-Nyt mun pitää saada tietää mitä kaikkea salaisuuksia sä oikein piilottelet meidän kodissa, sanon kun olemme perjantaina päässeet töistä ja meinaamme juuri jämähtää sohvalle koko illaksi. -Jaa, nytkö sä oot valmis? Nyt heti?, varmistelet kun pomppaat sohvalta ja nykäiset minut mukaasi. -Mä en lupaa näyttää ihan kaikkea, mutta eiköhän tästä nyt voida jo puhua ihan oikeesti, sanot. Menemme työhuoneeseen, sinä otat tuolin avuksesi ja kiipeät yhdelle yläkaapille. Jostain joulukoristeiden takaa vedät esiin laatikon jossa luulin olevan jotain varaliinavaatteita. Minua naurattaa: -ehkä noille voidaan keksiä joku helpompikin paikka tän jälkeen.
-Mitäs sulle nyt sit pitäis näyttää?, kysyt kun avaat laatikon. Laatikossa on mustaa lateksia, ja varmasti paljon sellaistakin jota en ole ennen nähnyt. Siististi viikattua, järjestyksessä, joissain väleissä on näköjään jotain silkkipaperia tai sellaista. -Huh, minulta pääsee, -tää ei taida olla sulle ihan uus harrastus. Ja mikset sä oo noin siisti muitten vaatteitten kanssa?, jatkan heti perinaisellisesti. Sinä vedät esiin jo aikaisemmin näkemäni paidan, pitkät housut ja putkelliset shortsit. Heittelet ne syliini. Minä saan tutkia ja tunnustella niitä tarkemmin. -Sä sanoit muistaakseni joskus että susta on kiva kun kumia on joka puolella, muistutan, -kuinka joka puolella sä tarkotit? Vedät esiin kumiset nilkkasukat. Sitten pitkälahkeiset tiukat housut, joissa on kalun kohdalla aukko. Sitten pitkähihaisen paidan. Hanskat minä muistankin. Tätä on siis aikalailla joka puolelle.
-Vieläköhän sä tunnistaisit mut jos mä pukisin nää kaikki?, sanot kokeillen mutta muistaen huoleni. -Musta tuntuu että jos mä löydän sängystäni jonkun kumiin pukeutuneen, enkä se oo mä itse, niin mä silti tiedän kuka se on. Sinua hymyilyttää. -Niin että voi sitä kokeilla, yllytän. -Onkos se muuten ihan vaan sun laatikko, vai onko siellä jotain tonne mun hyllylle kuuluvaa?, keksin kysyä. -Hmm... loukkaantuisitkohan sä jos mä olisin ottanu vapauden hankkia sullekin jotain?, kysyt. -Kokeile, sanon. Minusta tuntuu kuin olisin siirtymässä ihan toiseen olotilaan, minusta ei enää tunnu että tämä on jotenkin outoa tai tuhmaa, minusta tuntuu että minä olen outo ja tuhma. Eikä se haittaa.
Ensimmäinen väripilkku mustan keskellä. -Korsettinne, lady, pelleilet ja kumarrat kun ojennat minulle punamustan, luitetun, nauhoilla kiristettävän vaatekappaleen. Kiedon sen kokeeksi ympärilleni ja huomaan että se on vähintäänkin tiukka. -Tää ei taidakkaan olla mikään lelu, sanon. Hypistelen sitä hetken, ja ensimmäistä kertaa minun on myönnettävä että lateksivaate on jotain erityistä. Tämä on kertakaikkiaan kaunis. Punaista lateksia reunustaa musta, saumoissa ja luiden kohdissa kulkevat mustat nauhat muodostavat korostetun tiimalasivaikutelman. Rintoja varten on kupit, jotka eivät varmasti peitä paljoa mutta kohottavat senkin edestä. -Täähän olis aivan kun iltapuku jos tän yhdistäis ihan pitkään lateksihameeseen, mietin ääneen. Sinä hiukan naureskelet ajatukselle: -Joo, oikein sopiva iltapuku kinkybileisiin, jossain muualla saattaisit kyllä hiukan erottua joukosta! Vakavoidut ja sanot: -Tuo on kyllä odottanut sua aika pitkään. En tainnut uskoa että joskus voin antaa sen sulle tällälailla!
