Nopeustesti käytännössä.
Vertailin eri siirtotekniikoita.
Tiedoston lataus paikasta jossa palvelin ei rajoittanut nopeutta.
Tulokset 2,82Mt latauksesta:
GPRS yli 13min, vastaa n. 26kbit/s
EDGE 3,5 min, vastaa n. 107kbit/s
UMTS(3G) vajaat 2min, vastaa n. 200kbit/s
Se miksei 3G ollut sen nopeampi johtuu siitä että verkossa käytetään SF (spreading factor) 16:sta. Toisaalta ei päätelaitekaan tue nopeampaa.
SF16:sta siirtonopeus on 480kbit/s, josta osa kapasiteetista on kontrollibittejä (järjestelmän vaatimia ohjausbittejä). Varsinaiseen hyötyinformaatioon jää n. 430kbit/s.
Kun lisäksi lisätään eteenpäin korjaava virheenkorjaus (FEC) luokka 1/2, jää hyötybittinopudeksi siitä puolet. Eli päästään n.200kbit/s.
GPRS ja EDGE siirtonopeudet olisivat voineet olla 2 kertaa nopeampia, mikäli verkko olisi tarjonnut käyttöön 4 aikaväliä. GSM-verkossa on yleensä sen verran piirikytkentäisiä puheluita, että harvoin saa täyttä kapasiteettia, ainakaan kovin pitkää aikaa yhtäjaksoisesti.
Joten yhteenvetona voi tehdä sen että EDGE on hyvissä olosuhteissa ja verkon pienellä kuormituksella kuta kuinkin yhtä nopea kuin tämän hetkinen 3G.
Tavoite 3G-verkossa on SF4, jossa siirtonopeus on n. 4 kertaa nykyistä nopeampi. Tähän kun lisätään vielä uusi modulaatiomenetelmä 16QAM, päästään tekniikkaan nimeltä HSPDA. Siinä siirtonopeus on moninkertainen nykyiseen verrattuna. Teoriassa 4 kertainen.
Vertailin eri siirtotekniikoita.
Tiedoston lataus paikasta jossa palvelin ei rajoittanut nopeutta.
Tulokset 2,82Mt latauksesta:
GPRS yli 13min, vastaa n. 26kbit/s
EDGE 3,5 min, vastaa n. 107kbit/s
UMTS(3G) vajaat 2min, vastaa n. 200kbit/s
Se miksei 3G ollut sen nopeampi johtuu siitä että verkossa käytetään SF (spreading factor) 16:sta. Toisaalta ei päätelaitekaan tue nopeampaa.
SF16:sta siirtonopeus on 480kbit/s, josta osa kapasiteetista on kontrollibittejä (järjestelmän vaatimia ohjausbittejä). Varsinaiseen hyötyinformaatioon jää n. 430kbit/s.
Kun lisäksi lisätään eteenpäin korjaava virheenkorjaus (FEC) luokka 1/2, jää hyötybittinopudeksi siitä puolet. Eli päästään n.200kbit/s.
GPRS ja EDGE siirtonopeudet olisivat voineet olla 2 kertaa nopeampia, mikäli verkko olisi tarjonnut käyttöön 4 aikaväliä. GSM-verkossa on yleensä sen verran piirikytkentäisiä puheluita, että harvoin saa täyttä kapasiteettia, ainakaan kovin pitkää aikaa yhtäjaksoisesti.
Joten yhteenvetona voi tehdä sen että EDGE on hyvissä olosuhteissa ja verkon pienellä kuormituksella kuta kuinkin yhtä nopea kuin tämän hetkinen 3G.
Tavoite 3G-verkossa on SF4, jossa siirtonopeus on n. 4 kertaa nykyistä nopeampi. Tähän kun lisätään vielä uusi modulaatiomenetelmä 16QAM, päästään tekniikkaan nimeltä HSPDA. Siinä siirtonopeus on moninkertainen nykyiseen verrattuna. Teoriassa 4 kertainen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
millä puhelimella ja liittymällä testit tehty??
Kaikissa tapauksissa oli sama puhelin ja liittymä.
EDGEä ei muut operaattorit tarjoakaan.
Tai tietenkin nämä verkkovierailijat, jotka käyttävät Soneran verkkoa.
Kuitenkaan verkkovierailijat eivät pääse 3G-verkkoon.
3G-verkkoa olisi tietenkin voinut testata Elisan liittymällä, mutta tulos olisi ollut sama. Johtuen siitä, että hekin tarjoavat SF16:sta maksimissaan. En usko että Elisa käyttää hyvissäkään olosuhteissa 3/4 koodausluokkaa.
Eli virheenkorjaus olisi puolet kevyempää.
