilaita ei enää sairaalassa tapaa, mutta he vaativat niitä ruotsinkielentaitoisia hoitsuja ajankuluksi keskustelemaan ja kuluttavat sitä kallista hoitotyönaikaa jota pitäisi käyttää potilaiden hoitamiseen, eikä "sukulaisten" tutkimus juttuihin.
Suomenkielen opetusta ja vaatimustasoa pitää lisätä, jotta kaikki suomalaiset tulevat toimeen suomenkielellä.
Ymmärrykseni riittää kyllä niille ruotsinkielisille hoitajille, jotka puhelimalla "hoitavat" ruotsissa asuvia ruotsalaisia ja palkaan oletettavasti liittyy ruotsinkielen osaaminen, mutta ei kielilisää.
Näitähän nimityksiä tekee, RKP:tä lähellä olevat tahot, valitaan joku julkkis henkilö Sillanrakentajiksi, ja tällä saadaan myönteinen kuva kaksikielisyydestä, harva miettii mitä se meille veronmaksajille maksaa, kielilisän sekä koko maata ajatellen, kun "palvelut" pitää valjastaa kaksikielisiksi.
Nyt "uhrina oli Telimaa", kukahan seuraava uhri on ?
2014 Siivojien palkkoja alennettiin, osa sai kenkää
Sairaanhoitopiiri on päätynyt kilpailutuksen jälkeen vaihtamaan keskussairaalan siivousfirmaa: vuodenvaihteen jälkeen Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ISS:n tilalla aloittaa SOL. Sairaalan siivoojille vaihdos tietää kylmää kyytiä.
- Ennen talo on vaatinut, että siivoojat saavat siirtyä vanhoina työntekijöinä uuteen firmaan, nyt meidän on lakki kourassa haettava omaa työtämme, kertovat siivoojat.
Sairaalan vaatimuksena on, että 80 prosenttia siivoojista on ammattitaitoisia. Osa siivoojista saakin jatkaa työtään, mutta he joutuvat aloittamaan uusina työntekijöinä. Lomat ja entiset edut menetetään, palkka laskee.
- Meidän lähtökohtamme on, että jos palveluntarjoaja vaihtuu, työntekijöiden pitäisi saada jatkaa vanhoina työntekijöinä, sanoo PAMin Pohjanmaan aluepäällikkö Marja Salmivuori.
Näin siivoojia kohdellaan, mutta rahaa laitetaan ruotsinkielen/lisän tuhlauksiin.
Paapotaan näitä ruotsinkielisiä, voi surkeuksen surkeutta.
Eikös siellä keskussairaalassa puhuta enemmän viroa ja venäjää kuin suomea tai ruotsia?
Liekkö sillanrakentajan ja muun hallintoväen lisäksi muita kotimaisten kielten taitajia löytyneekään koko talosta.
Englannin kielen osaajien tarve on selvitysten mukaan ylivoimaisesti suurin Suomessa, mutta koulusäädöksissä englanti ei ole pakollinen kieli. Vaikka englanti on valinnainen kieli, ei englannin osaajista ole pulaa. Tämä osoittaa sen, että minkään kielen ei tarvitse olla koulusäädöksissä pakollinen saadaksemme jonkin kielen osaajia riittävästi, vaan oppilaat valitsevat koulussa niitä kieliä, joille on olemassa tarve ja kysyntä työelämässä. Olemme nyt jo jääneet jälkeen kieltenopetuksessa, verrattuna muihin "Sivistysvaltioihin" täällä eletään vielä Ruotsin vallan alla, olisi jo aika tulla 2000- luvulle kielipolitiikassa, eikä mennä RKP:n kielirasismin mukaan. Elinkeinoelämä mm. vaatii pakkoruotsin poistamista, samoin Itä- Suomen yristysverkosto, jossa Venäjän kieli on paljon tärkeämpi.
3% kielivähemmistön takia, valtaväestö maksaa satoja miljoonia, Byrokratiaa ym.
Surkea vähemmistö nämä Ruotsinkieliset, voi verrata Suomen Romaaneihin, ovat kaikki vapaamatkustajia.