-Siellä taitaa olla vielä jotain, utelen. -Joo, on siellä jotain. Muttei tällä kertaa, sanot ja suljet laatikon. Minä istun keskellä epämääräistä kasaa lateksivaatteita. Silittelen, tutkin, sivelen vasten huuliani, haistelen. Kuinka ihmeessä sinä olet voinut pitää tämän kaiken piilossa? Tällaiselle aloittelevalle fetistille tällainen vaatekaappi on kuin jostain oudosta fantasiasta. Sinä katselet minua hetken mutta tulet sitten minun taakseni ja nopealla liikkeellä kiedot jonkun vaatekappaleen ympärilleni, lukitset sillä molemmat käteni tiukasti kiinni kylkiini. Kohotat hiuksiani niskasta ja vedät kielelläsi pitkän, värisyttävän, märän viivan kaulalleni. -Tuu rakas, leikitään, kuiskaat korvaani melkein kehräten.
Nappaat syliisi kasan laatikosta poimimiasi asuja ja lähdet kohti makuuhuonettamme. Tulen perässä korsettia hypistellen, en malta odottaa että pääsen kokeilemaan. -Huomaatko että meidän seksi alkaa nykyään pukeutumisella, kun ennen vaan riisuttiin, nauran kun heittelemme vaatteemme nopeasti ja toisiimme huomiota kiinnittämättä pois. Tartun jo korsettiin kun otatkin sen minulta pois ja annat muuta tilalle: -Tuo tulee vasta viimesenä.
Kädessäni onkin pitkät sukat ja niitä varten tarkoitettu sukkanauhaliivi. En edes huomannut kun otit ne esiin. Ojennat minulle talkkipurkin ja minä alan taiteilla sukkien pukemisen kanssa samalla kun sinä pujottaudut pitkälahkeisiin housuihisi, joiden päälle vedät vielä kumiset nilkkasukat. Sinun jäykistynyt kalusi jää pistämään esiin housujen aukosta, ennenkuin peität sen vetämällä kaiken päälle vielä kumiset pikkuhousut. Minä saan sukkani paikoilleen ja vedän hameen niiden peitoksi. Alaruumiini on kumin peitossa, vaikka sinulla onkin helppo ja nopea pääsy alapäähäni jos niin haluat, enkä minä näin saa kumia tiukasti vasten vakoani. Turhauttavaa, mutta ehkä niin haluatkin. Minä otan kaapistani pitkät hanskani ja katson sinua kysyen. Nyökkäät hymyillen. Sinä autat minua taas haskojen varsien kanssa. Minä odotan ja katson kun puet päällesi pitkähihaisen paidan. Paljasta ihoa ei jää paljoa, mutta se ei tunnu enää oudolta. Tiedän että juuri tuohon syliin minä nyt kaipaan. Ja sitten on korsetin vuoro.
Kiedon korsetin ympärilleni ja kiinnitän sen edestä, asettelen hyvin, rinnat paikoilleen. Sinä alat hitaasti kiristää nauhoja takaa. Vähän kerrallaan. Ensin väljyys pois. Ja sitten hitaasti tunnen kuinka korsetti painuu ympärilleni. Minä tunnen kuinka jotain sisälläni kasvaa samaa tahtia kuin korsetti kiristyy. Ryhti, minun tietoisuuteni itsestäni. Hetki on hyvin intensiivinen. Lopetat aiemmin kuin odotin. -Ei liikaa, ainakaan aluksi. Että voit nauttia pidempään, sanot ja suutelet niskaani.
Seisomme vastakkain ja katsomme toisiamme, mitä saimme aikaan. Minä astun lähemmäksi, haluaisin niin tuntea miltä me tunnumme toisiamme vasten. Mutta sinä väistät. -Ehei, ei nyt heti, justhan me vasta saatiin puettua. Nautitaan nyt tästä hetki, vaadit. -Mutta mä oon jo aivan märkä, vingun sinulta. -No se ei sieltä mihinkään katoa niinkun hyvin tiedät. Etkä sä sotke paikkoja tuo päälläs vaikka istuisitkin, naurat. Niinpä istumme sohvalle, eri nurkkiin, koskematta toisiamme. Avaat viinipullon. Emme avaa televisiota, emme keskity muuhun kuin tähän hetkeen, toisiimme. On kiihottavaa vain odottaa, molemmat näin, yhdessä, tietää juuri miltä tuntuu.