Täytyy kyllä sekin testata, nimittäin Elisan kortilla.
Voisitko katsoa mitä soopaa kirjoitat. a)SF16 DPDCH nopeus on 240kbps. b)Mahdatkos tietää mitä SF:ia 384RAB:ssa käytetää? vihje se ei ole SF16. c)Haluaisimpa tietää kuinka lukitsit Nokia6630 GPRS:ään?!? Mikä helvetin HSPDA...
Muuten mielenkiintoinen testi ;) )
Tarkistappa itse ensin asiat, ennekuin lähdet tuolla sävyllä kommentoimaan!!!
SF16 nopeus on 240kilosymbolia/s. Eli modulointinopeus. Yhdellä modulaatiolla siirtyy kaksi bittiä. Symboli ja bittinopeus eivät ole sama asia!!!
Eli siitä seuraa että nopeus on 480kbit/s. Tästä ei tietenkään kaikki ole hyötykäytössä, koska Downlink-suuntaan DPCCH-kanava eli ohjauskanava on multipleksattu DPDCH-kanavan kanssa.
Uplink-suunnassa SF16 nopeus on samoin 240kilosymbolia/s, mutta I ja Q-haarassa siirtyvät eri tiedot toisessa ohjaus ja toisessa data-kanava. Joten siinä datanopeus on 240kbit/s.
Sen verran korjaan kirjoitusta että EDGE:n testasin 6230- mallilla.
No se HSPDA on joissakin tapauksissa lyhennetty HSDPA, mutta sama asia.
Testaus koski siis pelkästään Downlink-suuntaa eli siirtosuuntaa verkosta päätelaitteeseen päin.
Kannattaa lueskella Toskala&Holma:n kirjaa WCDMA for UMTS. Myöskin muulta tietoa löytyy.
Onhan toki niin että haluttaessa 384kbit/s hyötybittinopeus homma onnistuu periaatteessa käyttämällä SF8.
Myöskin yhdistämällä useampia suurempia SF-tasoja saadaan nopeutta kasvatettua. Silloin homma hoidetaan ottamalla käyttöön useampia kanavia yhtäaikaa. Samaan lopputulokseen päästään.
No niin, nyt tarkistin asian ETSI:n sivuilta.
Niinhän se tosiaan olikin ettei 256kbit/s nopeuskaan toimi SF16. Puhumattakaan tietenkään 384kbit/s nopeus. Eli ko. nopeudet vaativat SF8.
Eli tällä SF-tasolla siis toimitaan.
Hatusta kun muistelee niin näinhän siinä käy.
Kaiken kaikkiaan tavallaan hyötysuhde huono, koska downlink-suunnassa bittinopeus 960kbit/s, josta maksimissaan jää 456kbit/s hyötykäyttöön.
Käytetään 384kbit/s-kanavaa ja munullakin todelliseksi nopeudeksi jäi n.200kbit/s. Tämä oli tietenkin puhtaasti keskiarvo, joten tiedonsiirtonopeus oli aika-ajoin tätä suurempi.
MikroBitti muuten myös testasi ja sai nopeudeksi n.320kbit/s. Vastasivat tiedusteluun että sekin oli todellisuudessa hetkittäinen nopeus, jolla tietoa siirtyi.
Tuo HSxxx on nopeampi koska avuksi otetaan monitasoinen modulaatiomenetelmä.
Eli tässä tapauksessa bittinopeus kasvaa, modulointinopeuden (symbolinopeuden) kasvamatta.
Niinpä niin... ei se pää värkki tahdo aina kaikkia muistaa. Pitäisi aina olla speksi kuorassa niin ei möläyttele mitä sattuu.
Joo... ei ole kirjana sinistä raamattua voittanutta.
Mitä softaa muuten käytit testissä? Onko sulla mitään tietoa vallitsevista radio-olosuhteista Ec/No:sta tai RSCP:stä?
NetStatLive-ohjelmalla monitoroin liikennettä.
Tämä siis tutkii vain PC:n liikennettä ulos/sisäänpäin.
Näytti maksihuipun n.50kB. Sehän vastaa äkkiä laskettuna 400kbit/s. Hyvin usein nopeus pyöri yli 40kB, eli mukavasti yli 300kbit/s tuli.
Mutta kumma kyllä välillä tippui aina niin alas, että keskiarvo jäi niinkin heikoksi.
Puhelimesta en päässyt näkemään mitään radioverkon parametreja taikka muuta mielenkiintoista.
Vähintään NetMonitor pitäsi 6630:iin saada.
Mistähän sen saisi?
Kyllähän joku PC-pohjainen monitorointi-ohjelma olisi kova sana, tyyliin Ericssonin TEMS.