Kokkolan säästömalli= viime vuona 2014 tuli henkilökunnan lomautuksilla säästöjä noin 500,000 tuhatta € säästöt kohdistu lähinnä suoritusportaaseen,siivoojat, puistotyöntekijät, nuorten kesätyöpaikat mm. samana vuona kielilisiä/tulonsiirtoja maksettiin noin 300,0000 tuhatta € suoritusportaaseen johon ei lomautukset ja säästöt kohdistunut. Kukaan ei haluaisi luopua saavutetuista eduista, vaikka valtio ja kunnat velkaantuu, olemme rakentaneet sellaisen hyvinvoinnin, johon ei yksinkertaisesti ole enään varaa.
Kas näin muutettiin kielilakia (2003), niin että lähes kaikista Länsi- ja Etelä-Suomen kunnista tulee virallisesti kaksikielisiä:
5 §
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella. (28.6.2013/480)
27 §
Valtion viranomaisen on lähettäessään kirjelmiä kunnalle käytettävä kunnan kieltä, jos kyseessä on yksikielinen kunta ja molempia kieliä, jos kyseessä on kaksikielinen kunta, jollei 3 momentista muuta johdu. Lähettäessään kirjelmiä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitoksille valtion viranomaisten on käytettävä vastaanottajan kieltä. (28.6.2013/480)
29 §
Kunnalliset kokouskutsut, pöytäkirjat ja johtosäännöt
Kaksikielisen kunnan valtuuston kokouskutsu ja pöytäkirja on laadittava suomen ja ruotsin kielellä. Kunnan muiden toimielinten kokouskutsujen ja pöytäkirjojen kielestä päättää kunta ottaen huomioon sen, että luottamushenkilöiden mahdollisuus täyttää tehtävänsä turvataan ja että kunnan asukkaiden tiedonsaantitarpeesta huolehditaan. (28.6.2013/480)
33 §
Kilvet ja paikannimet sekä julkinen liikenne
Viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä, jollei kansainvälisen käytännön mukaisesti käytetä pelkästään vierasta kieltä tai jollei ole kysymys yksikielisestä toimintayksiköstä. Jos uusi kunta tulee kaksikieliseksi kuntajaon muutoksen johdosta, voidaan kuitenkin kunnan sillä alueella, joka aikaisemmin oli yksikielinen, edelleen käyttää yksikielisiä kadun- ja tiennimien kilpiä. Viranomaisten muut kuin kadun- ja tiennimiä koskevat kilvet ja opasteet on muutettava kaksikielisiksi viimeistään kahden vuoden kuluttua kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien. Tieliikennelainsäädännössä tarkoitettujen liikennemerkkien ja ohjauslaitteiden tekstit on muutettava kaksikielisiksi viimeistään viiden vuoden kuluttua kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien.
(28.6.2013/480)
Viranomaisten asettamissa kilvissä käytettävistä paikannimistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Ennen asetuksen antamista on hankittava Kotimaisten kielten keskuksen lausunto. (28.6.2013/480)
28.6.2013/480:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013.
Maanmittauslaitos ylläpitää 1 päivänä tammikuuta 2013 voimassa olleita kuntarajoja koskevaa kartastoa.
Parhaillaan ovat menossa neuvottelut Keski-Uudenmaan 8 kunnan yhdistymisestä. Seitsemän niistä on yksikielisesti suomenkielisiä; Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Yksi eli Sipoo on kaksikielinen, missä on ruotsinkielinen vähemmistö. Kuntien yhdistyminen muuttaa valtavan suuren alueen yksikielisesti suomenkielistä Uuttamaata kaksikieliseksi ja seurauksena on valtavat lisäkustannukset kielilain vaatimusten täyttämiseksi. Heinäkuun alusta vaatimuksia on edelleen kiristetty.
Eduskunnassa ilmeisesti kukaan ei edes huomannut, mistä ja mitä päätettiin? TV:ssä ei ollut sanaakaan. Lehdissä ei ainuttakaan mainintaa.