Me keskustelemme ja härnäämme. Minä kyselen sinulta asioita joita en ole uskaltanut, mutta jotka ovat täysin luonnollisia tässä asussa. Sinä kerrot kuinka tämä on alkanut, miten sinä löysit kumin. Kuinka minä en sopinut yhteen niiden ajatusten kanssa ja silti näit unia joissa minä olin pukeutunut näin. Ja minä kerron ihan tarkkaan miltä kaikki on tuntunut. Senkin kuinka minä en enää tee tätä vain sinun halustasi, vaan omastani. Minä houkuttelen sinut kuvailemaan tarkkaan miltä sinusta tuntuu, saan houkuteltua sinut kertomaan fantasioita joita en ole koskaan ennen kuullut. Kuunnellessani keinuttelen itseäni sohvalla, annan vakoni liukua edes takaisin märkää hametta vasten. Minä olen niin kiihottunut tästä hetkestä, jo siitä kuinka sinä katsot minua, millainen himo äänestäsi kuultaa.
Kyllähän sinä sen huomaat, tulet viereeni, annat periksi vähän. Autat viinilasin pois tärisevästä kädestäni. Nostat hameeni ylös, niin että viileä tuulahdus tuntuu minun jalkojeni välissä. Näykit hiukan reisien ihoa kumisukkieni yläpuolella. Katselet ja puhaltelet, pitkään. Vaikerran, jo pelkkä katseesi kihelmöi. Ja ihan hitaasti tunnen kuinka hengityksesi lähestyy klitoristani. Yhtäkkiä imaiset sen suuhusi, vedät samalla kielellä sen tarkkaan esiin. Minä laukean. Heti, päästän kaiken patoutuneen halun purkautumaan. Sinä pidät suusi tiukasti minua vasten kunnes aallot rauhoittuvat. Noustessasi vedät hameeni takaisin alas, ja sanot: -Ei vielä enempää.
Minä en saanut vielä ollenkaan tarpeeksi. Jäin märemmäksi, himokkaammaksi, vaille. Annat minun kuitenkin tulla sinun syliisi kun palaat istumaan. Vaatteemme narisevat vastakkain kun keinun vasten sinua. Et anna minun koskea kaluasi, et anna minun hangata vakoani mihinkään. Vain sivellä, haistella, suudella, keinua hiljaa. En minä pysty mihinkään järkevään. Minä olen liian intensiivisesti tässä, sinun käsissäsi ja sylissäsi. Et sinäkään kaukana ole, niin tarkkaan varjelet minua koskemasta mihinkään herkempään.
Sinä kiihotat minua. Rajan lähelle, muttei sen yli. Aina vähän korkeammalle. Ohjaat ylemmäs päästämättä loppuun. Pysähtyneitä hetkiä joissa narina lakkaa ja kuuluu vain huohotusta. Minä hengitän korsettiani vasten. Jossain välissä annat minun päästää kalusi vapaaksi. Hiukan nuolla. Hiukan. En ymmärrä miten sinä vielä jaksat hallita tätä, kontrolloida. Hiljalleen minusta tuntuu että muutun aalloksi, energiaksi, yhdessä sinun kanssasi. Kumi tekee siitä voimakkaamman, pitää sen kasassa, estää leviämästä pois meistä. Kaikki tapahtuu sen sisällä, sitä vasten. Liike alkaa jostain ja kulkee yhtenä lävitsemme. Nostat hameeni. Me emme puhu, ei tarvitse, tämä tunne on yhteinen. Tuoksut, äänet, sisällä kuumana ja hikisenä. Me tiedämme milloin ei enää pysähdytä. Istun syliisi, otan sinut sisääni ja päästämme kaiken irti, tulemme nopeasti, rajusti, pitkään, yhtenä raivokkaana panemisena, yhdessä.
-Mitäs sulle nyt sit pitäis näyttää?, kysyt kun avaat laatikon. Laatikossa on mustaa lateksia, ja varmasti paljon sellaistakin jota en ole ennen nähnyt. Siististi viikattua, järjestyksessä, joissain väleissä on näköjään jotain silkkipaperia tai sellaista. -Huh, minulta pääsee, -tää ei taida olla sulle ihan uus harrastus. Ja mikset sä oo noin siisti muitten vaatteitten kanssa?, jatkan heti perinaisellisesti. Sinä vedät esiin jo aikaisemmin näkemäni paidan, pitkät housut ja putkelliset shortsit. Heittelet ne syliini. Minä saan tutkia ja tunnustella niitä tarkemmin. -Sä sanoit muistaakseni joskus että susta on kiva kun kumia on joka puolella, muistutan, -kuinka joka puolella sä tarkotit? Vedät esiin kumiset nilkkasukat. Sitten pitkälahkeiset tiukat housut, joissa on kalun kohdalla aukko. Sitten pitkähihaisen paidan. Hanskat minä muistankin. Tätä on siis aikalailla joka puolelle.
-Vieläköhän sä tunnistaisit mut jos mä pukisin nää kaikki?, sanot kokeillen mutta muistaen huoleni. -Musta tuntuu että jos mä löydän sängystäni jonkun kumiin pukeutuneen, enkä se oo mä itse, niin mä silti tiedän kuka se on. Sinua hymyilyttää. -Niin että voi sitä kokeilla, yllytän. -Onkos se muuten ihan vaan sun laatikko, vai onko siellä jotain tonne mun hyllylle kuuluvaa?, keksin kysyä. -Hmm... loukkaantuisitkohan sä jos mä olisin ottanu vapauden hankkia sullekin jotain?, kysyt. -Kokeile, sanon. Minusta tuntuu kuin olisin siirtymässä ihan toiseen olotilaan, minusta ei enää tunnu että tämä on jotenkin outoa tai tuhmaa, minusta tuntuu että minä olen outo ja tuhma. Eikä se haittaa.
Ensimmäinen väripilkku mustan keskellä. -Korsettinne, lady, pelleilet ja kumarrat kun ojennat minulle punamustan, luitetun, nauhoilla kiristettävän vaatekappaleen. Kiedon sen kokeeksi ympärilleni ja huomaan että se on vähintäänkin tiukka. -Tää ei taidakkaan olla mikään lelu, sanon. Hypistelen sitä hetken, ja ensimmäistä kertaa minun on myönnettävä että lateksivaate on jotain erityistä. Tämä on kertakaikkiaan kaunis. Punaista lateksia reunustaa musta, saumoissa ja luiden kohdissa kulkevat mustat nauhat muodostavat korostetun tiimalasivaikutelman. Rintoja varten on kupit, jotka eivät varmasti peitä paljoa mutta kohottavat senkin edestä. -Täähän olis aivan kun iltapuku jos tän yhdistäis ihan pitkään lateksihameeseen, mietin ääneen. Sinä hiukan naureskelet ajatukselle: -Joo, oikein sopiva iltapuku kinkybileisiin, jossain muualla saattaisit kyllä hiukan erottua joukosta! Vakavoidut ja sanot: -Tuo on kyllä odottanut sua aika pitkään. En tainnut uskoa että joskus voin antaa sen sulle tällälailla!
-Siellä taitaa olla vielä jotain, utelen. -Joo, on siellä jotain. Muttei tällä kertaa, sanot ja suljet laatikon. Minä istun keskellä epämääräistä kasaa lateksivaatteita. Silittelen, tutkin, sivelen vasten huuliani, haistelen. Kuinka ihmeessä sinä olet voinut pitää tämän kaiken piilossa? Tällaiselle aloittelevalle fetistille tällainen vaatekaappi on kuin jostain oudosta fantasiasta. Sinä katselet minua hetken mutta tulet sitten minun taakseni ja nopealla liikkeellä kiedot jonkun vaatekappaleen ympärilleni, lukitset sillä molemmat käteni tiukasti kiinni kylkiini. Kohotat hiuksiani niskasta ja vedät kielelläsi pitkän, värisyttävän, märän viivan kaulalleni. -Tuu rakas, leikitään, kuiskaat korvaani melkein kehräten.