Onneksi Suomella on niin valtavasti rahaa, että sitä riittää jaettavaksi Kreikkaan, Italiaan, Portugaliin, Espanjaan ..... ja ruotsin kielen ennestään valtavasti ylimitoitetun aseman lisäpönkittämiseen. Olemme me suomalaiset onnekkaita (lampaita).
Kokkolan kielenkäyttölisä/näin rahastetaan veronmaksajia
Kokkolan kaupunki kannustaa henkilöstöä käyttämään sekä suomea että ruotsia työssään, kaupungin asukkaista 18 % puhuu ruotsia äidinkielenään.
Voimassa olevassa yleisessä kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa 2005-2007 (II luku 9) todetaan, että ”viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kielilisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen…hallintaa, ja jollei kielitaitovaatimusta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa”. Saman pykälän soveltamisohjeessa sanotaan edelleen että kunta itse päättää missä tehtävissä kielilisää maksetaan.
Kokkolassa on lähdetty kahdesta pääperiaatteesta, ensinäkin siitä, että henkilökunnalla tulisi olla riittävä käytännön eli lähinnä suullinen kielitaito, ja että henkilöstö myös käytännössä osoittaa ja käyttää kielitaitoaan jokapäiväisessä työssään.
Toinen pääperiaate on, että hyvästä tai erinomaisesta kielitaidosta työnantajan tulisi maksaa nykyisiä säädöksiä tuntuvampi korvaus, ja että heikommastakin kielitaidosta, kunhan sitä aktiivisesti käytetään, voidaan maksaa pienempi, kannustava kielilisä.
Näistä lähtökodista kunta on siirtynyt ns. kielenkäyttölisän maksamiseen. Kielenkäyttölisä koskee työtehtäviä, jotka pääsääntöisesti edellyttävät tiettyä kielitaitoa, mutta milloin kielitaitoa ei katsota kuuluvan osaksi virkaan vaadittavaa yleistä ammattipätevyyttä.
Kielenkäyttölisä- asteikon alkupäässä edellytetään, että henkilö ymmärtää hyvin puhetta toisella kotimaisella kielellä. Tästä perustasosta siirrytään keskitasojen, eli toisen kotimaisen kielen tyydyttävän suullisen taidon, hyvän suullisen taidon sekä hyvän suullisen ja kirjallisen taidon kautta vaativimmalle tasolle eli toisen kotimaisen erinomaiseen suulliseen ja kirjalliseen taitoon.
Aiemmin kaupunki maksoi 11,77 e/kk tyydyttävästä ja 15,14 e/kk hyvästä toisen kotimaisen kielen, eli suomen tai ruotsin, suullisesta ja kirjallisesta taidosta noin sadalle työntekijälle. Uusi käytäntö on lisännyt kiinnostusta kahden kielen käyttöön huomattavasti.
Nyt kielenkäyttölisiä maksetaan koko kaupungissa noin 400 työntekijälle seuraavasti:
ymmärtää hyvin puhetta toisella kotimaisella 7,5 e/kk
toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen taito 15 e/kk
toisen kotimaisen kielen hyvä suullinen taito 30 e/kk
toisen kotimaisen kielen hyvä suullinen ja hyvä kirjallinen taito 60 e/kk
toisen kotimaisen kielen erinomaisen suullinen ja erinomainen kirjallinen taito 120 e/kk.
Tiedän ongelman Sairaalassa
Samassa työpaikassa työskentelevistä osa saa ja osa ei saa kielilisää. Vanhemmat työntekijät samassa ammatisa saavat kielilisää, koska se on myönnetty ennen muutosta, kun taas nuoret työntekijät eivät saa. Tämä asettaa siis jopa saman ammattiryhmän työntekijät eriarvoisiin asemiin, tämä sitten aiheuttaa eripuraa työpaikoilla
On tämä Ruotsinkielinen prokanda, melkosta farssia. Etsitään joku Suomenkielinen mannekiini, ja yritetään saada myönteinen kuva Ruotsinkielestä, unohtamatta mitä se valtaväestölle maksaa, kun pitää koko maa valjastaa kaksikielisille palveluille.