Nappaat syliisi kasan laatikosta poimimiasi asuja ja lähdet kohti makuuhuonettamme. Tulen perässä korsettia hypistellen, en malta odottaa että pääsen kokeilemaan. -Huomaatko että meidän seksi alkaa nykyään pukeutumisella, kun ennen vaan riisuttiin, nauran kun heittelemme vaatteemme nopeasti ja toisiimme huomiota kiinnittämättä pois. Tartun jo korsettiin kun otatkin sen minulta pois ja annat muuta tilalle: -Tuo tulee vasta viimesenä.
Kädessäni onkin pitkät sukat ja niitä varten tarkoitettu sukkanauhaliivi. En edes huomannut kun otit ne esiin. Ojennat minulle talkkipurkin ja minä alan taiteilla sukkien pukemisen kanssa samalla kun sinä pujottaudut pitkälahkeisiin housuihisi, joiden päälle vedät vielä kumiset nilkkasukat. Sinun jäykistynyt kalusi jää pistämään esiin housujen aukosta, ennenkuin peität sen vetämällä kaiken päälle vielä kumiset pikkuhousut. Minä saan sukkani paikoilleen ja vedän hameen niiden peitoksi. Alaruumiini on kumin peitossa, vaikka sinulla onkin helppo ja nopea pääsy alapäähäni jos niin haluat, enkä minä näin saa kumia tiukasti vasten vakoani. Turhauttavaa, mutta ehkä niin haluatkin. Minä otan kaapistani pitkät hanskani ja katson sinua kysyen. Nyökkäät hymyillen. Sinä autat minua taas haskojen varsien kanssa. Minä odotan ja katson kun puet päällesi pitkähihaisen paidan. Paljasta ihoa ei jää paljoa, mutta se ei tunnu enää oudolta. Tiedän että juuri tuohon syliin minä nyt kaipaan. Ja sitten on korsetin vuoro.
Kiedon korsetin ympärilleni ja kiinnitän sen edestä, asettelen hyvin, rinnat paikoilleen. Sinä alat hitaasti kiristää nauhoja takaa. Vähän kerrallaan. Ensin väljyys pois. Ja sitten hitaasti tunnen kuinka korsetti painuu ympärilleni. Minä tunnen kuinka jotain sisälläni kasvaa samaa tahtia kuin korsetti kiristyy. Ryhti, minun tietoisuuteni itsestäni. Hetki on hyvin intensiivinen. Lopetat aiemmin kuin odotin. -Ei liikaa, ainakaan aluksi. Että voit nauttia pidempään, sanot ja suutelet niskaani.
Seisomme vastakkain ja katsomme toisiamme, mitä saimme aikaan. Minä astun lähemmäksi, haluaisin niin tuntea miltä me tunnumme toisiamme vasten. Mutta sinä väistät. -Ehei, ei nyt heti, justhan me vasta saatiin puettua. Nautitaan nyt tästä hetki, vaadit. -Mutta mä oon jo aivan märkä, vingun sinulta. -No se ei sieltä mihinkään katoa niinkun hyvin tiedät. Etkä sä sotke paikkoja tuo päälläs vaikka istuisitkin, naurat. Niinpä istumme sohvalle, eri nurkkiin, koskematta toisiamme. Avaat viinipullon. Emme avaa televisiota, emme keskity muuhun kuin tähän hetkeen, toisiimme. On kiihottavaa vain odottaa, molemmat näin, yhdessä, tietää juuri miltä tuntuu.