"Kokkolan säästömalli", säästetään henkilömenoista, siivojat, puistotyöntekijät, nuorten kesätyöpaikoista ym. suoritusportaasta, samana vuona maksetaan kielilisinä/tulonsiirtona lähes 200,000 € henkilöstöryhmille joita ei lomautus koske. onko mitään järkeä.
Meillä normit, pykälät, sopimukset sekä lait, alkavat lyödä hyvinvointia vastaan.
Kovia leikkauksia on tulossa
Kaksikielisyyden itse asiassa perustuu keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.
Valtakunnallisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ei ole olemassa yhtäkään järjellisesti kestävää perustetta. Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi olla paljonkin merkitystä. Muistutan jälleen kerran, että pakkoruotsin lakkauttaminen ei vie ruotsin opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta. Päinvastoin valinnanvapaus parantaa motivoituneiden oppilaiden oppimismahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta. Samalla ruotsin kielen imago nousisi oppilaiden parissa kohisten.
Voi itku noita kaksikielisyyden mannekiineja, eikö ne näe että tässä syrjitään, Suomenkielisiä osaajia, joilla on monta kertaa monipuolisempaa ammattitaitoa, ei Ruotsinkieli ole mikään pätevyystae, ja lisät saa saamatta, yhteisestä potista suomenkielisiltä.
Syrjintää pahimassa muodossaan, kaveri saa tilissään osan sinun tekemästä työstä ja vain sen vuoksi kun osaa puhua ruotsia jota esim tajutton, huonokuntoinen ja ymmärtämättön potilas ei edes tajua.
Kaupungintalolla (jossa itsekin olen työskennellyt) asiat hoidetaan 99,9% suomeksi ja paska- ja juorupuheet voidaan kertoa ruotsinkielellä.
Joku yksi vitun reijo täällä huutelee pakkoruotsin vääryydestä niin joukko saatannaa n vainoharhaisia suomenruotsalaisia rupeaa kaikkia väijymään natsikortit ojossa!
Aiheellinen huuto pakkoruotsi on vääryyttä.
Rejo on monen vitun reijo ja natsikortin veto on vainoharhaisuutta.
valuta sinä saatana räät nenästäs pitkin poikin räkä nokka jos mieles tekee mutta älä tuu jaeleen niitä saatanan natsikortteja... pakkoruotsinne ei vois vähempää kiinnostaa en ole saanut traumoja siitä vaikka kuinka haluaisitte tärkeillä... en edes oppinut sanaakaan ja silti pääsin läpi kutosen numerolla hah hah haa
On kyllä huonoa tilanne tajua, johtavilta virkamiehiltä, sekä myös Telimaalta, tässä aliarvioidaan niitä osaavia Suomenkielisiä lähihoitajia/sairaanhoitajia, joiden ammattitaito perustuu, ammatin osaamiseen ei kielillä puhumisiin.
Syrjintää pahimmillaan, joka ei työyhteisön henkeä paranna, vaan aiheuttaa turhaa kateutta työyhteisössä.
Muutenkin Kokkolan talous on kuralla, pitäisi tälläinen turha menolisäke poistaa.
Åbo Akademin tutkimustulos on tyrmäysisku pakkoruotsille.
Olen aivan varma, että vapaaehtoinen kielivalinta parantaisi ruotsin kielen asemaa Suomessa. Monelle oppilaalle pakollinen ruotsin kielen opiskelu on vastenmielistä, mikä on aivan ymmärrettävää.
Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta peruskoulun yläkoulussa. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei kieltä opita.
Kaikessa opiskelussa motivaatio on oleellista.
Muutenkin suomalaisten kielipaletti alkaa olla hävettävän surkea. Suurin osa lukiolaisista opiskelee tosissaan enää vain englantia, ylioppilaskirjoituksissa ruotsia kirjoittaa vain murto-osa abiturienteista. Jopa suuret eurooppalaiset kielet saksa, ranska tai venäjä alkavat olla harvinaisia espanjasta puhumattakaan.
Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta eurooppalaisuutta rajoitetaan pakkoruotsin opiskelulla.