Me keskustelemme ja härnäämme. Minä kyselen sinulta asioita joita en ole uskaltanut, mutta jotka ovat täysin luonnollisia tässä asussa. Sinä kerrot kuinka tämä on alkanut, miten sinä löysit kumin. Kuinka minä en sopinut yhteen niiden ajatusten kanssa ja silti näit unia joissa minä olin pukeutunut näin. Ja minä kerron ihan tarkkaan miltä kaikki on tuntunut. Senkin kuinka minä en enää tee tätä vain sinun halustasi, vaan omastani. Minä houkuttelen sinut kuvailemaan tarkkaan miltä sinusta tuntuu, saan houkuteltua sinut kertomaan fantasioita joita en ole koskaan ennen kuullut. Kuunnellessani keinuttelen itseäni sohvalla, annan vakoni liukua edes takaisin märkää hametta vasten. Minä olen niin kiihottunut tästä hetkestä, jo siitä kuinka sinä katsot minua, millainen himo äänestäsi kuultaa.
Kyllähän sinä sen huomaat, tulet viereeni, annat periksi vähän. Autat viinilasin pois tärisevästä kädestäni. Nostat hameeni ylös, niin että viileä tuulahdus tuntuu minun jalkojeni välissä. Näykit hiukan reisien ihoa kumisukkieni yläpuolella. Katselet ja puhaltelet, pitkään. Vaikerran, jo pelkkä katseesi kihelmöi. Ja ihan hitaasti tunnen kuinka hengityksesi lähestyy klitoristani. Yhtäkkiä imaiset sen suuhusi, vedät samalla kielellä sen tarkkaan esiin. Minä laukean. Heti, päästän kaiken patoutuneen halun purkautumaan. Sinä pidät suusi tiukasti minua vasten kunnes aallot rauhoittuvat. Noustessasi vedät hameeni takaisin alas, ja sanot: -Ei vielä enempää.
Minä en saanut vielä ollenkaan tarpeeksi. Jäin märemmäksi, himokkaammaksi, vaille. Annat minun kuitenkin tulla sinun syliisi kun palaat istumaan. Vaatteemme narisevat vastakkain kun keinun vasten sinua. Et anna minun koskea kaluasi, et anna minun hangata vakoani mihinkään. Vain sivellä, haistella, suudella, keinua hiljaa. En minä pysty mihinkään järkevään. Minä olen liian intensiivisesti tässä, sinun käsissäsi ja sylissäsi. Et sinäkään kaukana ole, niin tarkkaan varjelet minua koskemasta mihinkään herkempään.
Sinä kiihotat minua. Rajan lähelle, muttei sen yli. Aina vähän korkeammalle. Ohjaat ylemmäs päästämättä loppuun. Pysähtyneitä hetkiä joissa narina lakkaa ja kuuluu vain huohotusta. Minä hengitän korsettiani vasten. Jossain välissä annat minun päästää kalusi vapaaksi. Hiukan nuolla. Hiukan. En ymmärrä miten sinä vielä jaksat hallita tätä, kontrolloida. Hiljalleen minusta tuntuu että muutun aalloksi, energiaksi, yhdessä sinun kanssasi. Kumi tekee siitä voimakkaamman, pitää sen kasassa, estää leviämästä pois meistä. Kaikki tapahtuu sen sisällä, sitä vasten. Liike alkaa jostain ja kulkee yhtenä lävitsemme. Nostat hameeni. Me emme puhu, ei tarvitse, tämä tunne on yhteinen. Tuoksut, äänet, sisällä kuumana ja hikisenä. Me tiedämme milloin ei enää pysähdytä. Istun syliisi, otan sinut sisääni ja päästämme kaiken irti, tulemme nopeasti, rajusti, pitkään, yhtenä raivokkaana panemisena, yhdessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiitos jälleen hyvästä kumijutusta ;)
Jatkoa odotellaan
ja aiheen lähestymistapa mielenkiintoinen. vaikkakin fetissiä, niin hellällä ja lämpimällä tavalla.
Tuossa tarinassakin oli niin paljon pieniä ja oikeita yksityiskohtia, että se voisi varmasti yhtä hyvin olla tuolla tositarinoidenkin puolella..;o)
Taitaa vaan olla niin, että suurinta osaa tämän palstan lukijoista kiinnostaa joko main stream-seksi tai sitten vieläkin yksityiskohtaisemmin kuvatut aktit. Tässä oli tunnelman luomisella se pääpaino ja se paneminen oli vain loppuhuipennus.